Verkkolehti Ukin Uutiset Koivutähti Oy:lle

UU 7.1.2010 - Verkkolehti Ukin Uutiset siirtyy tänään uusikaupunkilaisen Koivutähti Oy:n omistukseen. Siirto koskee verkkolehden nimeä, webosoitetta, uutis- ja kuva-aineistoa ja muita immateriaalisia oikeuksia. Ukin Uutiset aloitti vuoden 2007 alussa. Vastaava toimittaja Olli Haapala, 64, siirtyy Koivutähti Oy:öön freelancer-toimittajaksi.

Väki vähenee Uudessakaupungissa ja Vakka-Suomessa

UU 31.12.2009 – Uudenkaupungin ennakkoväkiluku tämän vuoden lopussa on 15.868 eli 18 henkilöä (-0,1 prosenttia) vähemmän kuin viime vuoden lopussa ollut 15.886. Väkimäärä pienenee myös muissa seutukunnan kunnissa. Se on Vehmaalla 2405 (-40 henkilöä / -1,6 prosenttia), Taivassalossa 1689 (-19 / -1,1), Kustavissa 879 (-31 / -3,4), Pyhärannassa 2221 (-15 / -0,7) ja Laitilassa 8443 (-27 / -0,3).

Vakka-Suomen eteläpuolella olevissa kunnissa väkiluku kasvaa kuten Mynämäellä (8046; +20 / +0,2) ja Nousiaisissa (4833; +24 / +0,5). Pohjoispuolella olevista kunnista Raumalla (39.769; +22 / +0,1) väkiluku kasvaa, mutta vähenee Eurassa (12.538; -38 / -0,3). Uudenkaupungin tuleva koulutuskuntayhtymän suurimman kunnan Loimaan (17.009; -93 / -0,5) väkiluku on laskeva.

Vakka-Suomen ennakkoväkiluku tänään on 31.505, jossa on vähennystä 150 henkilöä eli 0,5 prosenttia viime vuoden lopun lopulliseen väkilukuun 31.665. Varsinais-Suomen ennakkoväkiluku on 462.867, jossa on lisäystä 1690 henkilöä eili 0,4 prosenttia viime vuoden lopun lopulliseen väkilukuun 461.177.

Suomen väkiluku 5.351.000

Suomen väkiluku on Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoden lopussa 5.351.300 (5.181.300 vuonna 2000). Väkiluvun arvioidaan kasvavan vuoden aikana 25.000 hengellä eli 0,5 prosenttia. Väestönlisäys on 900 henkeä edellisvuotta pienempi, mutta neljänneksi suurin viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana. Väkiluku kasvaa viime vuotta vähemmän maahanmuuton vähentymisen johdosta.

Suomeen arvioidaan muuttavan ulkomailta 26.400 henkeä. Määrä on 2.700 edellisvuotta pienempi, mutta samalla toiseksi eniten maamme itsenäisyyden aikana. Maasta arvioidaan muuttavan pois 12.000 henkeä. Ulkomailta muuttovoittoa arvioidaan kertyvän 14.400 henkeä, mikä on 1.100 vähemmän kuin viime vuonna. Arvion mukaan kuntien välisiä muuttoja on 259.000, mikä on 10.500 vähemmän kuin viime vuonna.

Lapsia ennätysmäärä 2000-luvulla

Tänä vuonna arvioidaan syntyvän 60.100 lasta. Syntyneitä on 600 enemmän kuin viime vuonna. Suomessa on viimeksi syntynyt vähintään 60.000 lasta vuonna 1996. Vielä 1990-luvulla syntyi keskimäärin 62.500 lasta vuosittain.

Kuolleiden määrän arvioidaan olevan 49.600 henkeä, 500 enemmän kuin viime vuonna. Arvioitu syntyneiden enemmyys vuonna 2009 on 10.500.

Kulunut vuosi tulee olemaan kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönlisäystä suurempi väkilukua kasvattava tekijä.

Tilastokeskuksen väkilukuarvio perustuu tammi-marraskuun väestönmuutosten ennakkotietoihin. Joulukuun väestönmuutokset on arvioitu kuluneen vuoden ja kolmen edellisvuoden joulukuun kehityksen perusteella. Arvioitujen väestönmuutosten pohjalta on laskettu väestömäärän muutos ja väkilukuarvio kunnittain. Lopulliset väkiluvut valmistuvat maaliskuussa.

Taivassalo (s. 1155): ”Tahdotteko solmia kuntaliiton?” Uusikaupunki (s. 1617): ”Tahdon”.

UU 22.12.2009 (päivitetty 23.12. klo 16.20) – Taivassalon kunnanhallitus oli jo aikaisemmin käsittellyt kuntaliitoksen edellytyksiä ja päättänyt merkitä uuden kunnan liitossopimuksen ehtoineen tiedoksi. Uusikaupunki käsitteli asiaa maanantaina ja päätti yhdessä Taivassalon kanssa julkaista liitoskuulutukset kahdeksantena tammikuuta ensi vuonna. Taivassalo kuulee asukkaitaan neljäntenä päivänä kuulutusten jälkeen.

Uudestakaupungista ilmaantui ensimmäinen este liitolle kun Rainer Tähtinen (ps) ilmoitti kaupunginhallituksessa, että yhdistämissopimusta ei tule hyväksyä. Helle Vahtera (kesk) olisi halunnut Taivassalon kunnanhallituksen tavoin merkitä asian tiedoksi. Seurauksena oli eriävä mielipide: "Kaupunginhallituksen jäsenenä en ota asiaan kantaa ennen kuin kuntalaiset ovat sanoneet sanansa ko. asiaan”.

Näin se käy

”Proaktiivinen” Uusikaupunki ja ”aktiivinen” Taivassalo lyövät hynttyyt yhteen 1.1.2011. Taivassalon kanssa laadittu yhdistymissopimus oli eilen esillä Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa. Uuden kunnan väkiluku on noin 17.540 ja pinta-ala noin 700 neliökilometriä ilman merialueita. Syntymässä on myös suuri kunta, sillä Taivassalon Hakkenpäästä Uudenkaupungin Pyhämaan Meri-Ihamoon on tietä pitkin matkaa noin 85 kilometriä.

Ammattikalastajien ”gratiininlujan silakkapitäjän” Taivassalon ja yrittäjämyönteisen elinkeinopolitiikan mekan Uudekaupungin kuntaliitosta on edeltänyt muun muassa terveydenhuollon, vesi- ja jätehuollon sekä ympäristönsuojelun laajamittaiset yhteistyösopimukset ja -hankkeet, joiden uskotaan merkitsevän lopulta kaikki Vakka-Suomen rannikkokunnat yhteen liittävää yhteiskuntapolitiikkaa.

Uusi kunnannimi on vanha Uusikaupunki, joka pitää entisen haukivaakunansa. Kuntaa hallitsee kaksi vuotta 43 + 17 eli 60 jäseninen valtuusto. Taivassalo saa yhden puheenjohtajan valtuustoon ja kaksi jäsentä kaupunginhallitukseen. Nykyiset Uudenkaupungin lauta- ja johtokunnat jatkavat ja Taivassalo saa niihin 1-3 jäsentä lautakunnan koosta riippuen.

Taivassalo saa paikallisen 7-jäsenisen ”aluehallinnon”, jolla on esitys-, lausunto- ja palauteoikeus kaupunginvaltuustolle 2013-2016.

Uuden Uudenkaupungin henkilöstön määrä lähentelee 1200 henkilöä, kun Taivassalon palveluksessa olevat siirtyvät Uudenkaupungn palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Uusikaupunki ei voi irtisanoa palvelusuhteita - edes omiaan - viiteen vuoteen. Palkat yhdenmukaistetaan Uudenkaupungin yleisimmän palkkatason mukaisiksi.

Taivassalon kunnanjohtaja siirtyy ”johtajan” virkaan Uudenkaupungin johdossa.

Uusikaupunki saa liitosporkkanana 2,8 miljoonaa euroa. Valtion avustus käytetään Taivassalon alueen investointeihin, elinkeinoelämän kehittämiseen, julkisen liikenteen kehittämiseen sekä palkkojen yhdenmukaistamiseen.

Raha-automaattiyhdistykseltä ei herunut rahaa Uuteenkaupunkiin

UU 18.12.2009 – Raha-automaattiyhdistys ei myönnä ensi vuodeksi avustuksia Uuteenkaupunkiin. Vakka-Suomen Mielenterveysseura ry haki 111.000 euroa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn viideksi vuodeksi Arjesta ammattiin -projektiin ja 83.000 euroa samon viisivuotiseen projektiin vertaistukitoiminnan järjestämiseen eri auttajatahoille. Uudenkaupungin Diakoniasäätiö haki kolmivuotiseen Navigaattori-projektiin 147.000 euroa. Raittiustyön ja päihdehuollon toimialaan kuuluvassa projektissa kehitetään integroitua uhteisöhoito- ja kuntoutusmallia kaksi- tai monidiagnoosiasiakkaille. Uudenkaupungin Seudun Työttömät ry haki 87.000 euroa viisivuotiseksi aiottuun projektiin, jonka aihe oli pitkäaikaistyöttömien ja nuorten velkaselvittelyprosessin tukeminen.

Laitilan Seudun Mielenterveysyhdistus ry sai hakemansa 80.000 euroa neljävuotiseen mielenterveyskuntoutujien vertaistoiminnan käynnistämisprojektiin, joka päättyy ensi vuonna. Laitilan Nuorisoverstas ry sai hakemansa 35.000 euroa viime avuonna alkaneeseen ja ensi vuonna päättyvään projektiin nuorten ja heikossa asemassa olevien sosiaalisen vahvistumisen ja elämänhallinnan parantamisesta. Sensijaan Laitilan Vanhaintuki ry jäi ilman toiminta-avustusta, jota se haki kahteen projektiinsa.

Raha-automaattiyhdistys esittää ensi vuodelle avustusta 805 järjestölle 1.629 kohteeseen yhteensä 278,2 miljoonaa euroa. Suurimman avustuspotin keräävät vammaisjärjestöt, joille esitetään avustuksia yhteensä 55 miljoonaa euroa. Lastensuojelu ja nuorisotyö saa 37, vanhustyö 33, sekä terveyden edistäminen ja kansanterveysongelmien ehkäisy 7,9 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen avustuksista tekee valtioneuvosto tammi-helmikuussa.

Avustukset jakautuvat kaikkiin maakuntiin ja 241 kuntaan. Suurimpia avustuksensaajia ovat merkittävät valtakunnalliset järjestöt kuten Mannerheimin lastensuojeluliitto, Ensi- ja turvakotien Liitto sekä Kuurojen liitto.

Ensi vuodelle rahoitusta haki 1.323 järjestöä yhteensä 2.885 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteismäärä oli 520 miljoonaa euroa.

Uusikaupunki sivusi Pudasjärven ennätystä koulujen lakkauttamisessa

UU 17.12.2009 – Uudenkaupungin valtuuston päätös lakkauttaa viisi kyläkoulua kerralla sivuaa Suomen ennätystä – vaan ei ole uusi ennätys, kuten Ukin Uutiset aikaisemmin kertoi. Pudasjärven kaupunki sulki syksyllä viisi koulua. Koulut on nyt myyty yrittäjille ja yhdelle kyläyhdistykselle.

Paukkerinharjun koulukiinteistön 1,4 hehtaarin määräaloineen, kiekkokaukalon ja pallokentän hinta oli Jongun kyläyhdistykselle 3,70 euroa. Kaupunki säästi vuosittain noin 20.000 euroa koulukiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia.

Kolme koulukiinteistöä myytiin yksityisille. Puhoksen koulukiinteistö meni Suomen Hautaustarvikkeiden tukkukaupalle tilalla olevine rakennuksineen 12.000 eurolla. Yritys on yksi sijoitus- ja rahoitustoimintaa harjoittavan Scandinavian Way Ky:n aputoiminimistä. Muut ovat Cygnaeuksen kioski (2004), Cygnaeuksenkadun päivittäistavarakauppa (2009) ja Kuoreveden hautaustoimisto ja pitopalvelu (2009).

Uusikaupunki saattaa ottaa mallia ennätyskumppanistaan ja tarjota kiinteistöjä ensin kyläyhdistyksille ja panna ne vasta sitten julkiseen myyntiin. Seikowin koulun kaupunki pitänee omassa käyttössään.

Mainio Vire Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas.

Ketunkallion Palvelukoti Oy:n omistus Mainio Vire Oy:lle

UU 17.12.2009 - Suomen suurin valtakunnallinen hoivapalveluyritys Mainio Vire Oy on ostanut joulukuussa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja Uudessakaupungissa tuottavan Ketunkallion Palvelukoti Oy:n osakekannan. Mainio Vire Oy:n liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa ja yhtiön palveluksessa on 1000 henkilöä. Tehty yrityskauppa vahvistaa edelleen Mainio Vire Oy:n asemaa Suomen suurimpana yksityisenä hoivapalveluyrityksenä.

Ketunkallion Palvelukoti Oy:n liikevaihto oli maaliskuussa päättyneellä tilikaudella 1,9 miljoonaa euroa ja tulos 0,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli 22.

Ketunkallion Palvelukoti Oy:n nykyinen henkilökunta jatkaa yrityskaupan jälkeen vanhoina työntekijöinä Mainio Vire Oy:n palveluksessa. Samoin yhtiön aiempi omistaja Kai Marjander jatkaa Ketunkallion Palvelukoti Oy:n toimitusjohtajana.

-Mainio Vire Oy:n strateginen tavoite on kannattava kasvu. Meillä on entuudestaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja Vihdissä, Pirkanmaalla, Turussa ja Raisiossa. Nyt tehty kauppa vahvistaa selkeästi jalansijamme mielenterveyspalvelujen tuottajana Varsinais-Suomessa, Mainio Vire Oy :n toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas sanoo.

-Ketunkallion Palvelukoti Oy:n toiminnan tarkoituksena on tarjota yksilöllinen asumis- ja työympäristö eri yksiköissä. Tulevaisuudessa saamme suuren talon tuen kehittää edelleen toimintaamme ja henkilöstöllemme järjestely antaa mahdollisuuden Mainio Vire Oy:n laajan toimipaikkaverkoston tarjoamiin työtilaisuuksiin ja yhtiön koulutusmahdollisuuksiin. Nykyisille asukkaillemme ei koidu muutoksia, vaan toiminta jatkuu kuten ennenkin, Kai Marjander toteaa.

Mainio Vire Oy:llä on tällä hetkellä yhteensä 35 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa palvelutaloa ympäri Suomen. Näistä kolme neljäsosaa on ikääntyneille tarkoitettuja Vire Koteja, joissa neljässä on tarjolla myös yksityisille itse maksaville asiakkaille vuokrattavia palveluasuntoja. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettuja Ykköskoteja on tällä hetkellä Nokialla kaksi, Raisiossa kolme, Vihdissä kolme ja Tampereella sekä Turussa yksi. Mainio Vire Oy:n tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä edelleen sekä vanhusten että mielenterveyskuntoutujien yksiköiden määrää eri puolilla Suomea.

Mainio Vire Oy on Suomen suurin valtakunnallinen vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien palveluja tarjoava yritys. Mainio Vire Oy:n palveluihin kuuluu asumis-, kotihoito- ja turvapuhelinpalvelut, lasten päiväkotipalveluita sekä ateriapalveluita kunnille ja yksityishenkilöille. Yritys on aloittanut sosiaali- ja hoivapalvelujen tuottamisen vuonna 1997.

Vaisaaren Palvelukodissa ongelmia

Kuntien kanssa asiakaskohtaisia palvelusopimuksia tekevä Mainio Vire omistaa Raisiossa olevan Vaisaaren Palvelukoti Oy:n, jonka asukkaat ovat lähinnä psykiatrisia pitkäaikaissairaita, joista osa tarvitsee tehostettua eli ympärivuorokautista hoitoa. Palvelukoti huolehtii asukkaan asumisesta, lääkehoidon toteutumisesta, ruokahuollosta sekä tarpeen tullen myös raha-asioista.

Kolme kuukautta sitten Vaisaaren Palvelukodista Turkuun omaan asuntoon päässyt 49-vuotias kuntoutettava on oikeusaputoimiston ohjeistamana tehnyt kaksi rikosilmoitusta Vaisaaren Palvelutalosta, toisen intimiteettisuojan loukkauksesta ja toisen heitteillejätöstä ja laittomasta uhkauksesta, kertoi Turun Sanomat (14.11.).

Kuntoutettavan mukaan Vaisaaressa oli lukuisia ongelmia hoidossa, ruokahuollossa, kohtelussa, raha-asioiden hoidosa. -Kaupungin paikat ovat taivaita tähän verrattuna. Vaisaaressa en tuntenut itseäni edes ihmiseksi, kertoi kuntoutettava TS:lle. -Toinen (hoitaja) ilmoitti toivovansa, että tilani huononee, jotta minut saadaan taas lääkityksellä mukavaksi ja vaivattomaksi ... Kun näistä yritti kertoa palvelukodin johdolle, sai kauheat huudot, haukut ja uhkailut niskaansa.

Suomessa on 7000 mielenterveyskuntoutujaa, joista 6300 asuu yksityisissä palveluasumisen yksiköissä. Heistä puolet saa tehostettua hoitoa. Hoidon laatua valvovat kunnat. Kuntien valvonta on satunnaista ja valvonnan toteuttaminen vaikeaa. -Kunnat saattavat siis maksaa liikaa ... Kuntoutujan elämänlaatu taas kärsii, kun hän ei saakaan toimintakykyynsä nähden parasta mahdollista hoitoa ja kuntoutusta, totesi sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Maria Vuorilehto Turun Sanomille.

Turvevoimalan vastainen kansalaisryhmä Uuteenkaupunkiin

UU 16.12.2009 – Uuteenkaupunkiin ollaan perustamassa turvevoimalan rakentamista vastustava kansalaisryhmä. UU:n saaman tiedon mukaan ryhmä varautuu VS Lämpö Oy:n ratkaisuun rakentaa Valmet Automotive Oy:ltä marraskuussa ostamalleen alueelle lämpövoimala, mikäli sen polttoainneksi valittaisiin turve.

-Turve ei ole uusiutuva energianlähde meidän oloissamme. Tarvitsemme uuden jääkauden ennen kuin suobiotoopit uusiutuisivat. Lisäksi Vapo Oy:llä on turpeennostoaikeita Isorahkan suoalueella Laitilan Untamalassa. Alue on kulttuuriympäristönä erittäin arvokas ja siitä on tullut vetovoimainen asumisen ja maaseudulle muutajien kohde. Asukkaat tarvitsevat ympärilleen luontoarvojen lisäksi ulkoilualueen, jollainen Isorahka ilman muuta on, kerrotaan perustettavasta ryhmästä.

VS Lämpö osti autotehtaan lämpökeskuksen ja lämpötoiminnan sai samalla lämpökeskuksen välittömästä läheisyydestä neljän hehtaarin maa-alue energiantuotannon tontiksi. Autotehtaan lämpövoimala käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä. Laitoksen teho on 70 megawattia, josta noin kolmannes liikenee kaukolämmöksi VS Lämmön lämpöverkkoon. VS Lämpö suunnittelee ostamalleen alueelle lämpövoimalaa, jonka energiaraaka-aine on joko puuta, turvetta tai muuta kotimaista polttoainetta.

Kevyt kenttäoikeus ja niskalaukaus

Uusikaupunki lakkautti viisi lähikoulua – ja otti lajin Suomen ennätyksen

UU 14.12.2009 (päivitetty viimeksi 15.12. klo 9.40) – Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulujen kohtalo sinetöitiin tänään Uudenkaupungin kaupunginvaltuustossa. Koulut lakkautetaan ensi lukuvuoden alussa 31.7.2010. Kuukausi sitten asia lykättiin lisäselvityksiä varten. Nekään eivät auttaneet, vaan käytänössä jo vuoden alussa syntynyt päätösesitys nuijittiin suomalaisen kouluhistorian uudella ennätyksellä. Aikaisemmin ei ole yhdellä nuijan kopautuksella lakkautettu viittä koulua.

Lakkautuspäätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 22-21.

Kuudeskin koulu (Pyhämaa) oli liipasimella, mutta se armahdettiin määräämällä sille minimikooksi 20 oppilasta.

Lisäksi päätettiin valmistella ja toteuttaa kaksi yhtenäiskoulua: Pohitullin koulu – Viikaisten koulu ja Kalannin koulu – Männäisten koulu. Pohitullin koulun musiikkiluokille sisäänotto aloitetaan ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen.

Osa peruskouluverkon supistamisesta syntyneistä säästöistä on tarkoitus käyttää peruskoulujen opetuksen ja lukiopetuksen laadun keittämiseen.

Uudenkaupungin valtuusto päätti ennen lakkauttamispäätöstä olla järjestämättä neuvoa antavaa kansanäänetystä. Sitä tukemaan kerättiin noin 2000 asukkaan allekirjoittama vetoomus.

Raskas ratkaisu - "pieni asia"

Taloudellisen taantuman vuoksi kaupungin säästöohjelmaan otetun kouluverkkoselvityksen ratkaisu perustui lähes yksinomaan muuttotappiokunnan väestö- ja oppilasennusteisiin tukeutuneen konsultin arviointeihin. Ratkaisun tehnyt ohjausryhmä perusteli jo lähes puoli vuotta sitten syntynyttä kantaansa myös opetuksellisin seikoin, mutta perusteluissa ei tullut esiin seikkoja, joita myöhemmin esitetyissä vaihtoehdoissa ei ollut mukana. Viime vaiheessa esitetty kaikki koulut säilyttävä vaihtoehtokin olisi tuonut tyydyttävät säästöt.

Päätösten lähtökohtana olisivat voineet olla myös koulujen puolustajien vasta lyhyen asemasodan loppuvaiheessa esiintuomat arvokysymykset, yhteisöllisyyden merkitys ja kaupungin tasapuolisen alueellisen kehittämisen periaate.

Tehtyä päätöstä perusteltiin myös ”raskaana ratkaisuna, joka kuitenkin on voitava tehdä, kun sen aika on”. Puoluerivit rikkoneen äänestyksen seurauksilta ei vältyttäne seuraavissa valtuustovaaleissa. Koulujen lakkauttamista voi pitää myös aluepolitiikkana, jossa maaseudun kurjistumista jatketaan puhtaasti puoluepoliittisista luutorneista käsin.

Siinä missä yksi valtuutettunuori näytti johdolle ymmärtävän lojaaliutensa mutta ratkaisi kantansa toisin, toinen jäi miettimään "täyspäisyyttään". -Joudun tosissani miettimään onko tällaisessa touhussa oikein mitään mieltä. Tuntuu pahalta, kertoi Johanna Ruoranen (sd).

He lakkauttivat viisi koulua

Pentti Aitamurto ja Harto Forss (vas); Antti Haapavuori, Janne Sjölund, Arto Kallinen, Pirkkoliisa Suominen (ent. Heino), Harri Nieminen, Jukka Järvinen, Mauri Rostén, Päivi Korhonen, Lea Myllymäki ja Jouko Antola (sdp); Kari Vainio, Eija Maikola, Nina Jefimoff, Maija Junkola-Lehtonen, Marja Tuomainen, Leena Anto ja Heikki Wala (kok); Ville Haapasalo (kesk); Ari Lehtonen ja Veijo Nummi (ps); 22 valtuutettua.

Kaupunginhallituksen lakkauttamispäätökselle oli olemassa useita vaihtoehtoisia malleja, mutta niistä valtuustoon tuotiin vain yksi. Esko Tähtisen (sd) vastaehdotuksessa kaikki alakoulut säilytettiin ja samanaikaisesti kertyi vuositasolla säästöä noin 510.000 euroa (ensi vuonna syyslukukaudella 266.000 euroa). Tähtinen sanoi ehdotuksen syntyneen valtuutettujen yhteistyönä yli puoluerajojen.

-Esitän että sulkemisiin ei mennä, ja kuitenkin samalla saadaan aikaan tavoiteltu säästö. Ensiksi, koululaiset voivat käydä pieniä turvallisia kouluja lähellä kotia, mukaanlukien Hakametsän, Pohitullin, Saarniston ja Seikowin koulut. Toiseksi, kyläkoulut saavat oppilasmäärän minimiksi 30 (Pyhämaa 20) viideksi vuodeksi, jolloin kylille annetaan mahdollisuus kehittyä.

Tähtisen ”mallissa” oli mukana myös Viikaisten ja Pohitullin sekä Männäisten ja Kalannin koulujen hallinnon yhdistäminen. Tähtistä kannatti ensimmäisenä Mauri Kontu (kesk).

Kaupunginhallituksen ehdotusta puolustanut Heikki Wala sanoi, että vain rakenteisiin puuttuminen takaa pysyvät säästöt. -Nyt lapsia on käytetty koulutaistelun välikappaleina.

Koulutoimenjohtaja Inkeri Parviainen ei vaihtoehtomalleille lämmennyt. -Yhdessäkään niistä (malleista) ei haeta sästöjä rakenteista. Vaikka viisi koulua päätettäisiin nyt lakkauttaa, meillä on 8 koulua 1000 oppilaalle. Hän oudoksui myös erityisopetuksen ja tukea tarvitsevien oppilaiden tuen vähentämisestä ”kärsimykseen asti”. -En luullut että tällaista voidaan esittää valtuustossa. En ole uskoa tätä todeksi.

Jäljelle jäävissä kouluissa mahdollisesti terveysriskejä

Koulujen lakkauttamispäätöstä edeltänyt keskustelu muistutti välillä opettajainhuonetta lukujärjestystä laadittaessa, tai sinkoutui välillä oman puheenvuoron painavuuden arviointiin omasta sotilasarvoista käsin. Mutta eräs varsin erikoinen episodi kiinnitti valtuutettujen huomiota. Antti Haapavuori (sd) kertoi, puolustaessaan hallituksen kantaa, että asiaan liittyy myös aseellinen uhkaus. Epäselväksi jäi, oliko kysymyksessä anonyymi kynä paikallisessa blogikeskustelussa, oikea pystykorva vai episodi painajaisunesta.

Kyläkoulujen puolesta hartiavoimin työtä tehnyt Johanna Ruoranen (sd) sanoi kouluverkon uudistamisessa olevan samalla kysymys koko kaupungin kehittämisestä. -Kaupunkia on kehitettävä alueellisesti tasapuolisesti.

Ruoranen totesi, että valtuutettu voi esittää kuntalaisen huolenaiheita ja kysymyksiä valtuustolle. -Yksi kysymys koski Pohitullin koulua ja sen mahdollisia terveyriskejä.

Ruoranen oli etsinyt raportteja tähän mennessä tehdyistä sisäilmaselvityksistä ja rakennuksen kuntotarkastuksista. -Papereita puuttuu ja on kateissa. Joutuu kysymään, onko esimerkiksi Pohitullin koulu kunnossa ottamaan vastaa oppilaita muualta. Sama huoli koskee Männäisten koulua, jossa ei ole ollut koulutoimintaa yli 20 vuoteen. Raporttien pitää löytyä, jos kysymyksessä on lasten turvallisuus, vaati Ruoranen.

Valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola huomautti, etteivät koulujen kuntokartoitukset kuulu käsiteltävään asiaan ja kielsi niistä puhumisen. -Pakko niistä on puhua, lyö vaikka nuijalla, kuittasi Ruoranen. Moni valtuutettu sai tästä vettä myllyynsä. Lakkauttamista vastustaneiden puheisiin ilmestyivät esimerkiksi käsitteet niskalaukaus ja jo mainitut sotilasarvot.

Eriävä mielipide

Viiden koulun lakkauttaminen tykötarpeineen aiheutti eriävän mielipiteen. Sen laatija Johanna Ruoranen kertoi pitävänsä syntynyttä ratkaisua huonona. -En usko sen parhaalla mahdollinen ratkaisu perusopetuksen kehittämiselle, yksin siksi että oppimisympäristöt eivät ole asianmukaisessa kunnossa.

-Syntynyt päätös ei paranna oppilaiden oppimisedellytyksiä, sillä sen seurauksena opetusta annetaan suuremmissa ryhmissä kuin mitä vastaehdotuksessa esitettiin. Lisäksi opetusta tullaan antamaan opetustiloissa, jotka eivät ole olleet aikoihin opetuskäytössä, mm. jotkin Pohitullin luokat ja Männäisten vuonna 1983 koulukäytöstä poistettu rakennus.

-Myöskään opetuksen laatu ei parane, koska luotettavaa tietoa ei ole isomman opetusryhmän eduista, varsinkaan heikompien oppilaiden osalta. Pienistä kyläkouluista siirtyvillä on vaikeaa sopeutua ns. normaaliluokan opetusryhmiin, sillä hehän ovat yhdysluokilla opiskelleet kahden vuosiluokan oppiaineita. Lisäksi kaupungin tasapuolinen kehittyminen päättyy, kylien puuttuminen maakuntakaavasta heikentää kapungin omagoa.

Näin todetaan eriävässä mielipiteessä, jonka allekirjoittivat useimmat koulujen lakkauttamista vastustaneet valtuutetut.

Koulupuuro muuttui joulupuuroksi. Kaikille valtuutetuille kaupungin tarjoama joulupuuro ei maistunut. -OH

Uusikaupunki aikoo yhä lakkauttaa viisi lähikoulua ensi elokuun alussa

UU 8.12.2009 - Kaupunginhallitus sai eilen nähtäväkseen selvitystoimikunnan lähes 40-sivuisen peruskouluverkon uudistuksen parannusehdotuksen, jossa tarkastellaan kahta vaihtoehtoista mallia koulujen lakkauttamisille. Hallitus passitti toimikunnan selvityksen suoraan valtuustoon. Toimikunta oli yksimielinen tekemistään parannusehdotuksista.

Kaupunginvaltuuston päätösesitys on yhä Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulujen lakkauttaminen 31.7.2010 sekä yhtenäiskoulut Pohitullin koulu - Viikaisten koulu ja Männäisten koulu - Kalannin koulu.

Ensimmäisessä mallissa muutokset opetukseen ja henkilökuntaan on jaksotettu ensi vuoden tammi- ja elokuuhun. Malli toisi säästoä noin 308.000 euroa vuodessa. Toisessa mallissa ehdotetaan 4 prosentin säästöä jokaiselta koululta erikseen, jolloin saavutettaisiin 312.000 euron säästö vuositasolla.

”Mallin I tai II toteutuessa Uudenkaupungin peruskoululaitos lamautuu. Ryhmäkoot kasvavat hälyttävän suuriksi yläkouluissa ja eräissä alakouluissa. Yhdysluokkien määrä kasvaa, jakotunteja ei juurikaan jää. Erityisesti tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten palveluja heikennetään merkittävästi. Iso osa säästöistä kohdistuisikin erityisen tuen tarpeessa oleviin lapsiin”.

”Mikäli nyt ei tehdä muutoksia perusopetuspalveluiden rakenteisiin, tulisi joka tapauksessa ohjata vuosittain noin 400.000 euroa perusopetukselle. Myös lukiokoulutukselle olisi saatava lisäresursseja”.

Kouluverkon rakennemuutos viisi koulua lakkauttamalla olisi tuonut säästöjä 585.000 euroa.

Valtuusto edellytti lisäselvityksiä kun asia siirrettiin marraskuussa ensi maanantaina pidettävään joulukuun kokoukseen. Esko Tähtinen (sd) esitti Maija Junkola-Lehtosen (kok) kannattamana siirtämisen lisäksi myös, että asiaa käsiteltäessä valtuutetuilla on päätettävänään peruskouluverkon uudistamista koskeva ”asiakokonaisuus, josta selviää, mistä päätetään ja mitkä ovat päätöksen seuraukset”.

Valtuusto saa hallitukselta myös eväät kouluja koskevan neuvoa antavan kansanäänestysksen järjestämisestä: ”... pieni asia koko kunnan toiminnan kannalta”, ...”ei kosketa sillä tavoin kaikkia kuntalaisia, että he pystyisivät ottamaan siihen järkevällä tavalla kantaa”.

Uudenkaupungin Ammattiopisto Novida kouluttaa muun muassa kilpa-automekaanikkoja yhdessä Pole Position Oy:n kanssa. Pole Positionin, AKK-Motorsport ry:n ja Novidan tavoitteena on nostaa Suomen moottoriurheilun erityisesti rata-autoilun tasoa. Ensimmäisen vuosikurssin suoritti viime vuonna 27 kilpa-automekaanikkoa. Tammikuussa alkaneeseen kilpa-automekaanikon kakkoskurssille hyväksyttiin 37 uutta aikuisopiskelijaa. Toissa vuoden SM-Kynnöt kisailtiin Loimaan savikoilla Ammatti- ja aikuisopiston koulutilan mailla. Kuvassa voittaja Matti Rautiainen Sammatista. Kuvat: poleposition.fi & valtra.fi.

Uusikaupunki mukaan perustettavaan Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään

UU 6.12.2009 – Uudenkaupungin kaupunginhallitus päättänee huomenna ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyisi Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitoksen luovutuksen Loimaan koulutuskuntayhtymälle vuoden 2011 alusta. Loimaan koulutuskuntayhtymän nimi muuttuu samalla Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymäksi. Hallitus suosittaa myös Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen hyväksymistä.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän perussopimus hyväksyttäneen myös kaikkien kuntayhtymän kuntien valtuustoissa vielä tänä vuonna. Perussopimus on puhtaasti hallinnollinen instrumentti.

Uusikaupunki on siis uusi jäsenkunta, mikä merkitsi myös perussopimuksen muuttamista. Kuntayhtymän hallitus on päätänyt esittää yhtymävaltuustolle, että Uusikaupunki saa jäsenkuntana kuntayhtymässä 31 osuutta 133:sta. Yhden osuuden hinta on 28.870 euroa, mikä merkitsee Uudellekaupungille noin 895.000 euron osuusmaksua peruspääomaan. Suurin osuus peruspääomasta on Loimaalla (1.732.000 euroa) ja pienin Marttilalla (28.870 euroa).

Perussopimuksen hyväksyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiopisto Novida liikelaitos tullaan luovuttamaan irtaimistoineen Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle. Lisäksi Novida saa myötäjäisiksi rahaa yhden kuukauden käyttöpääoman verran. Kiinteistö rakennuksineen jää Uudellekaupungille, joka vuokraa ne koulutuskuntayhtymälle.

Uutta koulutuskuntayhtymää johtavat kuntayhtymävaltuusto ja -hallitus. Valtuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta vähintään 2 ja enintään 6 valtuutettua. Uudellakaupungilla on valtuustossa kuusi valtuutettua, joista jokaisella on yksin läsnaollessaan koko (korkein mahdollinen) kuntakohtainen äänimäärä eli 30 ääntä. Jos kaikki kuusi valtuutettua ovat läsnä, jokaisella on 5 ääntä. Myös Loimaan kuuden jäsenen äänimäärä on yhteensä 30.

Kuntayhtymähallituksessa on yhdeksän jäsentä, jotka valitsee valtuusto.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Aura, Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Uusikaupunki.

M/s Nämdö koepurjehduksellaan.

Waxholmsbolaget saa joulun liikenteeseen uuden aluksen Uudestakaupungista

UU 1.12.2009 – Tukholmalainen Waxholms Ångfartygs AB eli Waxholmsbolaget saa joulun liikenteeseen uuden aluksen Uudestakaupungista. M/s Nämdön koepurjehdus tehtiin pari viikkoa sitten ja laiva saapuu Tukholmaan tällä viikolla.

Uudenkaupungin Työveneen rakentaman m/s Nämdön pituus on noin 30 metriä leveys 9 metriä ja syväys 2,8 metriä. Alukseen mahtuu 280 matkustajaa ja sen nopeus on 12 solmua. Aluksen kaupahinta on noin 7,7 miljoonaa euroa. Tukholman saaristossa kymmenillä aluksilla liikennöivä Waxholmsbolaget saa uudelle alukselleen sisaraluksen ensi vuonna.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus:

Kansanäänestystä kouluverkosta ei järjestetä

UU 1.12.2009 - Aloite kunnallisesta neuvoa antavasta kansanäänestyksestä kouluverkkoasiassa katsottiin ”sen verran pieneksi asiaksi”, ettei kaupunginhallitus aio esittää sitä valtuustolle. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 8-3. Kansanäänestyksen kannalla olivat Johanna Ruoranen (sd), Helle Vahtera (kesk) ja Rainer Tähtinen (ps).

Valtuusto voi päättää 'vapaasti' järjestääkö se äänestyksen vai ei. Joka tapauksessa kouluverkon uudistamisesta päätetään valtuuston joulukuun kokouksessa. Valtuuston päätökseen kansanäänestyksen toimittamisesta ei saa hakea muutosta.

Aloitteen kansanäänestyksestä kouluverkosta allekirjoitti noin 2000 äänioikeutettua uusikaupunkilaista.

Kaupunginhallitus piti kansanäänestystä liian hitaana, raskaana, vaikeana ja kalliina. Lisäksi hallituksen mukaan ”kouluverkon säilyttäminen aikaisemmassa laajuudessaan ei kosketa sillä tavoin kaikkia kuntalaisia, että he pystyisivät ottamaan siihen järkevällä tavalla kantaa 'kyllä' tai 'ei' -vastauksissa”.

KOMMENTTI

Vaikka kouluverkon supistamista viidellä lähikoululla perusteltaisiin sekä säästö- että opetuksellisiin syihin vedoten, ja asiallisesti oikein perustein, kansan äänen kuuleminen ei takuulla ole ”sen verran pieni asia”, että kansanäänestys tai mielipidekysely voidaan noin vain ohittaa. Niinikään epäily siitä, että osa kansalaisista ja uusikaupunkilaisista ”ei pysty järkevällä tavalla” ottamaan kantaa kuntaansa koskevaan asiaan, on esittäjälleen häpeällinen ja muutoin kestämätön. Epäilyn hyväksyminen perusteluksi taas merkitsee sen hyväksyneille hallituksen jäsenille likimain poliittista itsemurhaa. -OH

Uudenkaupugin jouluvalot sytytti teatterinjohtaja Jari Luolamaa.

Uudenkaupungin jouluvalot syttyivät mielenvirkistystä tuoville lahjakorteille

UU 29.11.2009 – Joulumarkkinoiden jo hiljetessä syttivät Uudenkaupungin liikekeskustan jouluvalot. Joulupukki oli pitkin päivää ahkeroinut ja kysellyt joululahjoja suunnittelevien kuulumisia ja ajatuksia. Jouluvalot syttyivät muutaman minuutin yli iltapäiväneljän.

Teatterinjohtaja Jari Luolamaan joulunavauspuhe oli varsinkin aineettomia palveluja kaupungissa tarjoavien mieleen. Hän kehotti jättämään tavaramaailman vähemmälle ja pohtimaan sen sijaan lahjakortin mahdollisuutta, jolla ilahduttaa muita.

-Lahjaa miettiessä meinaa aina mennä sormi suuhun, kun ihmisillä on jo lähes kaikkea, nurkat pursuvat jos jonkinlaista tavaraa. Mitäpä jos tänä vuonna ostaisit lahjaksi palveluita ja mielenvirkistystä. Anna lahjaksi vaikka itse tehty lahjakortti.

Luolamaan ehdotus oli lahjakortti, jolla saa illallisen ravintolassa antajan hyvässä seurassa sekä käynnin elokuvissa, teatterissa tai koripallo-ottelussa. -Samalla tulee tavattua ystäviä ja sukulaisia.

-Lahjaksi voi ostaa myös hieronnan, tai vaikkapa siivousta, tai ikkunoiden pesun. Samalla tuemme myös Uudenkaupungin työllisyyttä. Meidän ei näin tarvitse juosta ruuhkaisissa kaupoissa, saamme hyvää ruokaa, tapaamme tuttavia, pääsemme rentoutumaan - ja työllistämme oman kaupungin ihmisiä. Voiko parempaa enää olla?

Teatterinjohtaja Jari Luolamaa antoi lapsille erityisen vinkin. -Jospa tekisit lahjakortin mummolle, esimerkiksi sellaisen mikä oikeuttaa kolmeen siivousapuun kolmena perjantaina. Mummo varmasti ilahtuisi, tontutkin sen huomaavat ja tuovat ensi vuonna enemmän lahjoja.

Monisatapäinen yleisö odotti Joulupukin paraatia ja palkittiin karamellisateella. Lapsilla oli mukana korit, joihin taivaalta sataneet karkit kerättiin. Joulupukki oli jättänyt Petteri-poron Vehmaalle ja vuokrannut sielä kulkupelikseen Vehmaan VPK:n punaisen avojeepin.

Uudenkaupungin Wanhanajan Markkinat. Juha Hukka Lokalahdelta ja Perttu Tiilikainen Kiikalasta palkittiin kunniakirjalla tunnelmallisimmasta kojusta.

”Puutarhuripojilla” markkinoiden tunnelmallisin koju

UU 29.11.2009 – Uudessakaupungissa joulunodotus alkaa perinteisesti Wanhanajan Markkinoilta. Markkinatapahtuman vanhanajan tapaan järjestävät Uudenkaupungn Matkailuoppaat, jotka valitsivat tänään noin sadan myyntikojun joukosta tunnelmallisimman kojun. Ensimmäisen kerran markkinoilla olleet Juha Hukka ja Perttu Tiilikainen yllättyivät melkoisesti, kun heidän kojunsa palkittiin kunniakirjalla. Ehkä syystäkin, sillä Turussa puutarhurina työskentelevän Juha Hukan ja Kiikalassa omaa maatilaansa hoitavan puutarhurin Perttu Tiilikaisen valinta oli luonnonmateriaalit.

-Pellavaa, saippuaa, jätkänkynttilöitä ja sen sellaista, kaikki ei ole ihan omaa, kertoi omassa kotitarvepuuverstaassaan aika ajoin työskentelevä Tiilikainen.

Artesaaneilla peukalo paikallaan

Arkeologian tietoihin perustuvaa käsityötaitoa oli esillä Mynämäellä sijaitsevan Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen artesaaniopiskelijoiden kojussa. Muinaistekniikkaan erikoituneet esinesuunnittelijat ja -valmistajat turkulainen Hellu Isomäki, uusikaupunkilainen Adonika Ellä, turkulainen Sami Salin ja aina Perhosta asti Mynämäelle opiskelemaan lähtenyt Taneli Poranen ovat olleet mukana myös Lohjan vanhan ajan joulumarkkinoilla.

-Toisenlaisella kokoonpanolla on oltu useilla keskiaikamarkkinoilla, kertoi Taneli Poranen. Mynämäen hän valitsi siitä yksinkertaisesta syystä, että muinaistekniikkaa ei löydy maan muiden oppilaitosten koulutusohjelmien joukosta. Ryhmän uusikaupunkilainen Adonika Ellä oli viime kesänä mukana keräämässä ja luetteloimassa rakennusperinnettä Uudenkaupungin kulttuurihistoriallisessa museossa.

Tulevien artesaanien koju kertoo varsin paljon siitä, mistä muinaistekniikassa on kysymys: primitiivinen tekniikka ja kulttuurihistorialle uskollinen valmistustapa vaativat kädentaidoilta monipuolisuutta tavallista enemmän.

Tänä vuonna yhdeksänkymmentä vuotta täyttänyt Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos on ammattioppilaitosten tapaan muutosten kourissa. ”Loskät” on erikoistunut perinteisiin käsityöammatteihin. Yhtenä artesaanin tutkinnon erikoisalana on muinaistekniikka, joka kuuluu esinesuunnittelun ja -valmistuksen koulutusohjelmaan. Tämä koulutusohjelma siirttyy Loimaan ammatti- ja aikuisopistoon, mikäli opetusministeriö myöntää tarvittavat opetuspaikat. Muut koulutusohjelmat siirtyvät Raision seudun koulutuskuntayhtymän Raision ammattiopistoon.

Hellu Isomäki, Adonika Ellä, Sami Salin ja Taneli Poranen olivat pukeutuneet kuten muinaistekniikan artesaanien kuuluu.

  operaatioruokakassi.com

Kun jääkaapissa on vain valo ...

Uudenkaupungin kaupunginhallitus aikoo palauttaa lautakunnassa olleen valtuustoaloitteen takaisin lautakuntaan

UU 28.11.2009 - Vasemmistoliiton aloite kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin perhe-, päihde-, ja mielenterveysyhteistyöhöstä palaa lautakuntaan, sillä kaupunginhallitukselle ei ole tahtoa tai eväitä ottaa kantaa aloitteeseen. Paluttamiseen on syynä ehkä sekin, ettei aloitetta kierrätetty ja makuutettu kaikkien hallintotasojen pöydillä.

Vasemmistoliiton viime valtuustossa esittämän aloitteen ydin on yhteistyön aloittaminen kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin kesken yhä lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Kolmas sektoriin luetaan tavallisesti kansalaisjärjestöt, säätiöt ja joissakin tapauksissa myös ammattijärjestöt ja jopa yritykset.

-Jokainen meistä tietää, että perhetyön tehostamiseen on huutava tarve kaupungissa. Sen kertovat muun muassa synkät ja lisääntyvät huostaanottoluvut, evästi aloitteen esittänyt Pentti Aitamurto. Hän sanoi kaupungin säästötoimien kohdistuvan ennaltaehkäisevään työhön. -Siitä ei ole varaa missään tapauksessa säästää. Useiden perheiden ongelmien taustalla ovat päihde- ja mielenterveysongelmat. Kaupunki ei enää yksin selviä perheisiin kohdistuvista haasteista.

Päihde-, mielenterveys ja perhetyön malliksi on useissa kunnissa jo syntynyt toimintamalli, jossa kolmannen sektorin asiantuntemus huomioidaan ottamalla se mukaan yhdeksi toimijaksi.

Yhdistetyt voimavarat yhteistoimintana saattaisi olla mainio pohja myös kaupunkiin suunnitellulle asumisoikeusyhdistykselle sekä eritysasumiseen kaavaillun sosiaalista isännöintiä vaativan ”ongelmaasujien” mökkikylälle.

Aloitteen allekirjoittajina on edustajien kaikista poliittisista puolueista. Aloite oli esillä lisäasiana sosiaali- ja terveyslautakunnassa jo ennen kuin se tuotiin valtuustoon. Palauttamista sosiaali- ja terveyslautakuntaan voidaan pitää normaalina menettelynä, mutta toisaalta kaupunginhallituksella on mahdollisuus tehdä periaatepäätös aloitteessa ehdotetustä yhteistyöstä.

Kunnan ja kolmannen sektorin uudenlaisen yhteistyön pohtiminen avaa uusia näkökulmia. Esimerkiksi: Onko kunta hyvinvointivaltion palvelujen turvaajana ja tuottajana riittävän lähellä asiakkaitaan? Ovatko järjestöt vain ostopalvelujen tuottajia?

Terveysasemat säilyvät

Uudenkaupungin kaupunginhallitus nostamassa kädet pystyyn sosiaali- ja terveyslautakunnalle

UU 27.11.2009 – Uudenkaupungin kaupunginhallitukselta puuttuu päätösesitys kaupungin hallinnon ja sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnon kaavailuille lopettaa Pyhämaan, Kalannin ja Lokalahden terveysasemat. Kaupunginhallitus on päättänyt, että toiminnot keskitetään pääterveysasemalle, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Mutta yksimielinen sosiaali- ja terveyslautakunta tyrmäsi kahdesti kaupungin säästöohjelmaan kirjatun periaatteen. Vaikka terveysasemien toiminta olisi ollut järjestettävissä pääterveysasemalle ja vuokratiloihin, noin 53.000 euron nettosäästö ei painanut lautakunnan vaa'assa mitään. Hallitus joutuu nostamaan kädet pystyyn ja aikoo merkitä lautakunnan päätöksen tiedoksi.

Kaupunginjohtaja selvitti tänään elinkeino-osaston määrärahojen ylityksiä tarkastuslautakunnalle

UU 27.11.2009 – Tämän vuoden talousarvioon muutoksia 2,8 miljoonan euron edestä hyväksynyt kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan hyväksyä myös paljon porua ja päänvaivaa aiheuttaneet hallinto- ja kehittämiskeskuksen elinkeino-osaston piilossa olleen rahankäytön.

Elinkeino-osasto esitti lisämäärähan tarpeekseen 340.000 euroa. Sekään ei tosin riitä, sillä vaikka yritysten toimitilat -yksikkö näytti valtuustolle rahojen riittävän, teknisessä lautakunnassa oli jo vetämässä 140.000 euron pyyntö lisämäärärahasta. Ensi maanataina lisäraha on esillä kaupunginhallituksessa, ainoana tammi-lokakuun talouden toteutumisen tarkastelussa esitettynä rahantarpeena.

Vasemmistoliiton Sanna Lovén ehdotti viime valtuustossa ylitysten hyväksymistä siten, että elinkeinotoimen tulee kaupunginjohtajan osalta selvittää erikseen rahankäyttönsä perin pohjin. Lovenin ehdotus hävisi (äänin 20-23) demarien pelastaessa kaupunginhallituksen esityksen ylitysten hyväksymisestä sellaisenaan. Lovénilla ei ollut pulaa kannattijista, jotka konkretisoivat ihmettelyn kaupungin ylimmän virkamiehen rahankäytöstä.

Elinkeinotoimen ja hallinto- ja kehittämiskeskuksen ei tarvinnut näin selvittää vielä pimentoon jäänyttä rahankäytöään valtuuston patistamana. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) lupasi selvitykset hallituksen kokoukseen marraskuun lopussa. -Asia myös käsitellään, ilmoitti Wala.

Kaupunginjohtaja Kari Koski astui tänään kaupungin tarkastuslautakunnan eteen selvittämään elinkeino-osaston määrärahojen ylityksiä, ja kaupungin vireillä olevia yritys- ja muita hankkeita. Tarkastuslautakunta ei tee asiassa päätöksiä. Valtuustossa 'pormestarieleen' tehneen hallituksen puheenjohtajan Heikki Walan tehtäväksi jää tuoda asia kaupunginhallituksen tietoon.

Sorvakon lomamökkikylä

Perustettava kiinteistöyhtiö haluaa varata tontin ennakkomarkkinointia varten

UU 27.11.2009 (Päivitetty 30.11. klo 23.50) – Laitilalainen Kerpatek Oy ja yhtiön omistaja Eero Hento haluaa aluevarausta Uudenkaupungin Sorvakkoon suunnitellulle lomamökkikylälle. Varausta haetaan perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun ja ennakkomarkkinointia varten.

Aluella on jo viisitoista vuotta vanha asemakaava, jonka mukaan alueelle voidaan rakentaa 45-50 enintään 40 neliön suuruista rakennusta ja yksi 300 neliön rakennus huolto- ja harrastetiloja varten. Puutarhamökkien kaltaisia loma-asuntoja ei voi käyttää vakituiseen asumiseen. Alueen valttina uskotaan olevan läheiset urheilukenttä, ulkoilu- ja latuverkosto, golfkenttä, meri sekä pienvenesatama ja -telakka palveluineen.

Mikäli kysyntää löytyy, perustettava yhtiö vuokraa kaupungilta alueen, rakentaa alueen tiestön, kunnallistekniikan ja rakennukset.

Vuokrasopimukseen asti päästään kun ulkoilureittien siirtämisestä on nuoriso- ja liikuntalautakunnan hyväksyntä – ja alueen rakentamissuunnitelmalle ja -aikataululle on saatu lupa kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolta.

Omakotitontin rakennusoikeuden hintaan perustuva parin hehtaarin korttelin luovutushinta on 74900 euroa, josta laskettu alueen vuokra on 3745 euroa vuodessa. Vuokra-aika olisi 30 vuotta.

Kaupunginhallitus on jo kertaalleen tehnyt periaatepäätöksen korttelin vuokraamisesta varausta pyytäneelle perustettavalle kiinteistöyhtiölle, mutta jäi ennen esitystään valtuustolle odottamaan nuoriso- ja liikuntalautakunnan kantaa ulkoilureitistön siirtoon. Lautakunta kuuli ulkoilureitistön muutoksia esitellyttä kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Helléniä lokakuussa ja päätyi pururatareististön säilyttämiseen ennallaan. Ulkoilureitistöön muutosten ehdoksi asetettiin pururataliikenteen risteämättömyys mökkikyläliikenteen kanssa.

Vaihtoehtoinen pururadan linjaus tehtiin ja Kerpatek Oy (Eero Heino) ilmoitti edelleen olevansa kiinnostunut varaamaan nimenomaan kyseisen alueen mökkien markkinointia varten. Pururataa jouduttaneen siirtämään osittain mökkialueen sisälle. Siirrosta päätävät Kerpatek ja nuoriso- ja liikuntalautakunta.

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Sorvakon korttelin varaamista markkiointitarkoistuksiin 2 vuoden ajaksi. Hallitus esittää samalla alueen vuokraamista 30 vuodeksi 3745 euron vuosivuokralla aikaisemmin kerrotuin ehdoin.

Turku-Uusikaupunki teollisuusradalla on lukemattomia vartiomattomia tasoristeyksiä. Mt192 ja rautatien tasoristeys Raisossa on vartioitu. Kuva © Matti Grönroos.

Siilinjärven apatiitin tuonti U:kiin alkoi

Tavarajunaliikenne lisäntyy Uuteenkaupunkiin kolmella junalla viikossa

UU 27.11.2009 – Lannoiteyhtiö Yara on saanut valmiiksi Siilinjärvellä apatiitin rikastus- ja kuivausprosessit ja Uudenkaupungin tehtaan vastaanotto- ja laivauslaitteistot. Yara tuo rautateitse Uuteenkaupunkiin 150.000 fosfaattilannoitteiden raaka-ainetta, josta osa laivataan vientiin yhtiön Norjan tehtaille. Projektin investoinnit olivat 60 miljoonaa euroa, josta pääosa meni Siilinjärven tehtaiden laitteistoihin. Ensimmäinen apatiittilaiva on jo matkalla Norjaan.

Apatiitin kuljetus rautateitse lisää liikennettä Turun ja Uudenkaupungin välillä kolmella junalla viikossa. Kuljetukset ovat täydessä vauhdissa jo vuodenvaihteessa. Junat kulkevat Uudenkaupungin keskustan läpi tiistaisin ja torstaisin sekä lauantaisin, ja palaavat pääsääntöisesti samoina päivinä takaisin Siilinjärvelle. Yara kehottaa radanvarren asukkaita ja kaupunkilaisia huomioimaan lisääntyneen tavarajunaliikenteen.

Kouluverkko sen verran pieni asia

Uudenkaupungin kaupunginhallitus ei lämpene kansanäänestykselle kouluverkosta

UU 27.11.2009 - Aloite kunnallisesta kansanäänestyksesta näyttää tyssäävän ainakin kaupunginhallituksessa maanantaina. Hallitus aikoo esittää valtuustolle, että kunnallista kansanäänestystä kouluverkosta ei järjestetä. Valtuusto tosin voi päättää 'vapaasti' järjestääkö se äänestyksen vai ei.

Kansanäänestys on neuvoa antava, eikä valtuuston päätökseen kansanäänestyksen toimittamisesta saa hakea muutosta. Sen sijaan valittaa voi päätöksestä, jolla kansanäänestyksen toimittamista koskeva esitys on hylätty.

Aloitteen kansanäänestyksestä kouluverkosta ovat allekirjoittaneet noin 2000 allekirjoittajaa. Aloitteen tekijöiden allekirjoitukset ja äänestysoikeus on tarkistettu ja vaadittava 5 prosenttia äänioikeutetuista on mukana aloitteessa.

”Kouluverkkoasia on kuitenkin sen verran pieni asia koko kunnan toiminnan kannalta, että kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen sen laajuuden mittaamiseksi on liian raskas ja vaikea tapa. Toisaalta kouluverkon säilyttäminen aikaisemmassa laajuudessaan ei kosketa sillä tavoin kaikkia kuntalaisia, että he pystyisivät ottamaan siihen järkevällä tavalla kantaa "kyllä" tai "ei" -vastauksissa”.

Näin perustellaan kaupunginhallituksen kielteistä kantaa kansanäänestykseen.

Hallintojohtaja Ossi Pelttarin mielestä Uudessakaupungissa on järjestetty luulemistilaisuuksia ”riittävässä määrin ja osanotto niihin ei ole aina ollut kovinkaan runsasta”.

Aloite kansanäänestyksestä syntyi yli puoluerajat ylittäneen poliitikkoryhmän toimesta. Kouluverkkoselvityksen ohjausryhmä ja kaupunginhallitus olivat päättäneet lakkauttaa sekä säästö- että opetuksellisiin syihin vedoten Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulut. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen siirtää asian joulukuun kokoukseen ja halusi selvittää lakkautuspäätöksen kaikkinaiset seuraukset ja mahdolliset vaihtoehdot. Valtuusto halusi myös kuulla kaupunginhallituksen kannan sille jätettyjen ”nimilistojen sisältämästä kansanäänestysehdotuksesta”.

Koulujen mahdollinen lakkauttaminen aiheutti ennen näkemättömän kansalaiskeskustelun, jossa koulujen puolustajat nousivat näkyvästi esille. Kouluverkon uudistamista kannattavat vaikuttivat hiljaiselta vähemmistöltä. Puheenvuorojen kirjo oli laaja. Ääripäitä edustivat virkamiehiin, konsulttiin ja ohjausryhmään kohdistettu sekä ”järkipuhe” että pelkkä poliittinen änkyröinti.

Peruskoulu on suomalaisille tärkein kunnallinen palvelu, joka halutaan säilyttää myös maaseudulla. Rempallaan olevaa kuntatalouttaan paikkaavan kaupungin perusteluksi lakkautuksen uhkaaman keskustakoulun säilyttämiselle ei luultavasti ainakaan sovellu kaupungin virkamiehen arvopurkaus maakuntaradiolle: ”katsokaa nyt näitä messinkisiä oven kahvojakin”. Ehkä koulun uusiokäytössä seniorivandaalit olisivat ne tuhonneet.

Vapolan tila koko Itämeren alueen ympäristöystävällisin maatila

UU 26.11.2009 - Uusikaupunkilainen Vapolan tila on valittu koko Itämeren alueen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi. Maanviljelijät Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo palkittiin WWF:n Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnolla tänään Riiassa kansainvälisen Itämeri-konferenssin yhteydessä. Ympäristöpalkinto jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran. Sen tarkoituksena on kannustaa Itämeren alueen viljelijöitä vähentämään rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä ja ottamaan siten aktiivisesti osaa rehevöitymisen vähentämiseen.

Kansainvälinen raati valitsi Vapolan tilan palkinnon saajaksi kahdeksan Itämeren maan kansallisen voittajan joukosta. Vapolan luomutilalla keskitytään lihakarjan jalostukseen ja kasvatukseen. Raadin perusteluissa korostetaan Vapolan tilan vahvaa sitoutumista ympäristösuojeluun, tilalla käytössä olevia monilukuisia innovatiivisia keinoja ravinnevalumien vähentämiseksi sekä sitä, että suurin osa Vapolan tilan ratkaisuista voidaan helposti ottaa käyttöön myös muilla Itämeren alueen maatiloilla. Voittaja palkittiin 10.000 euron rahapalkinnolla, jonka lahjoitti Swedbank.

-Kilpailun voittajana meillä on vastuu kertoa ihmisille siitä, miten tärkeää Itämeren rehevöitymisen pysäyttäminen on. Kun kannamme maatilalla kortemme kekoon vesiensuojelussa, voimme pienentää omalta osaltamme ravinnevalumien määrää, maanviljelijä Katariina Vapola sanoo.

WWF jakaa vuosittaisen Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon (WWF Baltic Sea Farmer of the Year Award) tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteistyössä Swedbankin, Itämeren alueen viljelijöiden ympäristöfoorumin (Baltic Farmers Forum for the Environment) sekä kansallisten maatalousjärjestöjen kanssa (Suomessa MTK).

-Kilpailu osoittaa, että myös viljelijöiltä löytyy tahtoa ympäristösuojeluun ja että keinovalikoima on mittava. Viljelijän on otettava käyttöön joukko tehokkaimpia toimenpiteitä saavuttaakseen hyviä tuloksia – ei ole yhtä yksittäistä keinoa, joka olisi ylitse muiden tai riittäisi yksinään. Vapolan tilan kaltaisia maatiloja tarvitaan lisää myös muissa Itämeren maissa ja rima on nyt asetettu korkealle, Itämeri-ohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta sanoo.

Itämeri on yhä yksi maailman uhatuimpia merialueita, ja sen suurimmaksi yksittäiseksi uhkaksi on todettu maatalouden ravinnepäästöjen voimistama rehevöityminen. Avainratkaisu ongelmaan on entistä kestävämpi maatalous ja maankäyttötavat. Ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä Itämeri-ystävällisessä viljelyssä ja antaa tunnustusta viljelijöille, jotka ovat edelläkävijöitä innovatiivisten, ravinnevalumia pienentävien menetelmien laajamittaisessa käytössä.

-Itämerta ja maataloutta käsitellessä keskitytään usein rehevöitymisen ongelmaan. Ympäristöpalkinnon avulla haluamme tuoda esiin viljelijöitä, jotka ovat jo ottaneet käyttöön tehokkaita ja edistyneitä keinoja ja tehneet tavanomaista enemmän auttaakseen ongelman ratkaisussa, sanoo WWF:n kansainvälisen Itämeri-ohjelman johtaja Lasse Gustafsson.

Sanna Lehtovaara kampaamo Hiusmekasta, Salme Leino Pyhämaan Marttayhdistyksestä, Teuvo Laihonen Pyhämaan Kotiseutuyhdistyksestä ja Kari Aalto Saariston IT:stä lahjoittivat tänään Pyhämaan koululle tietotekniikkaa.

Pyhämaan koululle lisää tietotekniikkaa

UU 25.11.2009 – Pyhämaan koululle viimeksi käyty kouluverkkokeskustelu oli muutakin kuin samassa rytäkässä syntyneen kansalaisliikkeen aktivoituminen toreille ja turuille taisteluun koulun puolesta. Lakkautusuhan väistyttyä toistaiseksi, koulun puolesta alettiin tehdä töitä tosissaan. Koululle laadittiin kylän elämään likeisesti linkittyvä kehityssuunnitelma, jonka mukaan koulusta tehdään edelläkävijä, tietotekniikkaa opetuksessaan monipuolisesti käyttävä peruskoulu. Eikä tämä vielä riitä, kyläläiset ja kylässä toimivat yhdistykset ja yritykset järjestävät lukuvuodessa kymmenisen teemapäivää aiheina muun muassa kalastus, luonto, paikallishistoria, matkailu ja liikunta. Koulusta tulee paikka, jonka ovet ovat avoinna kylälle.

Koulu sai syksyllä käyttöönsä kolme kannettavaa tietokonetta sekä langattoman yhteyden internet–verkkoon. Nyt jokaisella opettajalla on luokassaan tietokone, jota he voivat käyttää avuksi opetuksessa harkintansa mukaan.

-Tietokoneet ovat jo osoittautuneet oivaksi avuksi opetuksessa ja oppimisessa tehden koulutyöstä entistä mielenkiintoisempaa ja vaihtelevampaa. Oppitunnit saavat uuden ulottuvuuden, kun oppikirjat asiat voidaan havainnollistaa kuvien ja vaikkapa videon avulla. Internet on tunnetusti maailman suurin ja havainnollisin tietosanakirja, kertoo Kari Aalto Saariston IT:stä.

Tänään Pyhämaan koulu sai täydennyksen tietotekniikan apuvälineitä. Kampaamo Hiusmekka, Pyhämaan Kotiseutuyhdistys ry ja Pyhämaan Marttayhdistys ry lahjoittivat kukin koululle varustepaketin, johon kuuluu laser-tulostin, kaiuttimet sekä hiiri. Pyhämaan Nuorisoseuran näyttämö lahjoitti jokaiseen kolmeen tietokoneeseen ohjelmistopaketin. Lisäksi Saariston IT lahjoitti videoprojektorin, jolla tietokoneen näyttökuva voidaan helposti heijastaa luokan taululle.

-Jokaisella opettajalla tulisi olla käytössään tietokone, internet, laser-tulostin sekä videoprojektori. Näin ollen koululle halutaan vielä hankkia kaksi videoprojektoria lisää. Mahdollisia lahjoittajia selvitetään ja tämänkin asian uskotaan ratkeavan vielä ennen joulua, uskoo Kari Aalto.

pori.fi

Porin Reposaaren pergertien varressa on neljä tuulivoimalaa.

Vain Rihtniemen tuulivoimalapaikat pois maakuntakaavasta

UU 23.11.2009 (päivitetty klo 17.57) – Tänään kokoontuva Varsinais-Suomen maakuntahallitus oli poistamassa Uudenkaupungin Kirstan saareen suunnitteila olleiden tuulivoimaloiden paikat maakuntakaavasta. Mutta toisin kävi, maakuntahallitus päätti äänestyksen jälkeen, että Kirstan tuuöivoimalapaikkojen merkinnät jäävät maakuntakaavaan.

Suurmaiseman näkökulmasta tuulivoimalat olivat mahdollisia, mutta kansalaiset vastustivat rakentamista voimakkaasti. Tällöin kaupungin virkamiehet kävivät neuvotteluja maakuntaliiton kanssa ja tuulivoimalamerkinnät poistettiin kaavan päätösesityksestä. Maakuntakaavasta sen sijaan poistettiin esityksen mukaisesti tuulivoimalamerkinnät Pyhärannan Rihtniemessä. Rihtniemessä syntyi hyvin organisoitu kansanliike vastustamaan tuulivoimaloita.

Näillä näkymin maakuntakaavaan jää tuulivoimalapaikat Uudenkaupungin Kirstan saareen, Hangon saareen, Yaran pengertielle, Haiduksen saareen ja Pyhämaan Pamprinniemeen.

Kalastuspuistosta syntyi uusi kehittämisalue Vakka-Suomeen. Puistosta tehdään uusia suunnitelmia ja selvityksiä, kun viisi vuotta sitten päättynyt Life Coastra -hanke saa jatkoa. Hankkeessa selvitettiin saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön mahdollisuuksia. Nyt Vakka-Suomen rannikkoalueelle aiotaan laatia tarkempi monimuotoisuusselvitys ja käyttösuunnitelma, joka lähtee kalatalouden pohjalta. Työssä selvitetään ”paras tapa, jolla kalatalous ja kalastuspuistokäsite voidaan maakuntakaavamerkinnöillä tuoda esille”.

'Monimuotoisuudella' maakuntahallitus tarkoittanee kuitenkin monien toimijoiden samanaikaista merialueen käyttöä.

Maakuntahallitus ei halunnut selvittää kansallispuiston toteuttamista Vakka-Suomen merialueelle. Turkulaisen Mika Helvan (vihr) ehdotus hävisi äänin 13-5.

Lokalahti, Pyhämaa ja Kalanti jäävät

Terveysasemien sulkeminen bumerangina takaisin kaupunginhallitukselle

Mikäli sosiaali- ja terveyslautakunnan tahtoa kunnioitetaan, kunnallinen kurjistuminen myös terveysasemat sulkemalla on tiensä päässä.  

UU 17.11.2009 – Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta esitti lokakuussa kaupunginhallitukselle, että terveyskeskuksen sivutoimipisteitä Pyhämaalla, Lokalahdella ja Kalannissa ei suljeta. Päätös syntyi silloin äänestyksen tuloksena kun kaikki lautakunnan 11 jäsentä äänestivät terveysasemien sulkemista vastaan.

Kaupunginhallituksen lautakuntaan palauttama asia koki torstaina uudestaan saman kohtalon, terveysasemia ei sen mukaan pidä sulkea. Päätös syntyi nyt äänin 10-0. Päätösesitys sen sijaan oli jälleen Lokalahden, Pyhämaan ja Kalannin terveysasemien sulkeminen Kalannin hammashoitolaa lukuun ottamatta.

Lautakunnan kielteiseen kantaan sulkea terveysasemat vaikutti eniten sairaiden ja vaikeavammaisten kuljetuksiin liittyvät maksut ja maksukäytäntö.

Arvioitu nettosäästö olisi ollut 53.000 euroa.

Teuvo pani toimeksi

Kyläkoulujen puolesta taistellaan loppuun asti!

http://yle.fi/alueet/turku/2009/11/kylakoulujen_puolesta_taistellaan_loppuun_asti_1167107.html

(Kalannin) Lahden koulun katoksen alle kokoontui neljä rautaista naista. Riitta Routi, Sirpa Lehtiranta ja Taina Nuutila ovat koululaisten äitejä Lahden kylästä ja Heli-Päivikki Lauren vaikuttaa Seikowin koulun vanhempaintiimissä.

Yhteinen ääni naisilla on se, että periksi ei anneta. Kompromisseihin ei suostuta ja koulun jatkumisen puolesta taistellaan loppuun saakka. Riitalle ja Heli-Päivikille tämä on jo kolmas kerta kun koulun puolesta pitää kampanjoida.

Tähän taisteluun etsitään uutta voimaa yhteistyöllä, paljastaa Lauren. Yhteiseen ryhmään etsitään nyt aktiiveja kaikista lakkautusuhan alla olevista kouluista. Uusia vaikuttamiskeinoja Lauren ei halunnut vielä paljastaa.

Yle Turun uutinen (18.11.) sisältää neljä radiohaastattelua (3:30-18:12). ”Voi että te ootte kivoja”, toteaa toimittaja Lahden koulussa. Lyhimmässä haastattelussa ollaan Seikowin koulussa kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin ja rehtori Veli-Pekka Virtasen kanssa.

Juttua voi kommentoida.

”Uudenkaupungin kouluverkkokiistassa toitte ansiokkaasti esille kouluverkon säilyttäjien kannan. Mutta eikö verorahoilla toimivan median tulisi antaa myös vastapuolelle mahdollisuus kertoa mistä on kysymys. Haastatelkaa vaikka sivistystoimenjohtajaa, koululautakunnan puheenjohtajaa ja opettajia ja rehtoreita muissa kouluissa”, kirjoittaa Andy.

Uusikaupunki haluaa 31 osuutta Loimaan koulutuskuntayhtymästä

Ammattiopisto Novida panee pottiin irtainta omaisuutta ja euroja.

UU 18.11.2009 (Päivitetty 21.11.) – Loimaan koulutuskuntayhtymän ja Uudenkaupungin kaupungin ammattiopisto Novidan järjestämä ammatillisen koulutus on tarkoitus yhdistää vuodesta 2011 alkaen. Uusikaupunki ja Loimaan koulutuskuntayhtymä ovat jo molemmat hyväksyneet yhteistyösopimuksen, jossa sovittu perussopimus pyritään hyväksyttämään Uudenkaupungin ja kuntayhtymän valtuustoissa joukukuun aikana.

Uusikaupunki (Novida) maksaa osuutensa kuntayhtymän pääomasta rahalla tai irtaimella omaisuudella. Novida tarvitsee kuitenkin rahaa säilyttääkseen itsenäisenä tulosyksikkönä siirtymävaiheessa maksukykynsä. Kysymys on yhden kuukauden kuukauden menoja vastaavasta rahoituksesta, jolla kaupunki saa osuuksia kuntayhtymästä.

Loimaan koulutuskuntayhtymän nykyinen osuuksien määrä on 102 ja omistus- ja vastuusuhde Aura 3, Huittinen 5, Koski Tl 4, Lieto 9, Loimaa 60, Marttila 1, Oripää 3, Pöytyä 16 ja Tarvasjoki 1 osuutta. Loimaan asukasmäärä on noin 18 000.

Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan kuntayhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta kaksi jäsentä jokaista alkavaa kymmentä omistusosuutta kohti. Jäseniä saa olla samasta kunnasta korkeintaa kuusi.

Uudenkaupungin kaupunki haluaa liittyä koulutuskuntayhtymän jäseneksi 31 osuudella, jolloin se saa kuusi jäsentä yhtymävaltuustoon. Osuudet maksetaan irtaimella omaisuudella ja Novidan omalla rahoituksella. Rahamäärä selviää vasta ensi vuoden tilinpäätöksen irtaimen omaisuuden arvosta Novidan taseessa.

Kaupunginhallitus valitsi ylimääräisessä kokouksessaan keskiviikkona yhtymähallitukseen Uudenkaupungin edustajikai talousjohtaja Anne Takalan ja Arto Kallisen (sd).

Lapset ja nuoret - yhteinen asiamme

Kaupunki, seurakunta ja kolmas sektori perhe-, päihde-, ja mielenterveysyhteistyöhön

UU 17.11.2009 – Vasemmistoliiton valtuustoaloitteen eilen esittänyt Pentti Aitamurto pitää kaupungin, seurakunnan ja kolmannen sektorin yhteistyötä välttämättömänä yhä lisääntyvien sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.

-Jokainen meistä tietää, että perhetyön tehostamiseen on huutava tarve kaupungissa. Sen kertovat muun muassa synkät ja lisääntyvät huostaanottoluvut. Jokainen tietää myös kaupungin taloudellisen tilanteen, siitäkin kertovat omanlaisensa synkät luvut.

Aitamurto toteaa säästötoimien kohdistuvan ennaltaehkäisevään työhön. -Siitä ei ole olisi varaa missään tapauksessa säästää. Useiden perheiden ongelmien taustalla ovat päihde- ja mielenterveysongelmat.

-Loppupäätelmä asiasta on, että kaupunki ei enää yksin selviä perheisiin kohdistuvista haasteista. Onkin vakavasti harkittava eri tahojen voimavarojen yhdistämistä, jotta kykenisimme auttamaan apua tarvitsevia perheitä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti Uudellekaupungille, että kaupunki ripeänä ja aktiivisena aloitteentekijänä kutsuu saman pöydän ääreen kaupungissa toimivat tahot, jotka tekevät perhe-, päihde ja mielenterveystyötä omilla sektoreillaan.

Aloitteen allekirjoittajina on edustajien kaikista muistakin puolueista.

Uudenkaupungin elinkeinotoimi ja kaupunginjohtaja joutuvat tekemään selonteon budjettiylityksistä ja rahankäytöstä

UU 17.11.2009 – Tieto Uudenkaupungin talouden toteutumisesta vuoden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana aiheutti sekin äänestyksen. Muutoksia talousarvioon hyväksyttiin 2,8 miljoonan euron edestä. Valtaosa menee sosiaali- ja terveyskeskuksen kuluihin, muun muassa erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen. Tarkat euromäärät selviävät vasta tilinpäätöksen jälkeen.

Sen sijaan hallinto- ja kehittämiskeskukselle jää selvitettävää satoja tuhansia euroja, eniten elinkeino-osastolle, joka esitti tässä vaiheessa lisätarpeekseen 340.000 euroa. Sekään ei riitä, sillä vaikka yritysten toimitilat -yksikkö ilmoitti eilen rahojensa riittävän, teknisessä lautakunnassa oli jo vetämässä 140.000 euron pyyntö lisämäärärahasta.

Sanna Loven (vas) ehdotti ylitysten hyväksymistä siten, että elinkeinotoimen tulee selvittää rahankäyttönsä perin pohjin. Lovenia kannatti Harto Forss (vas), joka kaupunginhallituksen jäsenenä on ollut osittain tyytymätön tähän asti tehtyihin selvityksiin. Lovenin ehdotus hävisi äänin 20-23, kun demarit pelastivat kaupunginhallituksen esityksen läpimenon. Elinkeinotoimen ja hallinto- ja kehittämiskeskuksen ei olisi tarvinnut selvittää vielä pimentoon jäänyttä rahankäytöä.

Hallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) lupasi selvitykset hallituksen kokoukseen marraskuun lopussa. -Asia myös käsitellään, ilmoitti Wala.

Demarien Juha Aaltonen marssi kateederille ja luetteli puheenvuorossaan joukon epäselvyyksiä ”sen tunnetun toisen nimeltä mainitsemattoman elinkeino-osaston rahoista päättävän” osalta. Yhteysjohtaja Kristiina Salon aikaisemmin kaupunginhallituksessa antamaan selvitykseen Aaltosella ei ollut huomautettavaa.

-Kaupunginhallitus on pyytänyt viikkokausia selvityksiä, eikä niitä ole tullut, aloitti Aaltonen. Hän piti muun muassa ralliautoiluyrityksen, risteilylaivan ja moottorikerhon tukemista kunnan palveluihin kuulumattomina ja sopimattomina. -Kaikki raha-asiat eivät taida olla kunnossa. Ja ylityksiä tehnyt ei ole tietääkseni yhteysjohtaja.

Harto Forss (vas) paheksui sitä, että monista jo esille tuoduista selvityksistä on kokonaan puuttunut tieto niiden tekijöistä. -Kyllä paperista täytyy ilmetä sen tekijä, se on yleinen tapa ja käytäntö.

Johanna Ruoranen (sd) sanoi ymmärtävänsä valtuutettujen tiedonjanon. -Hallitukselle on (tieto) luvattu marraskuun lopussa. Se tulee sen jälkeen tiedoksi myös valtuustolle, uskoi Ruoranen ja kannatti asian kuittaamista hallituksen esittämällä tavalla.

Perussuomalaisten Rainer Tähtinen sanoi vähitellen uskovansa, että tieto rahankäytöstä alkaa tulla hallitukseen. -Kunnan talouden on kestettävä paivänvalo.

Viiden minuutin neuvottelutauko ja viiden lähikoulun lakkauttaminen siirtyi seuraavaan kokoukseen äänin 25-18.

Peruskouluverkon supistamisesta haluttiin vaihtoehtoja ja lisää selvityksiä

Uudenkaupungin valtuusto siirsi päätöstä lähikoulujen lakkauttamisesta kuukaudella

Neuvoa antavaa kansanäänestystä vaatineen kuntalaisaloitteen kohtalo käsitellään ennen päätöstä peruskouluverkon uudistuksesta. Aloitteen nimilistaan kertyi lähes 2000 allekirjoittajaa.

UU 17.11.2009 – Uudenkaupungin aikomus lakkauttaa viisi lähikoulua siiirtyi valtuuston enemmistön äänillä kuukaudella joulukuun budjettivaltuustoon. Siihen mennessä selvitetään myös neuvoa antavan kansanäänestyksen tai mielipidekyselyn mahdollisuus. Ratkaisu oli selvä arvovaltatappio sekä kouluverkkoselvityksen ohjausryhmälle, kaupunginhallituksen enemmistölle että päätösesityksen valmistelleille virkamiehille.

Kouluverkon supistus on osa kapungin talouden saneerausta. Säästöiksi on selvitysvaiheessa arvioitu noin 580.000 euroa.

Päätöstä koulujen lakkauttamisesta ei syntyne kuitenkaan seuraavassakaan kokouksessa, vaan asia siirtynee ensi kevääseen.

Asian palauttamista hallitukselle esittäneen Esko Tähtisen (sd) mukaan ”nyt noudatetulla aikataululla riittävien selvitysten saaminen ei ole toteutunut”. -Tarvitsemme selvän tavoitteen siitä, mihin pyritään ja mitä ovat muutoksen kaikkinaiset vaikutukset ja hyödyt. Uudistuksen tulee lisäksi perustua arvovalintoihin. Nyt meillä ei ole näkemystä siitä, mitä haluamme perusopetukselta kymmenen vuoden kuluttua, sanoi Tähtinen.

Tähtinen toivoi kouluverkkoselvityksen muuttumista aidoksi koulu-uudistukseksi, jossa otetaan huomoon myös opetuksen laadun parantaminen. -Vaihtoehtoisia malleja kustannusarvioineen ei ole ollut tarpeeksi. Kylien kehitys on unohtunut, sanoi peruskouluverkkoa suunnittelun uusille lähtökohdille esittänyt Esko Tähtinen. Hän sai tukea muun muassa lakkautuslistalla olleen keskustakoulun puolesta työtä tehneeltä Johanna Ruoraselta (sd).

Demarien rivit kuitenkin hajosivat kun Pirkkoliisa Heino katsoi selvitysten riittävän. -Lisää selvityksiä ei tehdä hetkessä. Lisäksi esillä on opettajien lomautus, opetusryhmien koot, pikkukoulujen investoinnit ja talousarviokin on menossa uusiksi. Valtuutettujen täytyy pystyä tekemään päätös nyt, esitti Heino. -Demariryhmän enemmistö ei kannata siirtämistä, totesi Arto Kallinen.

Juha Nevavuori (kesk) ilmoitti keskustaryhmän kannattavan siirtämistä. -Tosin eri systä. Hallituksen on samalla päätettävä, mitä kansalaisadressille tehdään. Kahdentuhannen nimen listaa ei tule ohittaa olankohautuksella, esitti Nevavuori. Pertti Haverinen tekikin yksimielisesti hyväksytyn ponsiehdotuksen, jossa edellytettiin kaupunginhallituksen kantaa kansanäänestyksestä joulukuun valtuustoon.

Puoluerivit rikkoneessa äänestyksessä siirtoesitys sai 25 ja hallituksen päätösesitys 18 ääntä. Kaupungin ylin virkamiespoliittinen ja poliittinen johto, sekä valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (sd) että hallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok), äänestivät viiden lähikoulun lakkauttamista.

Asian käsittelyn yhteydessä ei yksilöity sitä, kuka tai mikä taho tekee mittavan määrän lisäselvityksiä, joita siirtoesityksessä ehdotettiin.

Pohitulllin koulussa tehty ”yksityinen” hometutkimus

UU 15.11.2009 – Rakennusalan asiantuntija on hiljattain tehnyt omatoimisen hometutkimuksen Pohitullin peruskoulurakennuksessa. Ukin Uutisten kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä saaman tiedon mukaan tutkimuksen organisoivat lähikoulujen lakkauttamista ja oppilassiirtoja vastaan olevat tahot.

Tutkimuksen ja mittausten tulos oli kuitenkin negatiivinen, joten tilaajaryhmä vaikenee koko asiasta eikä halua hometutkimuksen tulosta julkisuuteen. Mittauksen pontimena oli osoittaa Pohitullin koulun soveltumattomuus peruskouluverkon osaksi, erityisesti siten, kuin sitä oli menossa olevan kouluverkkoselvityksen yhteydessä kaavailtu.

Lähikoulujen lakkauttaminen liipasimella maanantaina Uudenkaupungin valtuustossa

UU 14.11.2009 – Uudenkaupungin peruskouluverkon supistaminen ensi elokuun alusta ottaa koville sekä puolue-, koulu- että kyläpoliittisesti. Maanantain kaupunginvaltuustossa on esillä päätösesitys viiden lähikoulun lakkauttamisesta. Rintamalinjoja kokoavat niin säilyttämisen kuin lakkauttamisen kannalla olevat valtuutetut. Valtuustosaliin onkin odotettavissa runsaasti yleisöä.

Peruskoulujen lakkauttamisesta käyty keskustelu muuttui viime metreillä keskusteluksi arvoista ja yhteisöllisyydestä, jotka nousivat esille kaupunginhallituksen nuorimpien jäsenten Johanna Ruorasen (sd) ja Rainer Tähtisen (ps) toimesta.

Yli puoluepoliittisten rajojen ulottuva valtuutetturyhmä teki aloitteen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Kannattajiksi vetoomukseen löytyi noin 2000 kuntalaista, mutta vetoomus makaa kaupunginhallituksen tarkistettavana. Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston on viipymättä päätettävä järjestetäänkö äänestys. Vetoomuksessa toivotaan myös laaja-alaista kouluverkkoselvitystä.

Uudenkaupungin kouluverkkoselvitys syntyi väestöennusteista ja nykyisestä tilanteesta konsulttityönä, mutta mutta vaikka konsultti oli mukana ohjausryhmässä sen työn ajan, päätökset lähikoulujen lakkauttamisesta ovat yksiselitteisesti ohjausryhmän ja kaupunginhallituksen tekemiä.

–Hyvät vuodet etäännyttivät päättäjät tavallisen kansan äänestä. Esimerkiksi kouluverkkoa suunnittelevassa ohjausryhmässä ei ollut ainuttakaan jäsentä, jolla olisi alakoululaisia lapsia ja tätä kautta konkreettista tietoa kouluarjesta. Kansanäänestyksellä haetaan nyt neuvoa-antavasti päättäjille suuntaviivoja juuri tästä näkökulmasta, muistuttaa kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Rainer Tähtinen Turun Sanomissa tänään.

Demokratia on kallista ja hankalaa!

Kaupungin kouluverkkoselvityksen ohjausryhmän ja kaupunginhallituksen äänestyksen tuloksena syntyneiden päätösten tueksi asettuu nyt kuntaliitto. Kunnallinen äänestys on sen mielestä kalliiksi kunnille. Turun Sanomat kertoo tänään, että kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen korvaisi kansanäänestykset gallupeilla, mielipidemittauksilla. Ne tuottaisivat enemmän ja monipuolisempaa tietoa kuin yksinkertaiset kansanäänestykset.

Demokratian hinta Turun toriparkin tapauksessa (äänestystä ei järjestetty) oli noin 400.000 euroa, mutta Uudessakaupungissa selvittäisiin ”kouluvaaleista” noin 30.000 eurolla.

Majoisen kanssa samoilla linjoilla on varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen: kansanäänestys on ”rahaa vievä ja hankala tapa toteuttaa demokratiaa, ... sitä pitää käyttää harvoin ja harkitusti”.

Uudessakaupungin lisäksi kansanäänestystä koulujen lakkauttamisesta puuhataan Kemiönsaarella. Uudessakaupungissa järjestettiin kouluverkosta kymmenkunta kuulemistilaisuutta. Paikallislehti Uudenkaupungin Sanomat täyttyi kylien kouluväen äänillä. Kaupungin blogimaailmassa ripustettiin hirttoköysi valmiiksi yhden jos toisenkin virkamiehen kaulaan.

Suomi järjesti neuvoa antavan kansanäänestyksen kieltolain lakkauttamisesta ja Euroopan Unioniin liittymisestä. Kuntatason äänestyksiä on ollut noin 50, muun muassa kuntaliitoksista ja tiejärjestelyistä.

Uutisvuodon tutkiminen loppui alkuunsa

Poliisi ei uskonut löytävänsä näyttöä tietovuodosta

UU 14.11.2009 – Se on siinä. Näin voi sanoa tapahtunutta, kun Varsinais-Suomen poliisi lopetti Uudenkaupungin puhepalveluiden hankintaa koskevan uutisen alkuperän tutkinnan esitutkinnan alkumetreille. Tutkintapyynnön poliisille olivat tehneet Rainer Tähtinen ja neljä muuta perussuomalaista. Mukana oli myös demarivaltuutettu Juha Aaltonen.

Puhepalveluiden hankinta oli kaupunginhallituksessa esillä syyskuussa ja se piti käsitellä salaisena asiana. Tieto paikallisen puhelinyhtiön tappiosta helsinkiläisyritykselle ilmestyi kuitenkin paikallislehdessä pari päivää ennen kokousta. Asiasta nousi enemmän kuin suuri haloo. Muun muassa kaupunginjohtaja Kari Koski erosi paikallisen puhelinyhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallinnosta. Kaupunginhallitus keskeytti puhepalvelujen hankintamenettelyn. Hankintapäätös mennee kuitenkin markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Viikaisten koulun peruskorjaus alkaa keittiöstä vuonna 2011

UU 14.11.2009 – Uusikaupunki teki lääninhallitukselle esityksen Viikaisten koulun peruskorjauksesta. Opetusministeriö vahvisti keittiön repontin vuodelle 2011. Kustannukset ovat noin 600.000 euroa, johon valtionosuutta on saatavissa noin puolet. Keittiön peruskorjauksesta tehdään tässä vaiheessa hankesuunnitelma, jonka opetusministeriö hyväksyy.

Koulun peruskorjauksesta tehdään ensin ehdotus rahoitussuunnitelmaksi. Edellytyksenä on kuitenkin Viikaisten koulun nykyistä tehokkaampi käyttö, jolloin vasta lääninhallitus aikoo ehdottaa koko hankkeen opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan.

Jos opetusministeriö hyväksyy hankkeen, edessä on koulun peruskorjauksen hankesuunnitelma. Alustavien suunnitelmien mukaan Viikaisten kouluun tulee kansalaisopisto, peruskoulun yläkoulu ja lukio sekä muita opetukseen liittyviä tiloja.

Asia on esillä kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa maanantaina. Kaupunki on toistaiseksi pidättynyt julkaisemasta kokouksen esityslistaa verkkosivuillaan.

Syksyn uudet ylioppilaat

UU 14.11.2009 – Ylioppilastutkinnon on suorittanut 3500 abiturienttia. Lakin heistä saa noin 2700, sillä monilla on vielä joitakin tutkinnon kursseja suorittamatta. Ylioppilaskirjoitukset pidettiin syyskuussa, ilmoittautunneita oli 36.448.

Uudenkaupungin lukio: Laura Flemming, Pasi Nuutila, Eemeli Salin ja Jaakko Salminen.

Uudenkaupungin ammattiopisto Novida: Veera Aulanen, Viivi Heinonen, Essi Hellsten ja Jaana Vartio.

Laitilan lukio: Henna Lilja, Teea Ranta, Jan-Eric Sonkkila ja Jenna Vainio-Kaila.

Pirkko Virtanen ja Sirke Ämmälä saattoivat ensimmäisen suomalaisen Saabin matkaan neljäkymmentä vuotta sitten.

Ensimmäisen auton valmistumisesta 40 vuotta

Auto lahjoitettiin tasavallan presidentille Urho Kekkoselle

Neljänkymmenen vuoden aikana Uudessakaupungissa on valmistunut kaikkiaan 1,1 miljoonaa autoa.

UU 13.11.2009 - Ensimmäisen auton valmistumisesta Uudenkaupungin autotehtaalla tulee tänään perjantaina 13. marraskuuta kuluneeksi 40 vuotta. Auto oli Saab 96, joka sai rekisterikilpeensä merkinnän EKA-96. Auto lahjoitettiin tasavallan presidentille Urho Kekkoselle. Nykyisin auto on nähtävillä Uudenkaupungin automuseossa.

Tuotanto uudessa autotehtaassa käynnistyi vain runsas vuosi sen jälkeen, kun ruotsalainen Saab ja suomalainen Valmet perustivat yhteisyrityksen Saab-autojen valmistamiseksi Suomessa.

Samaan aikaan tehtaan rakennustöiden kanssa Laitilan ammatillisessa kurssikeskuksessa koulutettiin autonrakentajia. Teknisiä toimihenkilöitä kävi hakemassa oppia Saabin tehtailta Trollhättanista, josta aluksi tuotiin valmiiksi maalatut auton korit Uuteenkaupunkiin.

Marras-joulukuussa 1969 Uudessakaupungissa valmistui 187 Saabia. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli 227 ja keski-ikä 26 vuotta. Tehtaalla työskentelee vielä kahdeksan ensimmäisen auton rakentajaa, joista viisi on ollut täydet 40 vuotta yrityksen palveluksessa.

Neljänkymmenen vuoden aikana Uudessakaupungissa on valmistunut kaikkiaan 1,1 miljoonaa autoa. Nyt linjoilla valmistuu Porsche Boxster ja Porsche Cayman -urheiluautoja. Valmet Automotive on ensimmäisten autonvalmistajien joukossa aloittamassa hybridi- ja sähköautojen sarjatuotannon. Garia-golfauton ja Think City -kaupunkisähköauton valmistus alkaa tämän vuoden lopussa. Fisker Karma -luksushybridin sarjatuotannon suunnitellaan alkavan ensi vuoden puolivälissä.

Saabien Suomen valmistajasta on 40 vuodessa tullut kansainvälinen autoteollisuuden suunnittelu- ja valmistuspalvelujen toimittaja. Valmet Automotive tunnetaan maailmalla erityisesti tuotteiden ja toiminnan korkeasta laadusta sekä osaavasta henkilöstöstään.

Lähikoulujen lakkauttamista vastaan ja puolesta: Uudenkaupungin valtuutetut kuuntelevat kouluväkeä ja lasten vanhempia Seikowin koulun voimistelusalissa.

Uudenkaupungin valtuustosta löytyy tukea lakkautettavaksi ehdotettujen lähikoulujen säilyttämiselle

-Antakaa meille mahdollisuus, ja aikaa. Tarvitsemme työrauhan. Päätös on tehtävä harkiten, sillä monia vaihtoehtoja on jäänyt selvittämättä.

UU 10.11.2009 / Olli Haapala - Uudenkaupungin uusimman kouluverkkoselvityksen ohjausryhmän ehdotuksen varaan rakennettu valtuuston päätösehdotus lakkauttaa viisi lähikoulua on saanut aikaan muutakin kuin kansalaisaloitteen kansanäänestyksestä koulujen säilyttämisen puolesta. Tänään Seikowin koululla järjestetyssä kouluväen ja valtuutettujen keskustelussa avattiin uusia näkökulmia muun muassa siihen, mistä käsin kouluuudistuksen pohtiminen tulisi aloittaa.

Arkkitenti Marko Kivistö kehotti alustuksessan huomaamaan, että ”olemme heräämässä uuteen aikaan siinä mielessä, että alamme kaivata asioita, jotka ovat jo katoamassa”. -Lähikoulut ovat juuri sellainen asia. Lapsen näkökulmasta ympäristö, koulu ja elämä on kokonaisuus, jota ei tule ottaa pois ja josta elämän laadun lisäksi syntyy yhteisöllisyyttä ja lopulta kaupungin koko kuva. Tarkoitan tällä käsitystä siitä, miltä kaupunki 'tuntuu ja kuullostaa', joka taas välittyy monella tavoin kaupungin ulkopuolelle viestinä siitä, minkälaisesta kaupungista on kysymys. Siitä viestistä kaupungin kannattaa kantaa huolta.

Aineettomia asioita, mutta Kivistö kysyikin heti perään, ”miten tämän kaupungin kohdalla tehdään näkymättömästä näkyvää”. -Meillä ei tarvitse olla erikseen keskustaa, erikseen Pyhämaata, tai muita kyliä. Vain järkevistä lähtökohdista syntyneillä päätöksillä luodaan hyvinvointia, uskoi Kivistö.

Pyhämaan Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aalto konkretisoi Kivistön ajatukset kyläyhteisön ja koulun suhteesta. -Meillä on valmistunut koulun kehityssuunnitelma. Koulusta tulee maan ensimmäinen it-teknologiaan erikoistunut alakoulu. Yhdisys ja koulu järjestävät vuosittain kymmenen teemapäivää. Kolmantena tulemme me itse, yhteinen tekeminen viedään opetukseen asti, meillä löytyy vapaaehtoisia siihenkin.

Uppoava vene ja sydämen ohitusleikkaus

Toisen alustuspuheenvuoron käyttänyt Seikowin koulun rehtori Veli-Pekka Virtanen vertasi kaupungin huonon taloudellisen tilanteen takia syntynyttä tilannetta toisaalta uppoavaan veneeseen ja toisaalta sydämen ohitusleikkaukseen. -Kaupungin talous on kuralla. Mitä siis tehdään kouluille? Pannaan koulut pumpuiksi veneeseen, ja kouluthan pumppaa minkä jaksaa. Pääongelma on kuitenkin se, että vene vuotaa, emmekä tuki reikiä, joista se oikeasti vuotaa. Peruskoulutus tuotetaan Uudessakaupungissa vertailukelpoisella hinnalla.

Sydämen ohitusleikkaukseen menevää kouluverkkoa voidaan operoida kahdella tavalla. -Radikaalissa kirurgiassa avataan rintalasta ja sen seurauksena potilaan toipuminen kestää iät ja ajat. Mutta säästävä leikkaus voidaan tehdä tähystysleikkauksena, jolloin päästään pienimmillä mahdollisilla potilaalle aiheutetuilla haitoilla. Lähikouluilla on kuitenkin tulevaisuus, sanoi Virtanen.

Virtanen esitti keskustan perusopetukseen vaihtoehtona täsmäleikkausta (www.uusikaupunki.fi/ehdotus), jolla savutettaisiin, joko oppilasryhmien määrää laskemalla tai lopettamalla kokonaan musiikkiluokat, varsin merkittäviä säästöjä. -Musiikkiluokkien oppilaat palaisivat omiin kouluihinsa. Perusopetuksen tarkoitus ei ole 'musiikin teoria ykkösen tai kakkosen' hallitseminen. Lisäksi Viikaisten koulun peruskorjaus ilman sen käyttöasteen nostamista on järjenvastaista, sanoi Virtanen.

Paikalla oli kuusitoista valtuutettua. Johanna Ruoranen (sd) kyseli sen perään, mitä ”kouluverkkouudistuksessa oikein uudistetaan”. -Olen jo ehdottanut aikaisemmin – mutta teen sen nytkin – uutta valmistelua uudelta pohjalta, ei siltä pohjalta, jonne edellisellä kerralla (kolme vuotta sitten) jäätiin. Meidän on lähdettävä opetuksesta kokonaisuutena, siitä mitä koulun pitää oppilailleen antaa.

Ari Niittyluodon (sd) mukaan viime yrityksestä ei opittu mitään. -Nyt ei tunnu olevan niin paljon vastakkainasettelua. Uusia ulottuvuuksia uudistukselle on myös löytynyt. Jari Valkonen (ps) tarttui rehtori Virtasen ajatukseen uppoavasta veneestä. -Vene ei uppoa, jos heittelemme lapsia yli laidan, niinkuin nyt, pamautti Valkonen reipaaseen tyyliinsä. Hän peräsi maaseudun kehittämistä kiireellisenä ja toivoi paikalle muun muassa kaavoittajia ja muita kaupunkia suunnittelevia tahoja.

Maija Junkola-Lehtonen (kok) piti tilannetta erityisen vaikeana. Lapset loppuvat ja rahat loppuvat. Kylien yhteisöllisyyden säilyminen on tärkeä asia, mutta toisaalta kouluja ei voi säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Oppilaita joudutaan siirtämään, sanoi Junkola-Lehtonen. Hän piti omaa pääsyään isoon kouluun ”hienona asiana”. -Tiedän että koulujen sulkeminen merkitsee kaaosta, vaikeita päätöksiä (lähikoulujen) lasten jakamisessa muihin kouluihin. Tärkeintä on kuitenkin vanhempien rooli, kaikkea ei voi sysätä yhteiskunnan kontolle. Kannattaa muistaa, että Uusikaupunki käyttää 3,9 miljoonaa euroa lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle, sanoi Maija Junkola-Lehtonen. -Nytkin minun pitäisi olla kotona lasten kanssa.

Juha Nevavuori (kesk) totesi ettei hän ole ohjausryhmän jäsenenä onnistunut löytämään vaihtoehtoa muulle kuin viiden lähikoulun lakkauttamiselle. -Toivon, että se (vaihtoehdon löytyminen) valtuustossa onnistuu. Helle Vahtera (kesk) huomautti, että Pyhärannassa koulua kohti on 700 asukasta, Kustavissa 900, Taivassalossa 1700, Uudessakaupungissa nyt 1700, mutta viiden koulun lakkauttamisen jälkeen 2700 asukasta. -Se on yhtä paljon kuin suurissa ongelmakouluissa, joista ei löydy yhtään alle 31 oppilaan opetusryhmää.

Rainer Tähtinen (ps) sanoi ettei kunnallinen päätöksenteko ole samanlaista kuin mihin on totuttu kotiasioissa. -Valtuustoon pannaan kovat kaulaan ja ajatellaan, että 'te ette kuntalaiset ymmärrä'. Paras olisi jos kaupungin koko talous avattaisiin. Jos lakkautusuhan alaiset koulut jäävät, tarvitsemme aikaa ja rahaa, ja muuta (kyläpolitiikkaa) niiden tueksi.

Keskustelun tiimellyksessä monilapsisen perheen äiti kertoi poikansa olevan Lahden koulun ”ainoa neljäsluokkalainen”. -Haluaisin, että hänellä olisi luokkatovereita. Poika itsekin haluaa Männäisten kouluun.

Kouluverkkokeskustelua onkin vaivannut lähikouluja puolustavien ylivoima, jonka alle muun muassa lastensa koulunkäyntiä keskustassa kannattavien äänet ovat jääneet. Ilmiö on ominainen kaikelle yhteiskunnalliselle muutokselle ja uudistumiselle, joka parhaimmillaan onkin järjen ja tunteen jatkuvaa painia.

Ks. aik. Uusikaupunki joutuu pohtimaan yhteisöllisyyttään uudelleen 7.11.

Sotkamo-lehti 27.4.2007

Kuntalaisaloitteen kansanäänestyksestä allekirjoitti 1912 äänioikeutettua

UU 10.11.2009 – Uudenkaupungin peruskoulujen vanhempainyhdistysten edustajat luovuttivat eilen kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteen viiden kyläkoulun säilyttämiseksi. Käytännössä aloitteessa vaaditaan kansänäänestyksen järjestämistä jo tehdystä koulujen lakkautusesityksestä. Esitys makaa ensi maanantain valtuuston esityslistalla.

Viikko sitten aloitettu nimien keruu tuotti lopulta 1912 nimeä. Allekirjoittajia oli siten noin 16 prosenttia äänioikeutetuista asukkaista. Nimilista joutuu nyt hallituksen syyniin nimien oikeellisuuden osalta. Mahdollisesti hallitus kierrättää asian vielä kerran koulutuslautakunnassa, jolloin asia käsiteltäisiin valtuustossa vasta joulukuussa.

Aloitteen kohtalo on kuntalain mukaan ratkaistava kaupunginvaltuustossa viivyttelemättä. Kaupunginvaltuuston päätösesityksen toteutuminen lakkauttaa Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulut.

Valtuustossa äänestetään varmasti

Kansanäänestysaloite Uudenkaupungin hallinnolle lähti mitä suurimmassa määrin hallinnon sisältä. Aloitteen organisoi puoluepoliittiset rajat ylittävä kaupunginvaltuutettujen ryhmä, johon kuuluvat valtuuston varapuheenjohtaja Mauri Kontu (kesk), kapunginhallituksen jäsenet Rainer Tähtinen (ps) ja Johanna Ruoranen (sd), koulutuslautakunnan jäsenet Veli-Matti Virtanen (kesk), Jari Valkonen (ps) ja Sanna Lovén (vas) sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tarmo Kangas (kok).

Ainakin demarien rivit ovat hajalla, sillä sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö on toimikunnan tasolla tehnyt lokakuun lopulla päätöksen, jossa seisotaan yksimielisesti kaupunginjohtaja Kari Kosken valtuustoesityksen ja kouluverkkoselvityksen ohjausryhmän päätöksen takana viiden koulun lakkauttamisesta. Perusteena on taloudellinen hyöty, joka käännettäisiin opetustoimen hyödyksi.

Kaupungin talousarvioseminaarissa marraskuun alussa ei käsitelty kouluverkkoa. Seikowin koulun puolesta lauantain torilla järjestetyssä tilaisuudessa puhunut demariryhmän puheenjohtaja Johanna Ruoranen sanoo, ettei valtuustoryhmä ei ole tehnyt asiassa ryhmäpäätöstä. Lisäksi Ruoranen pitää kunnallisjärjestön päätöstä sen sanamuodon vuoksi ehdollisena. Ruoranen on kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja.

Keskustan, kokoomuksen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät ovat nekin hajonneet, kaikista ryhmistä löytyy kyläkoulujen säilyttäjiä ja lakkauttajia.

Mahdollisen kansanäänestyksen järjestämistä on ehditty jo vastustaa rahan ”haaskauksena”.

neapo.fi

Viikaisten ongelmatalojen asukkaat aiotaan sijoittaa kyläyhteisöksi teollisuusalueelle

UU 7.11.2009 - Uudenkaupungin ja Neapo Oy:n yhteistyönä aiotaan rakentaa myös mökkikylä Levysepänkadun ja Laivanrakentajantien väliselle alueelle niin kutsutulle Lindin talon tontille. Tontti on teollisuusaluetta, mutta kaupunki ”voi myöntää rakennusluvan” joko määräajaksi tai hakea alueelle poikkeamisluvan.

Kaupungin suunnitelmissa on ostaa Neapo Oy:ltä viisi teräskennorakenteista mummonmökkiä ja perustaa kiinteistöyhtiö, joka rakennuttaa mökkiyhteisön. Kiinteistöyhtiön on määrä olla erikoistunut erityisasumiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARA:lta aiotaan hakea pikavauhtia avustusta rakennusten ja alueen rakentamiseen. Teräsmökin hinta on noin 45.000 euroa.

Viikaistenkadun purkutuomion saaneissa taloissa asuu tällä hetkellä 8 asukasta. Puolitoista vuotta sitten kun purkuasia oli esillä, asukkaat oli määrä siirtää Salmen alueelle aiottuun mökkikylään.

Kaupunginhallitus päättänee avustuksen hakemisesta maanantaina. ARA:n määräaika avustuksille umpeutuu jo seuraavana perjantaina. Mökkien ostamisesta päätetään erikseen myöhemmin.

Yksi jättää, toinen jää, loput harkitsevat

UU 7.11.2009 - Kansanäänestystä kyläkoulujen lakkauttamisesta vaatineessa puoluerajat ylittäneessä kaupunginvaltuuston poliitikkoryhmässä oltiin eri mieltä siitä, mitä tehdä tappion jälkeen luottamustehtäville. UU kuitenkin kysyi:

Nimiä kouluadressiin kaupunginhallitukselle löytyi riittävästi kansanäänestyksen mahdollisuudelle. Mitä jos tapahtuisi näin: kansanäänestys järjestetään ja enemmistö äänestäjistä kannattaa viiden kyläkoulun lakkauttamista (kaupunginhallituksen päätöstä). Oletteko valmis eroamaan kaikista poliittisista luottamustehtävistänne?

Jari Valkonen (ps) sanoo harkitsevansa, samoin Mauri Kontu (kesk): -Sen miettiminen on sitten seuraava asia. Johanna Ruoranen (sd) on samoilla linjoilla: -Harkitsen vakavasti. Tarmo Kangas (kok): Kyllä, eroan. Sanna-Mari Lovén (vas): En eroa. Tämä asia on osoittanut, että kansalaiset ovat tulleet mukaan politiikkaan. He seuraavat politiikan tekemistä ja yleensä päätöksen tekoa aikaisempaa tarkemmin, etsivät tietoa ja lukevat lehtien lisäksi esityslistoja ja pöytäkirjoja. Rainer Tähtinen (ps) ei ollut tavoitettavissa.

Koulujen lakkauttaminen on Uudenkaupungin kuumin puheenaihe. Satu ja Eetu Kangasniemi olivat puolustamassa Hallun koulun säilyttämistä.

Kävi kuinka tahansa kyläkouluille

Uusikaupunki joutuu pohtimaan yhteisöllisyyttään uudelleen

UU 7.11.2009 / Olli Haapala – Mitä saadaan kun otetaan ropsaus merilevää, puoli pössäystä pilvihöttöä ja kasa partajouhia? Uusikaupunkilaisen pikkukoululaisen mukaan lopputulos on poliitikko, joka aikoo lopettaa kylän ”ainoan” koulun. Ainoan? -Ni! Meidän kansakoulun.

Kun Uudenkaupungin lauantain tori alkoi täyttyä kyläkoulujaan puolustavista koululaisista, opettajista ja yleisöstä, kaupunginvaltuutettu Ari Niittyluoto (sd) ehti jo selvittämään joukolle ensimmäisiä, että paljon puhutun kouluverkon uudistamisen valmistelu ”olisi pitänyt tehdä kokonaan toisella tavalla”. -Nyt kansalaisyhteiskunnan periaatteet eivät täyttyneet. Missä hyvinvoinnin pitäisi näkyä, jos se ei näy tässä asiassa. Olemme olleet (kunnallisessa päätöksenteossa) jo mahdottoman rajalla.

Mutta kun Niittyluoto ryhtyy koko ”kyläkoulutorin” vetäjäksi, ajatukset jäntevöityvät edelleen. -Koulu oli asia, josta ei saanut puhua. Sellainen aika oli kolme vuotta sitten, kun kouluverkkoa selvitettiin ja uudistaminen pantiin jäihin. Nyt annetaan ymmärtää viiden koulun lakkauttamisen olevan osa kaupungin talouden pelastumista. Pyhämaan koulu oli jonkilainen syötti ja se pelastettiin, täräytti Niittyluoto.

-Yhdistystä voidaan budjetoida sen mukaan miltä taloudellinen menestys näyttää. Silloin katsotaan kuinka paljon tulevaisuudessa jaksetaan tehdä. Mutta kunnan talousarvion laatimisessa unohdetaan ihmiset tarpeineen. Siksi kouluihin liittyvä ihmisten tuska uusiutui. Mihin jäi aikaisemman selvityksen tilipäätös, se jäi tekemättä. Nytkin asiassa on lähdetty liikkeelle tuuppaamalla 'virallisuus' etualalle, mutta se ei ole ihmisten kohtelua. Ihmisiä olisi pitänyt kuunnella ensin, vaati Niittyluoto.

Niittyluoto sanoi, että kansalaisyhteiskuntaan kuuluu ihmisten mahdollisuus vaikuttaa ja sanoa sanottavansa. -Sitä ei ole nyt huomioitu. Tällaista yhteisten asioiden hoitoa, jota nyt on harjoitettu, ei tarvita enää nykypäivänä.

Koulut esittäytyvät – viimeisen kerran?

Kuusi kyläkoulua tukijoikkoineen esittivät näkökantojaan vuoron perään. Pyhämaan koulu oli mukana tukemassa viittä uppoavaa kyläkoulua. Aloittajan Hallun koulun vanhempainyhdistyksen (vy) puheenjohtaja Mari Sonkki-Luukkala kertoi koulun voivan hyvin. -Meillä on 30 oppilasta, kaksi ammattitaitoista opettajaa, ja kaiken kukkuraksi kaksi oppilasta Laitilasta. He tuovat kaupungille yhteensä 12.000 euroa rahaa.

Haapaniemen koulun vy:n varapuheenjohtaja Katja Laine piti pienenä ihmeenä, jos lakkautuspäätöstä ylipäätään ollenkaan käsitellään valtuustossa. -Voi olla että asia muuttuu hallituksessa maanantaina, arveli Laine. Ajatuksessa oli varmaan mukana tieto, että kunnallislain mukainen viiden prosentin äänikynnys kansanäänestyksen mahdollisuudelle oli saavutettu. Haapaniemeläiset kiittivät kuorossa kuullessaan Niittyluodon toivotuksen. -Olkaa aktiivisia ja puolustakaa oikeuksianne.

Pyhämaan koulun tuen muille kouluille toi arkkitehti Marko Kivistö. -Olen asunut perheineni Pyhämaalla kaksi ja puoli vuotta, olemme tyytyväisiä paikkaan ja kouluun.

-Tuntuu siltä, että Uusikaupunki on lähempänä Raumaa kuin Pyhämaata, veisteli Kivistö. -Olemme todella kaukana.

Kivistön mukaan Pyhämaan koulussa opetus tapahtuu ympäristön ja luonnon vahvuuksia hyödyntäen. -Tilanne on täysin päinvastainen kuin Espoossa, jossa kouluissa ei voitu opettaa samalla tavalla luovasti kuin täällä. Sitäpaitsi perheen sijoittumisessa koulu oli ensisijainen ja ratkaiseva asia.

Ympäristö on ihmiselle Kivistöstä myös ensiarvoisen tärkeä elämän sisältö. -Meidän kannattaa muistaa, että lapsella on oikeus omaan elämään, eikä sitä oikeutta tule ottaa lapselta pois.

Lahden koulun vy:n varapuheenjohtaja Minna Laitakari korosti kyläyhteisön aktiivisuutta järjestää tilaisuuksia. -Niitä on useita ja kaikissa niissä koulu on jollakin tavalla mukana. Pohjoiskulman koulun vy:n puheenjohtaja Irene Kiiski puolestaan ilmoitti oppilaita tulevan koko ajan lisää. Olen huomannut myös sen, että lapset ovat pitäneet kouluista käytyä keskustelua kaikkea muuta kuin mukavana. Teemme kaikkemme ja jatkamme taistelua koulun puolesta. Miksi siis lopettaa ainoa kasvava koulu, kysyi Kiiski.

Seikowin koulun ensi vuonna 145 vuotisen koulutoiminnan jatkumista piti kaupunginvaltuutettu Johanna Ruoranen (sd) likimain kulttuurihistoriallisena pakkona. -Seikow on sadan oppilaan täysin toimiva koulu, eikä sen lopettamselle ole olemassa perusteita. Ehkä keskustasta halutaan sulkea kyläkoulujen mukana pienin koulu ja siirtää oppilaat Pohitulliin. Se merkitsee luokkakokojen kasvua. Valtio tukee kouluja, jotta niiden luokkakokoja saataisiin pienennettyä, mutta tällä ei näytä olevan mitään merkitystä tässä kaupungissa, totesi Ruoranen.

Johanna Ruoranen ja Seikowin oppilaat olivat yhtä mieltä siitä mikä on kaupungin paras koulu.

Viimeisin kouluverkosta tehty päätös on Uudenkaupungin maaseudun neljän ja keskusta pienimmän peruskoulun lakkauttaminen ensi vuonna. Kaupunginhallitus ajoi kouluverkkoselvityksen ohjausryhmän ehdotuksen valtuustoon. Alunperin ehdotetusta kuudesta kyläkoulusta armon ja tarkkailuaikaa annettiin Pyhämaan koululle.

”Koulutorin” jo laannuttua paikalle ovat vielä jääneet opetus- ja koulutoimenjohtaja Inkeri Parviainen ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Matti Ankelo. -Jos kouluverkkoon ei tule muutoksia, kaupungin taloutta on terkistettava koulujen osalta. Kouluille on osoitettava lisää rahaa, sanoo Parviainen. -Hyvä että ihmiset ottavat kantaa, toivoa sopii että pysytään asiassa ja perustellaan näkökannat faktapohjalta.

Tyssääkö kouluverkon saneeraus taas kaupunginhallitukseen?

Kolme vuotta sitten tehty kouluverkkoselvitys ja siinä ehdotetut toimenpiteet tyssäsivät kaupunginhallitukseen. Sama tilanne tuskin on edessä ensi maanantaina, kun hallitus saa käsiteltäväkseen toistaiseksi voimakkaimman asukkaidensa mielipiteen. Kysymys on hallituksen tekemästä päätöksestä lakkauttaa viisi kyläkoulua ensi vuoden elokuun alussa.

Kyläkoulujen puolesta kamppailemaan lähtenyt poliittinen työryhmä keräsi kansanäänestyksen käsittelyyn vaaditavat äänet nopeasti. Ääniä on kasassa ”yli tuhat”, mutta vasta maanantaina laskenta on valmis. Vaadittava viiden prosentin ja noin 650 allekirjoittajan raja meni rikki kevyesti.

Kaupunginhallitus saa näin maanantaina pohdittavakseen visaiselta näyttävän lisäasian. Hallitus ehti jo suositella kahden viikon kuluttua maanantaina kokoontuvalle valtuustolle koulujen lakkauttamista. Mutta jos hallitus vetää asian pois valtuustosta ja peruu päätöksensä kouluverkon supistamisesta viidellä kyläkoululla, se joutuu samalla pohtimaan uusikaupunkilaisen yhteisöllisyyden syvintä olemusta.

Tänään keskustorilla kokoontuneen kolmesataapäisen mielenilmaisun yleisön mielipiteen voi pelkistää Hallun koulun oppilaan ajatuksena ”isojen poikien pelistä”. Siihen riitti yksi kommentti: Ni! Se tarkoittaa aikuisten kielellä: sitä se on!

Hallun koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Mari Sonkki-Luukkala kannatti lapsille perille mennyttä viestiä. -Nykyinen kouluverkko pystytään säilyttämään, jos virkamiehet vain näkisivät että elämää on maaseudullakin.

Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientalot hakee kaupungin takausta 1,6 miljoonan euron rakennuslainalle

UU 6.11.2009 (Päivitetty 10.11. klo 12.40) – Seitsemän 82-118 neliömetrin omakotitalon rakentaminen Pyhämaan Tontonmäkeen alkaa, mikäli kaupunki myöntää takauksen yhtiön tarvitsemalle rakennuslainalle. Yhtiön hallitus teki päätöksen lainan ottamisesta lokakuun lopussa. Lainan kilpailutti kaupungin talousosasto. Tarjouksen jättivät Kuntarahoitus Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj ja Sampo Pankki Oyj.

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle takausta 1,6 miljoonan lainalle, jonka laina-aika on 30 vuotta. Laina otetaan Kuntarahoitukselta, sillä liikepankit eivät tarjonneet halutun pituista laina-aikaa. Päätös syntyi äänin 8-3. Takausta eivät kannattaneet Harto Forss (vas), Rainer Tähtinen (ps) ja Maj-Britt Varpe (kok).

Kiinteistöyhtiö hakee ”välittömästi myöhemmin tehtävän kiinteistökaupan jälkeen omistamaansa kiinteistöön” (eli kun talot on rakennettu) lainan suuruiset kiinnitykset ja panttaa ne kaupungille lainan takauksen vakuudeksi.

Tontonmäki-hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin kesäkuussa 1.475.000 euroa. Kaupunginhallituksen enemmistö uskoi silloin ”asuntojen menevän kaupaksi kuin kuumille kiville”.

Kiinteistö Oy Pyhämaan Pientalot on Uudenkaupungin kaupungin ja Finndomo Rakennus Oy:n omistama kiinteistöyhtiö, josta kaupunki omistaa 72,4 prosenttia. Kaupunki maksoi osuutensa yhtiöstä apporttina eli 1,69 hehtaarin ja 105.000 euron arvoisella määräalalla omistamastaan Pyhämaan kylän kiinteistöstä. Yhtiön nelijäseniseen hallitukseen kuuluvat kaupunginjohtaja Kari Koski, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén, OTK Sampo Juntti Turun Lakitieto Oy:stä ja muoduulirakentamisen projektipäällikkö Heikki Vuorenpää Finndomosta.

Vehmaan nuorten arkitieto ajan tasalla

UU 6.11.2009 – Vakka-Suomen kunnat kilpailivat nuorten arkitietämyksellä. Vuosina 1994-1996 syntyneiden tietokilpailussa voiton vei Vehmaan ykkösjoukkue (Viljami Virtanen, Ville Palmroos ja Nestori Räisänen). He tiesivät nyt aiheina olleista ajankohtaisista asioista, päihteistä ja musiikista eniten. Voitto heltisi 2,5 pisteen erolla Pyhärannan ykköseen (Lauri Vallamo, Simo Ruuska ja Oskari Lehtonen). Kolmantena oli Taivassalo samalla pistemäärällä (13,5). Kakkos- ja kolmossija ratkesi neljännellä lisäkysymyksellä. Kilpailun järjestäjän Laitilan kakkosjoukkue oli neljäs. Uudenkaupungin kakkosjoukkue sijoittui seitsemänneksi (11 pistettä) ja ykkösjoukkue jakoi kahdeksannen sijan (9,5 pistettä). Joukkueet karsittiin alkukilpailuissa kouluissa.

Ammattipisto Novidan rehtori Merja Koski (oik) ja projektipäällikkö Mari Saario ottivat vastaan Cleantech Finlandin tarinakilpailun ykköspalkinnon hotelli Marskissa.

Ammattiopisto Novidan tuottama Ajan tuulien myötä voitti puhtaan teknologian tarinakilpailun

UU 5.11.2009 - Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan tuottama Ajan tuulien myötä kehitystarina merikaupungin kasvusta pikkukaupungista uuden vuosituhannen ympäristöinnovaattoriksi voitti suomalaisen puhtaan teknologian liiketoiminnan kasvua tukevan Cleantech Finlandin järjestämän tarinakilpailun. Voittaneeseen tarinaan liittyy Puhdasta jälkeä Uudestakaupungista -juliste.

Ensipalkinto oli 5000 euroa. Palkinto jaettiin eilen hotelli Marskissa Helsingissä.

Toiseksi sijoittui Aalto Etrepreneurship Society työllään Opiskelijat kaupallistavat puhdasta teknologiaa. Opiskelijaryhmä sai palkinnoksi 3000 euroa. Kilpailun kolmas sija jaettiin kahden täysin erityyppisen työn kesken. Elina Saarisen Insinööri ihmislapsi on kalevalaiseen runomittaan puettu kertomus etanolitehtaan perustamisesta ja suomalaisesta insinööritaidosta. Epätavallisesta aiheesta tehdyn vavahduttavan runon kanssa kolmannan palkinnon jakoi Wärtsilän, Mateven ja Sarlinin yhteisprojektin pohjalta syntynyt tarina New Energy, Energiaomavarainen asuinalue.

-Uudenkaupungin ammattiopiston työ yhdistää paikallista tutkimus- ja kehitystoimintaa edelläkävijyyteen, jolla on laaja merkitys kestävälle kehitykselle. Tulevan Aalto-yliopiston opiskelijoista koostuva Aalto Entrepreneurship Society taas on erinomainen malli tutkimuksen tuottamien innovaatioiden kaupallistamiselle, raatiin kuulunut europarlamentaarikko Heidi Hautala totesi kärkitöistä.

-Työ kuvasi ympäristöosaamista monipuolisesti. Työn paikallisuus on mahdollista kääntää kansainvälisessä markkinoinnissa eduksi. Tällaisia esimerkkejä voisi kerätä lisää Suomesta, kuvaa johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala voittajatyötä.

Ammattiopisto Novidan tuottaman kehitystarinan toteuttivat projektipäällikkö Mari Saario ja rehtori Merja Koski, molemmat ammattiopisto Novidasta, Esko Ruoranen mainostoimisto Grafeskosta ja raisiolainen energiatekniikan insinööri Juha-Pekka Paavola. Viimemainittu vetää Ukipolis Oy:ssä hanketta Uusiutuvan energian mahdollisuudet ja energiatehokkuus Vakka-Suomessa. Toteutusta ovat tukeneet kaupunginjohtaja Kari Koski ja museonjohtaja Mari Jalava.

Tarinakilpailullaan Cleantech Finland pyrki löytämään erottuvia ja tehokkaita oivalluksia kertoa ympäristöosaamisen tarinaa maailmalla. Kaikki materiaali kirjoitetusta kuvaan ja videoon tai grafiikkaan oli tervetullutta. Kilpailun kohderyhmää ei rajattu.

Tarinan aiheella (Miten suomalainen ympäristöosaaminen erottuu maailmalla) suomalaiset haluttiin haastaa kertomaan, mitä on suomalainen ympäristöosaaminen ja millaisia suomalaista ympäristöliiketoimintaa edistäviä tarinoita suomalaisuudesta kumpuaa. Lähteekö ainutlaatuisuutemme puhtaasta luonnosta, teollisesta historiasta, liiketoiminnallisesta ketteryydestä vai jostain aivan muusta?

Tarinakilpailun raadissa olivat: professori Pekka Aula Helsingin Yliopistosta, europarlamentaarikko Heidi Hautala, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:sta, viestintäkonsultti Kirsi Piha (Viestintätoimisto Ellun Kanat), johtaja Carola Teir-Lehtinen (Fortum) ja päätoimittaja Timo Tolsa (Tekniikka&Talous).

Suomesta johtava puhtaan teknologian maa

Cleantech Finland -brändin avulla halutaan nostaa Suomen profiilia valituilla kohdealueilla varteenotettavana puhtaan teknologian maana. Tavoitteena on tehdä puhtaan teknologian liiketoiminnasta Suomen talouden uusi tukijalka. Toiminta on pääasiassa olemassa olevaa kansainvälistymisen edistämistoimintaa, jonka osa-alueet kootaan Cleantech Finland® -brändin alle. Elinkeinoelämän keskusliiton yhteyteen perustettiin ympäristöfoorumi ja viime vuonna Cleantech Finland siirtyikin Sitralta EK:n omistukseen. Brändin johtoryhmän muodostavat EK:n ja Finpron edustajat. Brändin päätoteuttaja on Finnpro, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälistymisen kautta.

Tämän päivän kansalaiset ovat hyvin informoituja. He odottavat poliittiselta järjestelmältä läpinäkyvyyttä, ja haluavat mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon suoraan ja omaehtoisesti. Rolf Büchin kirja kertoo kansanänestyksestä demokratian välineenä. Kuva: like.fi

Uudenkaupungin peruskouluverkosta tulossa kansanäänestys

Nimien keruu alkoi tänään ja kiihtyy kohti lauantain toritapahtumaa

UU 4.11.2009 – Uudenkaupungin kaupuginvaltuuston pienten koulujen puolestapuhujat eivät peräänny. Kaupunginhallituksen päätöstä viedä valtuustoon esitys viiden kyläkoulun lakkauttamiseta, aiotaan vastustaa keräämällä tarvittavat nimet kouluja koskevan kansanäänestyksen puolesta. Tavoitteena on 650 nimeä eli 5 prosenttia kuntalaisista, jolloin kansanäänestyksen järjestäminen on otettava kuntalain mukaiseen käsittelyyn kaupungin hallinnossa.

Koulujen puolesta asialla on yli puoluerajojen yltävä poliitikkoryhmä, johon kuuluvat Sanna-Mari Lovén (vas), Johanna Ruoranen (sd), Tarmo Kangas (kok), Mauri Kontu (kesk), Veli-Matti Virtanen (kesk), Rainer Tähtinen (ps) ja Jari Valkonen (ps). Valtuutetut aloittivat nimien keruun kansanäänestyksen järjestämiseksi tänään.

Nimensä voi kirjoittaa adressiin, joita on toimitettu myös lakkautusuhan alla oleviin kouluihin, kertovat aloitteen alullepanijat. Listoja jaetaan myös muun muassa pankkeihin, kirjastoihin ja liikkeisiin. Nimen voi kirjoittaa lisäksi tiedotustilaisuuksissa kouluissa tai vanhempainyhdistyksen tilaisuuksissa.

-Aloitteen nimienkeruulla on kiire, sillä pienten koulujen puolestapuhujat aikovat kerätä tarvittavan määrän aloitteeseen nimiä ensi maanantain kaupunginhallitukseen ja sitä kautta aloite valmistellaan valtuustolle. Kuntalain mukaan ”valtuuston on viipymättä päätettävä toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys”. Lisäksi nettiportaali Kalantiväylän kautta adressi on ladattavissa omalle tietokoneelle ja sen voi tulostaa, kertoo kuntalaisaloitteen kansanäänestyksestä tehnyt ryhmä. -Yhdenkin nimen vuoksi kannattaa adressi toimittaa paikan päälle kouluihin tai meille, sillä urakka on melkoinen.

Adressi menee kaupunginhallitukseen ja jatkaa sieltä valtuuston 16.11. pidettävään kokoukseen.

Toritapahtuma kyläkoulujen puolesta

Uudenkaupungin kuuden lakkautuslistalla olleen koulun vanhempainyhdistykset järjestävät lauantaina 7.11. kello 10 kouluverkon uudistamisen ajankohtaiseen tilanteeseen liittyvän tapahtuman Uudenkaupungin torilla. Mukaan odotetaan runsaasti vanhempia, koulujen oppilaita ja muuta yleisöä. Ohjelmassa on muun muassa ”vapaa sana”, jolloin kaupunkilaiset saavat ilmaista mielipiteensä kouluverkosta ja koulujen lakkauttamisesta. Paikalle on lupautunut runsaasti tiedotusvälineitä.

Tapahtuman järjestävät Hallun, Haapaniemen, Lahden, Pohjoiskulman, Pyhämaan ja Seikowin koulujen vanhempainyhdistykset.

Toriteltta ja kuumotusta

Uudenkaupungin Tul joulu - ilmeellä joulumieltä kaikille

UU 2.11.2009 - Pikkukaupungin joulunodotus on täynnä näkemistä ja kokemista. Uudenkaupungin kaupunki lanseeraa kotoisan ja lämpöisen Tul joulu -ilmeen. Siihen kuuluvat luontevasti toritapahtumat, kulkueet, konsertit kuin perinteinen jouluikkuna-kilpailukin. Tul joulu -kampanja kokoaa monipuolista toimintaa ja antaa uutta puhtia osin jo olemassa olevaan toimintaan.

Tietoa tapahtumista ja toiminnasta löytyy kätevästi myös verkosta kaupungin kotisivuilta, jonne päivitetään tietoja aktiivisesti. Aiheeseen liittyvät sivut avautuvat lähiaikoina.

Yrittäjät, yhdistykset ja muut toimijat ovat tervetulleita mukaan yhteistyöhön. Osallistua voi monin eri tavoin. Kesästä tutut toritapahtumat jatkuvat joulun alla kolmena lauantaina. Torille voi tulla myymään käsitöitä, jouluherkkuja, kortteja, kransseja tai vaikkapa piparkakkutaloja.

Torille nousee jouluteemaan tuunattu teltta, jonka tarjoaa suojaa hieman pyryttävälläkin kelillä, joten myyntipaikka kannattaa varata ajoissa. Telttaan on tulossa myös kuumaa glögiä sekä taljoilla ja vilteillä lämmitettyjä istumapaikkoja.

Torit ovat nimetty eri teemojen mukaan Piparitoriksi (5.12.), Lahjatoriksi (12.12.) sekä Joulun herkkutoriksi (19.12.). Teemapäivinä on luvassa aina jokin yllätys kyseiseen aiheeseen liittyen. Lapsille järjestetään lisäksi omaa ohjelmaa.

Kaupungin yhteinen joulukalenteri kertoo ajankohtaisimmat vinkit minne mennä ja mitä tehdä. Tavoitteenamme on kerätä yhteen tietoja konserteista, kulkueista, myyjäisistä sekä muista tapahtumista. Kalenteria voi seurata verkossa, ja aikataulun voi luntata vaikkapa torille tulevista isoista julisteista.

Yksi näkyvimmistä tempauksista on yrittäjille järjestettävä kilpailu kauneimmasta joulunäyteikkunasta. Voittajan valitsee raati, mutta myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää suosikkiaan. Lisäksi kahviloita ja ravintoloita on haatettu suunnittelemaan oman kuuman juoman eli kuumotuksen, joita voi kierrellä maistelemassa ja arvioimassa pikkujoulusta alkaen.

Ilmoittautumisia toreille, joulukalenteriin, kuumotuksiin sekä kilpailuun otetaan vastaan sähköpostitse sonja.stenman(at)mieliteko.fi tai puhelimitse 050-5220717. Ilmoittaudu ripeään, viimeistään perjantaina 6.11. 2009. Toreille ilmoittautumisia otetaan vastaan vielä toreja edeltävinä päivinä, mutta katettuja paikkoja on rajoitetusti. Kampanjassa on pieni materiaalimaksu.

Pääomatuloilla verokärkeen

Uudessakaupungissa viime vuonna kahdella yli miljoona euroa verotettavaa tuloa

UU 2.11.2009 – Uudenkaupungin verokärkeen ylsi Markku Tapani Niemi, jonka verotettava tulo on viime vuonna yhteensä 1.448.748,62 euroa. Hänen verotettava ansiotulonsa oli 42.502,86 euroa ja pääomatulo 1.446.245,76 euroa. Toiseksi eniten verotettavaa oli Päivi Orvokki Uusikartanolla, 1.076.048,18 euroa, josta ansiotulosta 22.627,99 euroa ja pääomatulosta 1.053.420,19 euroa. Kolmanneksi eniten verotettavaa tuloa oli Antti Juhani Salmisella, 587.719,25 euroa (32.225,26 + 546.493,99).

Uusikartano Mika Kustaa Kalevi 472.070,66 (39.187,89 + 432.882,77), Kiiskinen Tuula Anneli 435.700,27 (238.434,46 + 197.265,81), Hella Seppo Aatos 330.717,53 (70.617,66 + 260.099,87), Suolahti Olli Juhani 320.375,39 (32 929,68 + 287.445,71), Kontu Mauri Eino Olavi 307.602,26 (218 684,55 + 88.917,71), Varho Pekka Olli Tapani 270.503,48 (222.869,13 + 47.634,35), Henttula Regina Elisabet 205.814,46 (8.155,05 + 197.659,41), Färm Anssi-Jukka 191.453,89 (176.524,03 + 14.929,86) ja Korhonen Ilpo Juhani 186.414,93 (186.414,93 + 0,00).

Eniten ansiotuloja: Kiiskinen, Varho, Kontu, Korhonen, Sopyllo Michael Jacek 181.027,12; Färm; Kuisma Tapio Ilmari 165.191,50; Mäkinen Kauko Kullervo 164.597,62 ja Teerimaa Tommi Nikolai 153.709,36.

Uudenkaupungin kouluverkon saneeraus pysyi ohjausryhmän kuosissa koulutuslautakunnassa

UU 29.10.2009 – Uudenkaupungin puhutuin ja keskustelluin aihe, kouluverkon saneeraus, päätyi ensi maanantain kaupunginhallituksen pöydälle koulutuslautakunnasta kouluverkkotarkastelun ohjausryhmän esityksen mukaisena. Koulutuslautakunta teki asiasta päätöksen äänin 6-5 demarien ja kokoomuksen äänin.

Osa lautakunnan jäsenistä halusi tehdä vielä uuden selvityksen joidenkin koulujen osalta. Selvityksen tekemistä kannattivat Timo Ellä (kd), Sanna-Mari Lovén (vas), Jari Valkonen (ps), Veli-Matti Virtanen (kesk) ja Hanna Virtanen (kesk).

Lovén ehdotti Virtasen kannattamana muun muassa Viikaisten yläkoulun siirtoa Pohitullin kouluun. Viikasten koulun tiloissa olisi tällöin jatkanut lukio, nuorisotoimi ja koko kansalaisopisto sekä mahdollisesti myös musiikkiopisto. Osa Viikaisten koulusta olisi ehdotuksen mukaan voitu myös purkaa. Ratkaisuun olisi kuulunut yhtenäiskoulu Pohitullin kanssa.

Lisäksi selvityspyyntöön kuului Haapanienen, Hallun, Lahden ja Pohjoiskulman koulujen säilyttäminen kaksiopettajaisina kouluina siten, että perusopetusta annettaisiin neljälle (1-4) luokalle, soveltaen kuitenkin Pyhämaan mallin mukaista oppilasrajaa ja -ennustetta. Näiden koulujen ajateltiin toimivan sosiaali- ja terveystoimen kanssa ”poikkihallinnollisina” esimerkiksi päivähoidon, esiopetuksen tai vanhusten korttelikerhojen toimitiloina. Kyseisten koulujen 5-6 vuosiluokat olisi siirretty Männäinen-Kalanti yhtenäiskouluun.

Esittelijänä toimineen opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviaisen poikkeuksellisen laajasti perustellulle päätösesitykselle tehty vastaehdotus sisälsi myös keskustan alakoulujen (Seikow, Saarnisto ja Hakametsä) säilyttämisen ennallaan.

Lautakunnan kannan tiedoksi saatuaan hallitus aikoo ehdottaa valtuustolle, että Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin koulut lakkautetaan ensi vuoden elokuun lopussa. Pohitullin - Viikaisten kouluista ja Männäisten - Kalannin kouluista syntyy yhtenäsikoulut. Lakkautettavksi aiottu Pyhämaan koulu saa minimikoon 20 oppilasta, joka on koulun säilymisen ehto tulevina vuosia. Lakkauttamiseen riittää kuitenkin myös minimikoon alittava oppilasennuste.

Lautakunta täsmensi syhtyvien säästöjen kohdentamista: peruskouluverkon uudistuksesta syntyvät säästöistä ohjataan vähintään puolet perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen ensi vuodesta alaken.

Kouluverkkoselvityksen laatijan mukaan viidestä lakkautettavasta koulusta syntyy säästöä vuosittain noin 585.000 euroa. Pyhämaan koulun lakkauttaminen olisi lisännyt arvioituja säästöjä 85.000 eurolla. Arvioiduissa säästöissä ei ole mukana koulukiinteistöjen mahdollisesta luopumisesta ja myynnistä kertyviä tuloja.

Veli-Matti Virtasen aloitteesta päätettiin järjestää kouluverkkosaneerausta koskeva tiedotustilaisuus keskiviikkona 4. marraskuuta. Valtuustossa asia on 16. marraskuuta.

WWF:n meriasiantuntija ja meriohjelman päällikkö FT Anitta Mäkinen on mukana myös EU:n Itämeristragian rakentamisessa.

WWF:n Anita Mäkinen:

Kalastuspuisto on vain virtuaalihanke – jäitä hattuun maakuntajohtajat

WWF:n meriasiantuntijan ja kansainvälisesti arvostetun merentutkijan Anita Mäkisen eilinen tietopaketti uusikaupunkilaisille oli kuin rauhanneuvottelijan sanoma. -Istukaa samaan pöytään ja keskustelkaa, tavoitehan on yhdennetystä Itämeren käytöstä, jossa tulee huomioida merialueen kymmenien toimintojen samanaikaisuus, niiden uhat ja mahdollisuudet.

UU 29.10.2009 / Olli Haapala – Uudessakaupungissa eilen vieraillut Maailman luonnonsäätiön WWF:n meriasiantuntija ja meriohjelman pällikkö FT Anita Mäkinen sanoi, että Selkämeren kansallispuistohanke Pohjanlahdelle ja Vakka-Suomen kalastuspuisto samalle alueelle eivät ole toinen toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja.

-Samaan tapaan kuin koko Itämeren osalta, yhdennetty merialueen hoito merkitsee Vakka-Suomen rannikon toimintojen yhteensovittamista. Se taas vaatii sitä, että hallinnon virkamiehet, joita asia koskee, istuvat samaan pöytään ja keskustelevat, sanoi Mäkinen.

-Kalastuspuisto on vain virtuaalihanke, mutta päätös kansallispuiston perustamisesta on jo tehty. Oma lähtökohtani on se, että suojelualue tulee perustaa sinne, missä on suojeltavaa.

Tilanne on Anita Mäkisen mukaan sillä tavalla erikoinen, että Vakka-Suomessa metsähallitus nähdään omia suunnitelmiaan tekevänä virastona, jossa puuhataan uhkaa seutukunnan kalastuselinkeinolle. -Suojeluosapuoli (ympäristöministeriö) taas ei katso suopein silmin sitä, että kahden maakunnan maakuntajohtajat tekevät sopimuksia ja päättävät merialueen käytöstä ja puistojen rajauksista, kertoi Mäkinen.

Maakuntahallinnon mielipide onkin veteen piirretty viiva. WWF:n Anita Mäkinen toppuuttelee. -Jäitä hattuun, ja tämä koskee kaikkia osapuolia.

-Tiesin että aihe on esillä Uudessakaupungissa. Olen kyllä lukenut kotiläksyni puistohankkeiden osalta. En tosin ehtinyt Selkämeren teemavuoden lopputilaisuuteen, joka pidettiin Helsingissä.

Itämeren toipuminen vie 50-60 vuotta

-Saaristomeren tila ei ole parantunut. Hapettoman merepohjan määrä kasvaa kaiken aikaa, nyt sen osuus koko Itämeren altaasta on yksi kolmasosa. Pohjanlahdella ei tosin ole merkittävästi kuollutta merenpohjaa, mutta muualla sitten senkin edestä. Käytännössä pääaltaan pohja on hapeton. Vaikka kaikki ravinnevalumat voitaisiin sulkea, Itämeren tila huononee jo olemassaolevan taakan takia, selvitti Mäkinen.

Hän huomautti, että Itämeren nykyinen tila on syntynyt 50-60 vuodessa. -Saman verran aikaa kuluu meren toipumiseen. Muutamassa hetkessä ei tapahdu mitään, vaikka poliittiset puheet antavat niin ymmärtää.

Muiden syyttelykään ei poista omien ongelmien olemassaoloa. Paljon puhutut Pietarin alueen jäteongelmat ja Puolan kasvavan maatalouden vaikutus ohittavat uutisina kotimaan ongelmat. -Suomi ei ole mikään puhdas pulmunen, vaan sen on vähennettävä ravinnevalumiaan mereen. Sinileväongelma on jäävuoren huippu. Kysymys on eliöyhteisöjen muutoksista, jotka näkyvät toisaalta leväkukintoina ja toisaalta kuolleen merenpohjan lisääntymisenä.

WWF:ssä toivotaan, että maataloustukia suunnattaisiin uudelleen määrittelemällä niiden kriteerit niin, että ne omalta osaltaa olisivat parantamassa Itämeren tilaa. -Maataloustuet eivät siis olisi vain maataloustukia.

Mäkisen mukaan Itämerestä tekee erityisen haavoittuvan sen yksinkertaiset ravintoverkot. -Veden viipymä Itämeressä on 25-35 vuotta ja suolapitoisuus merkittävin eliölajien esiintymistä säätelevä tekijä. Lajisto on makean ja suolaisen veden sekalajisto ja lajimäärä vähäinen. Ravintoverkko on siten varsin yksinkertainen ja sen haavoittuvuus juuri siksi suuri. Lisäksi maankohoamisen jatkuminen merkitsee väylien kunnostusta ja ruoppauksia, joista syntyy omanlaisiaan ympäristöongelmia.

-Meillä on mertensuojelusopimus, mutta EU on vasta nyt luomassa meripolitiikkaa. Itämeri on ”vahvasti” suojattu erilaisin direktiivein, mutta samalla Itämeri on ”vahvasti” haavoittuva.

Kalastus, syväväylä ja Venäjän kaasuputki

Anita Mäkinen piti huonona konseptina samanaikaista kalastuksen puolesta puhumista ja syväväylän ruoppausmassojen levittämistä merialueelle.

-Ruoppauksessa ei voida välttää haitallisten aineiden leviämistä, ja sillä taas on vaikutuksia kalastukselle. Talouden kannalta tietenkin kannattaa miettiä haittoja ja hyötyjä. Yaran syväväylän, kuten Vuosaaren sataman, ruoppaus on asia, jossa tunteet ovat pinnalla. Tässäkin poteroihin kaivautuminen ei auta ketään eikä mitään, sanoi Mäkinen.

Suomenlahdella kuljetetaan 150 miljoonaa tonnia öljyä vuosittain ja määrän on arvioitu nousevan 250 miljoonaan tonniin seuraavan viiden vuoden kuluessa. Jos Venäjä ei jostakin syystä saisi lupaa 1200 kilometrin mittaiselle ja viiden valtion talousvyöhykkeelle rakennetulle Nordstream kaasuputkelle, kaasu nesteytettäisiin ja kuljetettaisiin meritse Saksaan. -Tämä merkitsee tankkialusten liikenteen rajua kasvua Suomenlahdella.

WWF:n kanta kaasuputkeen keskittyy tässä vaiheessa sen rakentamiseen ja putkilinjalla olevien miinojen rajäyttämiseen. -Meillä on tehty kansallinen YVA (ympäristövaikutusten arviointi) ja Espoon sopimuksen mukainen kansainvälinen YVA. Molemmista olemme antaneet lausunnot. Venäjä vasta tässä vaiheessa informoi Suomea rakentamisen vaikutuksista.

Mäkisen ja WWF:n mielestä molemmat YVA:t aliarvioivat ympäristövaikutuksia sekä ravinteiden että haitallisten aineiden osalta. -Sama koskee miinoja, joita Suomen talousvyöhykkeellä on 27 noin 60-70 metrin syvyydessä. Venäjällä on omalla alueellaan miinoja saman verran. YVA-raportissa todetaan, että räjäytyksessä vapautuneet sedimentit laskevat suurin piirtein saman tien takaisin pohjaan. Minä en sitä meribiologina usko. Räjäytys aiheuttaa virtauksia pintaan asti ja ne leviävät lisäten typpi ja fosforikuormaa pinnassa. Syvänteissä oleva meriveden suolakerrostuneisuuskaan ei pidä ravinteita pohjassa, selvitti Mäkinen.

WWF:n mukaan Nordstream-hankkeen olisi parannettava jäteveden puhdistamista jossakin muualla, jotta päästäisiin nollavaikutuksiin. -Lisäksi on selvää, että Itäisen Suomenlahden kansallispuiston arvo heikkenee. Haittavaikutukset eläimistöön on myös huomioitava, kun miinoja räjäytetään. Venäjä tekee sen työn omin standardein.

Anita Mäkinen korosti kuitenkin Venäjän mukanaolon tärkeyttä Itämerta koskevissa neuvotteluissa. -Venäjän kehityssuunta on edelleen merkittävin muutuja EU:n Itämeristrategian kannalta. Keskustelut Venäjän kanssa ovat siksi tärkeitä.

Ukin Uutiset lopettaa mahdollisuuden juttujen suoraan kommentointiin

UU 28.10.2009 – Verkkolehti Ukin Uutiset siirtyy käytäntöön, jossa lukija saa jutun yhteyteen kommenttinsa, näkökulmansa tai asiansa laajemminkin esille tavanomaisen mielipidekirjoituksen kautta. Mielipiteet (nimettömätkin) voi lähettää sähköpostilla ukinuutiset(at)ukinuutiset.com.

Ratkaisu on tietenkin surullinen asiallisten ja jutun sisältöä rikastuttavien kommenttien ja mielipiteiden kirjoittajille.

Ratkaisu syntyi kun Ukin Uutiset julkaisi pahoinpitelyjutun joka tapahtui Uudessakaupungissa eilen. Sen kommentoijat tiesivät jo mitä tehdä pojille ja keitä he olivat. Juttu yhdistettiin kouluverkkouudistukseen ja parin koulun nimetkin tulivat esille.

Paskapuhetta!

Kommentoijina näyttää olevan muissakin paikallisissa blogeissa riehuvien niin sanottujen paskanpuhujien joukko. Improvisointi, leikittely ja mielikuvitus yhtyvät luovaksi sanataiteeksi, jolla hämätään ja höngitään totuuksia, jotka tukkivat muiden suut. Asiaan kuluuu että paskanpuhuja salaa itseään koskevan tiedon ja sijaintinsa, hän on valepuhuja näytelmän kulisseissa. Paljastetuksi tultuaan hän ei enää puhu tai vastaa puheestaan.

Paskapuhe (bullshit) on kuin uloste, ruoan ruumis, tai tyhjää puhetta (hot air), lämmintä ilmaa, jota tulee puhuttaessa sanoja ulos. Sellainen puhe on tyhjää, vailla sisältöä ja painoarvoa. Paskapuhe ja tyhjä puhe tuo mieleen kuoleman, eikä palvele tiedollisia tarpeitamme enempää kuin höyry tiedonvälityksen.

Olli Haapala, vast. toimittaja

Pahoinpitely Uudessakaupungissa

Pojat pahoinpitelivät koululaistytön

Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdollisista silminnäkijähavainnoista Uudenkaupungin poliisiaseman päivystykseen puhelinnumeroon 0718745255.

UU 28.10.2009 - Kolme poikaa pahoinpiteli koululaistytön eilen Uudessakaupungissa, kertoi Satakunnan Kansa illalla.

Pahoinpitely tapahtui Viikaistenkadulla sijaitsevan ammattiopisto Novidan pihalla. Noin 12-vuotiasta koulutyttöä kiusanneet, tönineet ja lopulta maassa potkineet pojat pakenivat kaupungin keskustaan päin. Pahoinpidety tyttö sai lopulta apua päästyään jäähallille, josta hänet vietiin ensiapuun.

Tyttöä kookkaammat pojat olivat pukeutuneet tummiin vaatteisiin.

-Pahoinpitelyn seurauksena tytölle oli tullut ruhjeita ja kipuja keskivartalon alueelle, mutta murtumia ei havaittu, kertoo SK.

Uudenkaupungin satamassa toimiva terästavaratalo Steelteam on tuonut Hepokariin jo 40.000 tonnia terästä.

Uusikaupunki vuokrasi kahdelle kaupungin kiinteistöyhtiölle kaupungin maata satamasta ”alehintaan”

UU 27.10.2009 – Mitä tehdään silloin kun kaupungin omistama osakeyhtiö tarvitsee maata satama-alueelta, jossa kiinteistöjä ei voi muodostaa lohkomalla määräaloja? Osakeyhtiö, tässä tapauksessa Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy, ratkaisi asian vuokraamalla Hepokarin satamasta alueen, jolle se sitten rakennutti teräskauppahuone Steelteam Oy Ab:lle teollisuus- ja varastotilat.

Sama toistui kun seuraava teollisuuskiinteistö Uki Metal Center nousi satamaan samalla periaatteella. Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Satamanportti rakennutti, saatuaan miljoonatakauksen kaupungilta, hallikiinteistön kaupungilta vuokraamalleen alueelle. Yhtiö antoi kaupungille takuuksi kiinnityksen tontin vuokraoikeuteen ja sillä oleviin rakennuksiin.

Satamaliikelaitos katseli silmät ymmyrkäisinä ohi luisuvia aluevuokria.

Uudenkaupungin kaupungin ja yksityisen pankin omistama Uudenkaupungin Telakkakiintestöt Oy vuokrasi satamasta 1,3 hehtaarin alueen 30 vuodeksi. Vuosivuokra oli 0,33 euroa neliöltä ja se sidottiin indeksiin. Alueen vuokra oli silloin 4.330 euroa vuodessa.

Satamanliikelaitoksen aluevuokra oli viime vuonna sorakentällä 0,1 hehtaarin alueesta 100 euroa kuukaudessa. Satama sopii suurempien alueiden ja vähintään kolmen kuukauden aluevuokrat erikseen.

Mikäli kiinteistöyhtiö olisi vuokrannut alueen (satamaliikelaitokselta) aluevuokran kuukausitaksoin, vuosivuokra olisi ollut 15.600 euroa, mikä sekään ei olisi rasittanut hallirakennuttajan kukkaroa. Kiinteistöyhtiölle järjestyi näin 11.270 euron alennus alueen vuosivuokraan.

Sataman vuokratulot muun muassa aluevuokrista olivat viime vuonna 212.000 euroa ja vuokramenot eli kaupungille maksamat vuokra 39.000 euroa.

Uki Metal Centerin rakennuslainan takausta käsiteltäessä valtuustossa (26.1.) demarien Arto Kallinen halusikin tietää onko satama nyt muuttumassa yleissatamasta metallisatamaksi. -Satama on nyt monipuolinen yleissatama, mutta onko sen imago vaarassa? Entä tilakysymys, riittääkö tilaa, kyseli Kallinen.

Kaupunginjohtaja Kari Koskella oli vastaus valmiina. -Kenttätilaa tehdään lisää kun sitä tarvitaan. Aitojen sisään ei enää mahdukaan tuotannollista toimintaa, sanoi Koski.

Merenkulkuhallituksen tilastojen mukaan Hepokarin tavaraliikenne oli viime vuonna noin 971.000 tonnia, jossa oli vähennystä edellisvuoteen 13 prosenttia. Eniten väheni vienti (16,4 prosenttia) henkilöautojen viennin puuttuessa kokonaan.

Tälle vuodelle asettettu tavoite tavaraliikenteestä ei myöskään toteudu. Sataman liikenne on laskenut dramaattisesti ja liikelaitoksen koko tilikausi jäänee noin 200.000 alijäämäiseksi. Satamaliikelaitos tarvitsee talouteensa ”joka sentin”, mutta metallikaupan ja -teollisuuden alan yrityksiä rakennuttaneilta kaupungin kiinteistöyhtiöiltä se ei ole toistaiseksi saamassa käyvän taksansa mukaisia aluevuokratuloja.

Muut sataman alueella tavaraansa makuuttavat asiakkaat maksavat kuuliaisesti satamaliikelaitoksen palveluhinnaston mukaista taksaa varastointipaikastaan.

Hepokarissa vapaavarasto?

Teräksen hintojen epävakaus on pakottanut sen markkinoijat suojautumaan markkina- ja varastointitappioilta useilla johdannaisilla, kuten pörssien futuureilla ja OTC-vaihtokaupalla, sekä kuten Steelteam, perustamalla futuurikaupan tueksi hedge- eli vipurahastoja.

Steelteam on aloittanut näissä merkeissä yhteistyön maailman suurimman itsenäisen teräksen ja raaka-aineiden markkinoijan Stemcorin kanssa. Deutsche Bankin kanssa operoiva Stemcor toimitti Steelteamille Hepokariin muutama viikko sitten ”indeksoituna” 6.000 tonnia kuumavalssattua kelaterästä. Steelteam on sitoutunut ostamaan erän Stemcorilta sovittuun hintaan haluamanaan ajankohtana.

Hepokarin satamassa Uudenkaupungin Telakkakiinteistöt Oy:n vuokraamalla alueella, ”kentällä”, onkin runsaasti terästä. Hepokarissa on noin 40.000 tonnia bulkterästä, kertoo Steelteam. Se merkitsee käytännössä esimerkiksi noin 2000-3000 kelateräsrullaa.

Uudenkaupungin Hepokarin satama on siis yksi, vaikkakin pieni, maailmanlaajuisessa futuurikaupassa liikkuvan teräksen varastoalue. Mutta onko satama-alue tai kiinteistöyhtiön satamalaitokselta vuokraama tontti myös jonkinasteinen ”vapaavarasto” futuuriteräkselle?

Teräksen futuurikauppiaita nimittäin kiinnostaa varsin paljon satamat, joissa aluemaksut ovat alhaiset tai puuttuvat kokonaan. Erityisesti heitä kiinnostaa vapaasatamat, joissa myös tuotannollinen toiminta on mahdollista. Vapaasatamia Suomessa on vain yksi, Hanko.

Metallin tuonnin ja viennin tavaramaksu Hepokarissa on tänä ja ensi vuonna 0,55 euroa tonnilta 30.000 tonniin asti. Suuremmista eristä saa alennusta tavaramaksuun.

Kylmävalssatun ruostumattoman kelateräksen markkinahinta oli viime vuoden lopussa 2.800 euroa tonnilta. Huippuhinta eli 3.800 euroa tonnilta maksettiin toissa vuoden loppupuolella.

  euronews.net

THL ja STM tiedottavat:

Sikainfluenssan epidemia alkamassa, ensimmäinen kuolonuhri Suomessa

UU 26.10.2009 - Suomen ensimmäinen influenssa A(H1N1)v-virukseen eli sikainfluenssaan liittyvä kuolemantapaus sattui Pohjois-Pohjanmaalla.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kuoli viime lauantaina 25-vuotias vaikeaa pitkäaikaissairautta potenut nainen. Hänellä oli todettu viikkoa aikaisemmin sikainfluenssaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio, johon oli annettu samana päivänä oseltamiviiri (Tamiflu)-lääkehoito. Kuolemansyytä selvitetään parhaillaan.

Influenssavirukseen liittyvä kuolema oli odotettavissa myös Suomessa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Suomessa influenssaepidemiaan on varauduttu hyvin. Keskimäärin tauti muistuttaa vakavuudeltaan tavallista kausi-influenssaa.

Suomessa on varmistettu kaikkiaan 522 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Näistä noin 150 todettiin viimeisen kahden viikon aikana. Viime viikon löydöksistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Muualta Suomesta ei ole saatu viitteitä laajemmista yhteisötartunnoista.

Epidemia on alkanut useissa Euroopan maissa. Viime viikolla epidemia oli käynnissä yhdeksässä Euroopan maassa. Näitä maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Englanti, Espanja, Irlanti, Islanti, Pohjois-Irlanti ja Ruotsi. Tämä on poikkeuksellista tähän aikaan vuodesta.

Rokotukset alkaneet

Terveydenhuollon rokotukset ovat jo käynnistyneet useilla paikkakunnilla, ja raskaana olevien rokotukset voivat myös alkaa tällä viikolla. Riskiryhmien rokotukset alkavat tämän jälkeen kuntien ilmoittaman aikataulun mukaan. Kunnat tiedottavat aikatauluista asukkailleen.

Rokotteita on tällä viikolla käytössä 437.000, joka viikoittain tulee 100.000 – 200.000 annosta lisää. Kaikki erityisryhmät on rokotettu vuoden loppuun mennessä.

Suomessa käytettävä sikainfluenssarokote on "täsmärokote": virus ei ole ehtinyt muuntua puoli vuotta sitten rokotteeseen tehdyn virusvalinnan jälkeen. Rokotteen tehon odotetaan olevan hyvän, noin 90 prosenttia.

Sanomista blogeista – blogeista sanottua

UU 25.10.2009 – Turun Sanomien aluetoimittaja Jaakko Louhivuori kirjoittaa tänään varsin osuvasti blogikirjoittamisesta ja -kirjoittajista.

Ne ihastuttavat, naurattavat, vihastuttavat ja joskus raivostuttavat niin, että miniläppäri lentää kerrostalon ikkunasta viattoman pulun niskaan. Alueellista ja valtakunnallista politiikkaa ja ilmiöitä seuraavat ihmiset lukevat yhä enemmän blogeja. Blogeja kutsuttiin vielä muutama vuosi sitten uudeksi mediaksi ja kansalaisjournalismin airueeksi. Mutta mitäs uutta niissä oikeasti on?

Vanhat tutut naamat kirjoittavat vanhoja jorinoitaan netin rajattomaan ja vastuusta vapaaseen valtamereen. Ja yllättäen ollaankin ydinongelman äärellä. Kun tarkemmin vilkuilee vaikkapa paikallispoliitikkojen blogikirjoituksia, niin alkavat sukat pyöriä jaloissa ja puna nousta kasvoille.

Ei tarvitse vaivautua lukemaan rivien välistä, kun väärän puolueen kollega tai viaton virkamies saa järjettömän syytös- ja parjausryöpyn niskaansa. Nopean tarkastelun mukaan blogeihin saa siis kirjoittaa, mitä mieleen sattuu muutaman saunakossun jälkeen.

Ongelmana kirjoituksen kohteelle joutuneella on vain se, ettei kirjoituksiin pahemmin ole vastineoikeutta. Silloin tällöin villeimmät halla-ahot pääsevät käräjäsaliin ja huomion keskipisteeksi, kun mopo on karannut liian railakkaasti käsistä.

Toimittaja Louhivuori toivottaa lopuksi: lopettakaa se vastuuton jorinointi.

KOMMENTTI

Hyvä kollega, tätä puheenvuoroa olen odottanut. Onneksi teit sen, minua nuorempana ja perinteisen sanomalehden toimittajana. On todellakin tarkkaan harkittava sitä, mitä lehti uutistensa ja juttujensa kommentteina julkaisee. Pitkä siteeraus syntyi vain sanomisesi painoarvosta. Toivottavasti läppärisi ja pulun niska on kunnossa. -OH

Uusikaupunki, Poraajantie 3: tähän nousee energia-alan yritysryppään ensimmäinen vaihe.

Vertekin uusien toimitilojen rakentaminen Sannon alueelle alkanut

UU 24.10.2009 – Uudenkaupungin kaupungin kesäkuussa perustama ja sen kokonaan omistama Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuisto on jo aloittanut energia-alaan keskittyvän yritysryppään toimitilojen rakentamisen. Sannon alueella Poraajantiellä mylläävät kaivurit ja NCC-yhtiöt tekee ensimmäisen teollisuustilan perustustöitä.

Teollisuustilaan siirtyy kiinteistöyhtiön neuvottelema alueellista ja valtakunnallista verkonrakennusta harjoittava Vertek Oy. Vertekin uudet toimitilat ovat noin 2600 neliömetriä ja niihin siirtyy nelisenkymmentä työntekijää lähinnä Laitilasta. Vertek toimii Laitilassa ja Uudessakaupungissa sekä eri puolilla Etelä-Suomea ja sillä on noin 100 työntekijää.

Vertek Oy:n omistavat Vakka-Suomen Voima (73 prosenttia) ja Rauma-Energia (27 prosenttia). Vertekin liikevaihto oli viime vuonna 10.3 miljoonaa euroa ja tulos 359.000 euroa tappiollinen. Edellisvuonna yritys tuotti niinikään tappiota.

Kiinteistöyhtiö perustettiin kesän alussa. Yhtiön osakepääoma on 150.000 euroa. Nyt aloitetun toimitilahankkeen kustannukset ovat yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöyhtiö rakentaa hallitilat samansuuruisella lainalla, jolle se sai syyskuun lopussa kaupunginvaltuuston takauksen. Laina-aika on 25 vuotta.

Uusikaupunki perustelee energia-alan keskittämistä Sannon alueelle myös Vertekin kannattavuuden ja toimintaedellytysten parantamisella. Vertek on jo tehnyt vuokrasopimuksen uusista tiloista kiinteistöyhtiön kanssa.

Samalle Poraajantien tontille syntyy lisäksi noin 1000 neliömetriä toimitilaa, jonka kustannusarvio on 1 miljoona euroa, neljälle muulle pääasiassa energia-alan yritykselle.

Naista teologina ja kollegana syrjinyt pastori Vesa Kiertokari ei jatka virassaan Uudenkaupungin seurakunnassa

UU 24.10.2009 – Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoneuvosto päätti torstaina olla jatkamatta seurakuntapastori Vesa Kiertokarin työsuhdetta. Kiertokarin työsuhde Uudenkaupungin seurakunnassa päättyy. Kiertokari on pyytänyt toistamiseen, että hänen ei tarvitsisi tehdä kaikkia virkaansa kuuluvia tehtäviä, eritoten tehdä yhteistyötä naispuolisen teologin tai kollegansa kanssa.

Pastori Kiertokarin menettely viranhoidossa on ollut sekä kirkkojärjestyksen että virkaehtosopimuksen vastaista. Pastoraaliset keskustelutkaan eivät ole auttaneet. Kiertokari saikin maaliskuussa kirjallisen huomautuksen. Sen mukaan estettä seurakuntatyön jatkamiselle ei ole, mikäli pastori Kiertokari tekee työnsä ohjeiden mukaisesti ja käyttäytyy virka-asemansa edellyttämällä tavalla. Kirkkoneuvosto toteaa myös, ettei juridisia perusteita virkatehtävästä vapauttamiselle ole olemassa.

Naista seurakuntatyössä syrjinyttä pastori Vesa Kiertokaria tukivat kirkkoneuvostossa Birgitta Runola ja Leo Koistinen. Esitys Kiertokarin työsuhteen jatkamisesta vain nuorisotyössä hävisi äänin 7-2.

Kustavin Kaurissalon vesi- ja jätevesiverkoston rakentaminen käynnistyi

Jätevedet johdetaan lopulta Uuteenkaupunkiin kunhan Kustavin ja Uudenkaupungin välinen siirtoviemäri valmistuu muutaman vuoden kuluttua.

UU 23.10.2009 – Kustavin pohjoisosan suurimman saaren Kaurissalon vesi- ja jätevesiverkostosta tulee yksi Suomen laajimmista yksityisistä vesi- ja viemärihankkeista. Vesiosuuuskunta rakentaa näillä näkyminen saaren vakituisille asukkaille (noin 50 taloutta) ja noin puolelle saaren 1200 lomakiinteistöistä vesijohdot ja jätevesiviemärit.

Hanke on jättimäinen vajaa 6 miljoonan euron kustannuksineen. Kustannukset maksaa Kaurissalon vesiosuuskunta. Vesiliittymä maksaa 3.700 euroa ja viemäriliittymä 7.000 euroa. Vesiosuuskunnan verkosto valmistunee ensi vuoden loppuun mennessä.

Itämeri kiittää, sillä lomakiinteistöjen jätevesi joutuu vielä joko suoraan tai saostuskaivojen kautta mereen. Mikäli kaikki lomakiinteistöt liittyvät vesiosuuskuntaan, jätevesistä suurin osa päätyy Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamolle ja kiinteä aines kuivattuna jätelietteenä johonkin lähiseudun jätekeskukseen kompostoitavaksi.

Ammattiopinnot kiinnostivat uusikaupunkilaisiakin

Peruskoulun suorittaneista 55 prosenttia ammattioppilaitoksiin ja 43 prosenttia lukioon

UU 23.10.2009 - Viikaisten, Kalannin, Pohitullin ja Saarniston koulujen oppilaista sai viime keväänä päättötodistuksen yhteensä 204 oppilasta. Koulunsa päättäneistä oli syyskuun lopulla sijoittunut toisen asteen oppilaitoksiin 200 oppilasta.

Viikaisten oppilaista (148) jatkoi Uudenkaupungin lukioon 64, muihin lukioihin 7, Uudenkaupungin ammattiopisto Novidaan 67, muihin ammattioppilaitoksiin 8 oppilasta. Lukioissa jatkoi näin 48 prosenttia ja ammattioppilaitoksissa 51 prosenttia Viikaisten oppilaista. Kalannin oppilaista (44) jatkoi lukiossa 17 (39 prosenttia), Novidassa 25 (57 prosenttia) ja muualla ammattiopilaitoksissa yksi oppilas. Pohitullin yhdeksästä oppilaasta 8 jatkoi Novidassa tai muissa ammattioppilaitoksissa. Saarniston koulusta päättötodistuksen saaneet jatkoivat kaikki ammatillisessa eritysoppilaitoksessa.

Peruskoulun keväällä suorittaneista yksi meni töihin ja kolme jäi kotiin.

Vento Aallon limetti-pippurisilakka palkittiin Turun silakkamarkkinoilla

UU 23.10.2009 – Pyhämaalainen kalanjalostaja Vento Aalto palkittiin jälleen Turun silakkamarkkinoilla. Tänä vuonna Aallon limetti-pippurisilakka toi toisen palkinnon herkkusilakkasarjassa. Aallon kokoelmassa on pikapuoliin yhtä monta palkintoa kuin mitä silakkamarkkinoita on järjestetty eli 31 kertaa. Hän on saanut vuosien mittaan enemmän palkintoja kuin kukaan toinen Turun lokakuisilla silakkamarkkinoilla. Toissa vuonna Vento Aalto sai kaksi palkintoa, valkosipulisilakkasarjassa hän oli ykkönen ja perinteikkäässä herkkusilakkasarjassa tuli kolmas palkinto Janssonin silakalla. Turun silakkamarkkinoilla käy viikonlopun neljän päivän aikan noin 100.000 markkinavierasta.

Tänään palkitaan valkosipulisilakkasarjan parhaat valmisteet, ja huomenna lauantaina maukkain maustekala ja paras suolasilakka.

Hallavaaran jätekeskus Köyliössä. Jäteasemalla on myös biokaasulaitos. Kuva: sarvonlahti.sakyla.net.

Puhdistamolietteen kompostointi kaatopaikalla loppuu

Uudenkaupungin yhdyskuntajäteliete ensi vuonna Hallavaaran jätekeskukseen Köyliöön

UU 22.10.2009 - Vakka-Suomen Vesi aikoo kuljettaa Häpönniemen jätevedenpuhdistamolla koneellisesti kuivatun puhdistamolietteen Satakierto Oy:n Köyliöön Hallavaaran jätekeskukseen. Köyliön jätekeskuksessa vastaanotetaan muun muassa yhdyskuntajätteitä, biohajoavia jäteittä, lajiteltuja hyötyjätteitä sekä ongelmajätteitä.

Vuoden loppuun asti Häpönniemen puhdistamon kuivattu jäteliete menee Munaistenmetsän kaatopaikalle kompostoitavaksi. Kuljetuksesta huolehtii Kuljetusliike A ja J Lehtonen Oy.

Puhdistamolietteen kompostoiti päätettiin lopettaa Uudessakaupungissa sen jälkeen kun valvova viranomainen (Lounais-Suomen ympäristökeskus) teki alueelle tarkastuskäynnin kesäkuussa. Kompostointia ei ollut hoidettu ympäristöluvan ja muiden määräysten edellyttämällä tavalla.

Kun kompostointia korvaavia vaihtoehtoja ei ole löydetty, vesiliikelaitos pitää ainoana vaihtoehtona jätelietteen kuljettamista muualle.

Vakka-Suomen Veden johtaja, Uudenkaupungin vesihuoltopäällikkö Kyösti Hallikainen järjesti tarjouskilpailun lietteen vastaanottamisesta ensi vuoden ajaksi. Edullisimman tarjouksen jätelietteen vastaanotosta teki säkylälainen Satakierto Oy, jonka jätekeskus sijaitsee Köyliössä. Kuljetusmatka Häpönniemen puhdistamolta Köyliöön on 68 kilometriä. Vesiliikelaitos arvioi myös matkan huomioiden Satakierron edeullisimmaksi. Lietteen kuljetus tosin kilpailutetaan erikseen marraskuussa.

Hallavaaran jäteasema kuten muutkin vastaanotosta tarjouksen jättäneet jäteyritykset tekevät jätelietteestä lannoitetta, jonka takia lietteen pitää täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset raskasmetallien pitoisuuksien osalta.

Satakierto Oy ottaa vastaan Häpönniemen puhdistamolietettä ensi vuoden ajan ja vastaanottomaksu ilman liikevaihtoveroa on 46,80 euroa tonnilta. Punnitseminen maksaa veroineen punnitus kerralta 10,50 euroa.

Nykyisillä lietetonnimäärillä jätelietteen vastaanottomaksut punnituksineen ovat ensi vuonna 400.000 – 450.000 euroa.

Satakierto Oy on neljän kunnan (Eura, Köyliö, Säkylä ja Huittinen) ja neljäntoista yrityksen omistama jätehuoltopalveluja tarjoava yritys. Yhtiön toiminta keskittyy Hallavaaran jätekeskukseen Köyliössä, johon on keskitetty jätteiden vastaanotto ja käsittely. Yhtiön tämän hetkisellä ydintoiminta-alueella asuu noin 32.000 asukasta.

Hallavaaran jätekeskukseen on rakennettu vuosittain 19.000 tonnia biohajoavia jätteitä käsittelevä biokaasulaitos. Biokaasulaitoksessa käsiteltäviä jakeita ovat muun muassa elintarviketeollisuuden lietteet, erilliskerätty biojäte sekä jätevedenpuhdistamojen lietteet. Biokaasulaitoksella korvataan aikaisempi kompostointitoiminta ja biohajoavat jätteet käsitellään laitosmaisesti. Laitos tuottaa 1,4 miljoonaa kuutiometriä biokaasua toimiessaan täydellä teholla. Lämpöarvoltaan yksi kuutiometri kaasua vastaa noin yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Kaasuseos vastaa maakaasua ja sitä voidaan hyödyntää höyryn- tai sähköntuotannossa.

Hallavaaran jätelaitos on toiminut Köyliössä vuodesta 1992. Laitos toimi ensin kuntien yhteisenä jätekeskuksena, mutta päätettiin yhtiöittää syksyllä 2001. Samalla yhtiön omistuspohja laajeni, kun mukaan tulivat Kiukaisten kunta ja alueen merkittävimmät yritykset. Huittisten kaupunki liittyi Satakierron osakkaaksi viime vuoden alussa. Satakierron yritysomistajat ovat Kauttua Paper Mill Oy, Amcor Flexibles Finland Oy, Biolan Oy, Fortum Power and Heat Oy, HK-Ruokatalo Oyj, Jujo Thermal Oy, Jätehuolto Teuvo Askonen, Keltasiipi Oy, Kuljetus Hirvelä Ky, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lännen Tehtaat Oyj, Pyhäjärviseudun Jätehuolto Oy, Sucros Oy ja Autoilija Mika Touru.

ilo-sanomat.fi

Tietopimitys ja muistinmenetykset kylpyläseminaarissa

Uudenkaupungin ”populistioppositio” ei tanssi kaupunginjohtajan kanssa

UU 20.10.2009 – Uudenkaupungin kaupunginvaltuutetut Rainer Tähtinen (ps) ja Jari Valkonen (ps) sekä Juha Aaltonen (sd) ovat vihaisia miehiä. He ovat tyytymättömiä tapaan, jolla kaupunki kertoo tekemistään talousselvityksistä. Blogit täyttyvät muistelemisilla siitä milloin ja mitä tietoaineistoa päättäjille on jaettu, ja mitä 'salailtu'.

Esimerkiksi meneillään olevan kouluverkon uudistuksessa ”kun olisi kaivattu FCG Efeko Oy:n tekemää kaupungin toimialueiden kustannusselvitystä”. Rainer Tähtinen halusi selvityksen myös kesän alussa kootun taloustyöryhmän eli säästöjä pohtineen ryhmän käyttöön. Hän kertoo, ettei ole saanut kyseistä selvitystä, ”vaikka siinä oli samaa tietoa, mitä oli kouluverkkoselvityksessä”.

–Hallituksen (kaupunginhallituksen) nimeämä taloustyöryhmä on kokoontunut lähes viikoittain ilman ”työkalua”. Se olisi vertailututkimuksen perusteella pystynyt priorisoimaan säästökohteet ja selvittämään syyt, mikäli joissain kuluissa odotekustannukset ovat huomattavasti alle toteutuneiden kulujen, sanoo Tähtinen. Hän halusi selvityksen kuntavertailun tulokset kaikkien valtuutettujen tietoon.

–Nyt virkamiesjohto on tuonut esityksenä ”sopiviksi” katsomiaan säästökohteita selvityksestä ilman, että luottamustoimihenkilöille olisi annettu kuvaa kokonaisuudesta, jonka perään on kuukausien ajan haikailtu, heittää Tähtinen. –Olen taloustyöryhmässäkin kysynyt, voiko saada käyttöön esimerkiksi tietoja vastaavankokoisten kuntien kuluista esimerkiksi vanhustyön osalta. Vastaus on ollut ettei sellaisia ole!

Tähtinen pitää selvitystä sikäli hyvin merkittävänä, että sen avulla olisi voitu välttää juustohöylä”, joka järsi kaikkia toimintoja ilman, että todelliset rahanreiät olisivat tulleet esiin ja säästöohjelma olisi voitu laatia priorisoimalla säästökohteet.

Perussuomalaiset lähettivätkin kyseisen selvityksen sähköpostina kaikille valtuutetuille. Kaupungin ensi vuoden budjetti, säästöpäätökset, kouluverkko ja veronkorotus lyödään lukkoon valtuustossa marraskuun puolivälissä.

Kovat kundit eivät tanssi – kapunginjohtajan pillin mukaan

Kaupungin talousjohtaja Anne Takala kertoo, että selvitys oli esillä valtuuston keväisessä strategiaseminaarissa Naantalin kylpylässä. Kaupunginjohtaja Kari Koski on samaa mieltä valtuutetuille lähetetyssä viestissä. Kosken viesti valtuutetuille on kuitenkin muutakin kuin kehotus virkistää muistia.

Kaupunginjohtaja Kosken viesti on myllykirje, jolla hän läksyttää Tähtistä ja Valkosta. -Valtuutettujen Rainer Tähtisen ja Jari Valkosen toimesta tapahtuva jatkuva muiden valtuutettujen ja virkamiesten asiaton mollaaminen voisi pikku hiljaa jäädä vähemmälle, ilmoittaa kaupunginjohtaja.

Koski sanoo, että Naantalin seminaarissa ”esitettiin huomattava määrä erilaista aineistoa”. -On sinänsä ymmärrettävää, että kaikkea ei muista. Vai aiheuttiko valtuutettu Valkosen muistinmenetyksen sama aine, joka esti häntä osallistumasta toiseen seminaaripäivään, sivaltaa Koski.

Perussuomalaisten kaksikko ei liene ensimmäisenä tanssilattialla kaupunginjohtajan kanssa. Rainer Tähtinen kirjoittaa blogissaan tulikivenkatkusia lausuntoja Kosken toiminnasta.

-Illan (kouluverkkoselvityksen kuulemistilaisuus) aikana vahvistui käsitykseni siitä, mikä Uudenkaupungin ongelma on. Se on selkeä arvojohtaminen ja tulevaisuusvisiointi. Tai pikemminkin niiden puute. Ja nämä tehtävät kuuluvat kaupunginjohtajalle. Yhä voimakkaammin alan olla sitä mieltä, että kaupunginjohtaja voisi vähentää niitä reissujaan pitkin maakuntia, joista ei hänen lausahdustaan lainaten, tosin eri asiayhteydestä, "voi kysyä kuin jumalalta".

Tähtinen sanoo Uudenkaupungin olleen arvojen osalta tuuliajolla jo vuosikausia. Hän toivoo kaupunginjoltajalta ”sarviotetta härästä” ja ”muutakin kuin vain elinkeinoasiamiehen roolia”.

Jari Valkonen kertoo bloginsa otsikoissa rentoon tyyliinsä suhteestaan kaupunginjohtajaan: Kenelle sellot soivat ja kuinka pian? Viimeinenkin luottamus meni? Pitäisikö hypätä koskeen?

-Olemme puuttuneet epäkohtiin, hakeneet vastauksia epäilyyksiimme ja saaneet yliolkaisia heittoja osallemme. Pitääkö meidän alistua moiseen? Kuka tässä käyttäytyy huonosti? Me olemme kuntalaisten asialla ja heidän eteen me parhamme teemme. Tällä periaatteella mennään ja jos kaadutaan, kaadutaan saappaat jalassa, kirjoittaa Valkonen.

Uudenkaupungin poliittinen alkusyksy on kuumentanut tunteet, ylilyöntejä on tapahtunut puolin ja toisin. ”Poliittisten koirien kusitolpaksi” (kuten Pieksämäen entinen kaupunginjohtaja Heimo Polvi asian ilmaisee) itsensä kokeneen kaupunginjohtaja Kosken lähettämä myllykirje, jossa käsitellään muun muassa valtuutetun alkoholinkäyttöä on ilman muuta arveluttava teko.

Eniten kaupunginjohtaja Kari Koskea arvostelevat ja aliarvioivat puhuvat hänen kyvyttömyydestän nähdä ja johtaa kaupunkia kokonaisuutena sekä hänen ”erikoisista” hallintokäytännöistään.

Koulutuslautakunnalla vapaa kädet ottaa kantaa hallituksen ehdotukseen kouluverkon uudistamisesta

UU 19.10.2009 - Uudenkaupungin kouluverkkoselvitys lähtee ilman kaupunginhallituksen ohjeistusta koulutuslautakunnalle lausuntoa varten. Johanna Ruoranen (sd) toivoi Rainer Tähtisen (ps) kannattamana, että hallitus evästäisi lautakuntaa joistakin asioista, joita sen on erityisesti huomioitava lausunnossaan. Kaupunginhallitus jätti lautakunnalle kuitenkin täyden harkintavallan siihen, mitä se lausunnossaan haluaa tuoda esille ja painottaa. Päätös vaati äänestyksen (8-3).

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja irtautui puhelinyhtiön hallinnosta

UU 19.10.2009 – Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski on jättänyt paikkansa paikallisen puhelinyhtiön Vakka-Suomen Puhelin Oy:n ja tämän tytäryhtiön Protone Oy:n hallinnossa. Protone hoitaa kaupungin puhelinkeskuspalveluja. Vakka-Suomen Puhelin taas oli tytäryhtiöineen mukana tarjouskilpailussa kaupungin puhepalveluista. Tarjouskilpailun voitti TeliaSonera Finland Oyj, joka on nyt vaatimassa itselleen oikeutta ja haastamassa kaupunkia markkinaoikeuteen.

Kaupunginjohtaja ei näinollen ole enää esteellinen esittelemään mahdollista puhepalvelujen hankintaa toistamiseen kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus päätti tänään kuulla asiantuntijaa ennen kuin se vastaa Soneran esittämään oikaisuvaatimukseen.

Sonera panee Uudenkaupungin polvilleen kaupungin paikallisista yrityskytkennöistä

Sonera sanoo Uudenkaupungin vaarantaneen hankintamenettelyssä mukana olleiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Sonera haastaa Uudenkaupungin markkinatuomioistuimeen ja vaatii tarvittaessa hankintayksiköltä - pahimmassa tapauksessa - hyvityksenä 200.000 euroa. Kaiken kukkuraksi Varsinais-Suomen poliisilaitos kertoo saaneensa selvityspyynnön salassapitorikoksesta, joka koskee kaupunginhallituksen salaisena käsittelemää puhelinpalvelujen hankintamenettelyä ja tarjouksia.

UU 16.10. & 17.10.2009 - Uudenkaupungin kaupunki pyysi tarjouksia kaupungin puhepalvelujen hankinnasta kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Tarjouksen jättivät lopulta vain paikallinen Vakka-Suomen Puhelin Oy ja TeliaSonera Finland Oyj. Edullisimman tarjouksen teki Sonera, joka voitti tarjouskilpailun sekä laatu- että hintapisteiden perusteella.

Kaupunginhallitus (7.9.) aikoi valita, ei-julkisena asiana, Uudenkaupungin puhepalveluiden toimittajaksi edullisimman tarjouksen tehneen Soneran. Sonera voitti paikallisen tarjoajan VSP:n nipin napin. Soneraa ajoi Uudenkaupungin puhelinpalvelujen toimittajaksi hallintojohtaja Ossi Pelttari, mutta paikallisen puhelinyhtiön jääminen toiseksi suivaannutti kaupungin muun hallinnon ja koko paikallisen televäen. Pelttarin kanta oli selvä, Sonera oli voittanut tarjouskilpailun. Hankinnan kokonaishinta liikkuu 400.000 euron tienoilla.

Asia tuli kuitenkin julki ja tulkittiin tietovuodoksi, kun paikallislehti Uudenkaupungin Sanomat julkaisi salassa pidetyn asian muutamaa päivää ennen kaupunginhallituksen kokousta, jossa Soneran valinnasta piti päättää. Hallitus siirsi asian ilman soraääniä, mutta kovan paikallisen mekkalan säestämänä seuraavaan kokoukseen (19.9.).

Kun puhepalveluiden toimittajasta piti sitten päättää edullisimman tarjouksen tehneen Soneran eduksi Antti Haapavuori (sd) ehdotti Johanna Ruorasen (sd) kannattamana keskeyttää puhepalvelujen hankintamenettelyn. Syynä oli muun muassa menettelyvirhe esteellisen henkilön osallistuessa asian käsitelyyn. Paikallinen puhelinyhtiö oli tavallaan ”pudonnut tarjouskilpailusta” ja ihmettely sen mukaista. Esteellisyyden syy oli vain muodollinen, mutta uusikaupunkilaisia kismitti tappio Soneralle.

Kaupunginhallitus päättikin pyytää uudet tarjoukset puhepalveluista, lukuunottamatta puhelinvaidetta, joka oli jo paikallisen puhelinyhtiön tytäryhtiön Protone Oy:n hoteissa. Kaupunki muutti näin hankintamenettelyssä olleen kokonaisuuden sisältöä. Hankintamenettelyä koskevien säädösten mukaan tämä ei ole mahdollista. Asian kaupunginhallituksessa esitellyt hallitojohtaja Pelttari tajusi vedätyksen paikallisyhtölle, jonka päättävissä elimissä istuu kaupungin virkamiehiä.

Uudenkaupungin kaupunginhallituus vetosi Soneran paikkakunnalla toimivaa puhelinyhtiötä heikompaan asemaan muun muassa paikallistuntemuksen osalta. Johanna Ruoranen ehdotti, että hankinnassa mukana ollut konsulttikin tulisi kilpailuttaa ja seutuverkko tulisi lisätä tarjouspyyntöön. Kannattajia ei ollut ja ehdotus kuivui kokoon.

Asiasta äänestettiin ja kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 7-2 hyväksyä Haapavuoren tekemän ehdotuksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Pöytäkirjaan merkittiin tuolloin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Heikki Walan (kok) ja Rainer Tähtisen (ps) eriävä mielipide. Sen mukaan päätökselle ei ole juridisia perusteita. Hallintojohtaja Pelttari sanoutui asian esittelijänä niinikään irti päätöksestä eriävällä mielipiteellään.

Sonera jätti 8.10. kirjatun oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen päätöksestä ja 14.10. markkinaoikeuteen hakemuksen, joka koskee Uudenkaupungin tekemää puhepalveluiden hankintaa.

Uusikaupunki viittaa nyt kunnallislakiin ja toivoo ”tarpeettoman muutoksenhaun” ja oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Samalla kaupunki pelkää Soneran oikaisuvaatimuksen hyväksymistä ja alkuperäisen hankintamenettelyä koskevan päätöksen kumoamista tai uutta päätöstä. Uusikaupunki huomauttaa, että oikaisuvaatimuksesta annetusta ratkaisusta voi tehdä valitutuksen hallinto-oikeudelle.

Sonera vaatii oikaisuvaatimuksessaan Uudenkaupungin kaupunginhallitusta kumoamaan asiassa tehdyn ”päätöksen ja käsittelemään asian uudestaan ja ratkaisemaan asian edellä mainitusta päätöksestä ilmenevän esittelijänä toimineen virkamiehen (Pelttari) päätösehdotuksen mukaisesti”.

Tämä on selvää kieltä Soneran osalta, jonka oikeutta toimittaa puhepalveluiden kokonaisuutta Pelttari, Wala ja Tähtinen ymmärsivat puolustaa asian ollessa tuoreeltan esillä, mutta piilossa kaupungin asukkailta.

Sonera pitää kaupunginhallituksen päätöstä lainvastaisena. Soneran mielestä Uudenkaupungin kaupunginhallituksella ei ollut ”hankintasäännösten ja oikeuskäytännön edellyttämää perustetta keskeyttää kilpailutusta”. Soneran mielestä Uusikaupunki on menetellyt asiassa ilman järkeviä perusteita ja Vakka-Suomen Puhelin Oy:tä Soneran kustannuksella suosien ja asetttaen siten Soneran epätasa-arvoiseen asemaan paikallisyhtiöön nähden.

Sonera sanoo lisäksi kaupunginhallituksen soveltaneen hallintolain mukaisia esteellisyyssäännöksiä virheellisesti ja perustelleen päätöksensä riittämättömästi. Tästä syystä Sonera pitää Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa tehtyä ratkaisua hallinto-oikeudellisten normien vastaisena, tieten tahtoen tehtynä ja tarkoitushakuisena.

Tässä vaiheessa Sonera pyytä hankintamenettelun oikaisemista, mutta myöhemmin, jos kaupunginhallitus pysyy päätöksessään, edessä on markkinaoikeus ja puhepalvelujen hankintamenettelyn käsittely siellä.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus ei kerro maanantain kokouksen esityslistassaan, miten se aikoo puolustautua.

Sonera vaatii, Uusikaupunki nyökkää

Sonera esittää Markkinaoikeudelle lainopillisen neuvojansa Tuomo Hiltusen allekirjoittamassa asiakirjassa koko joukon vaatimuksia. Sonera vaatii ensiksi kieltoa koko hankintamenettelyä koskevien päätösten täytäntöönpanolle. Sonera vaatii uhkasakon uhalla aloittamasta uutta hankintakierrosta, tehtyjen päätösten kumoamista, asian palauttamista hankintayksikölle ja asiaan liittyvien oikeudenkäytikulujen korvaamista. Kulut ovat tässä vaiheessa 2.750 euroa.

Jos taas oikeus hyväksyy Uudenkaupungin kaupunginhallituksen tekemät ratkaisut ja henkintamenettelyn, tai jos asian käsittelyn ollessa kesken aloitetaan uusi hankintamenettely, Sonera vaatii Uudenkaupungin hankintayksiköltä hyvityksenä 200.000 euroa ja täysimääräiset oikeudenkäyntikulut.

Sonera pitää hankintamenettelyssä käytetyn konsultin toimintaa asianmukaisena. Ainoa kaupunginhallituksen moka syntyi siitä, että keskeytyksestä päätettäessä (21.9.) konsultti ei ollut mukana kokouksessa.

Sonera sanoo Uudenkaupungin vaarantaneen hankintamenettelyssä mukana olleiden tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Soneran mukaan tarjoajat jäivät epätasa-arvoiseen asemaan. Soneran Turun aluejohtaja Kimmo Sulinin mukaan Sonera ei lähde rettelöimään, vaan haluaa toimittaa kuntatalouden ja kuntalaisten kannalta parhaat puhepalvelut.

Kaupunginhallitus joutuu ensi maanantaina harkitsemaan Soneran oikaisuvaatimusta tosissaan: paikallista protektionismia vai hankintamenettelyn lopputuloksen kunnioittamista? Valistunut ajatus lopputuloksesta on ehdotus Soneran ja Protone Oy:n yhteistyöstä.

Hiilidioksidipäästöt Uudessakaupungissa olivat viikolla 41 (viime viikko) 2190 tonnia eli 138 kilogrammaa asukasta kohti. Lämmityksen osuus on 54, sähkön kulutuksen 18 ja tieliikenteen 28 prosenttia. Tieliikenteen osuus päästöistä on hienoisessa laskussa ja 8 prosenttyksikköä alle maan keskiarvon. Varsinais-Suomen päästöt olivat 62.000 tonnia eli 134 kilogrammaa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo on 132 kilgrammaa asukasta kohti. Tilasto koskee vain yksitystä kulutusta.

Taantuma laskee sähkön kulutusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä

UU 16.10.2009 - Sähkön käyttö on vähentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana 9,5 prosenttia. Suomen taloustilannetta tarkasti myötäilevä sähkön kulutus on ollut laskussa viime vuoden helmikuusta asti. Teollisuudessa sähkönkäyttö on vähentynyt vuoden aikana 18 prosenttia. Muun kulutuksen muutos 12 kuukauden aikana jatkui syyskuussa 0,4 prosentin laskulla, ilmenee Energiateollisuuden kokoamasta sähkön kuukausitilastosta.

Suomi on käyttänyt sähköä viimeisten 12 kuukauden aikana 80,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh). Sähkönkäyttö oli edellisen kerran tällä tasolla vuonna 2001.

Sähkön tuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuoden aikana vajaat 12 prosenttia.

Kulutetusta sähköstä katettiin sähkön- ja lämmön yhteistuotannolla yli 29, ydinvoimalla 28, vesivoimalla 17,5 ja sähkön erillistuotannolla runsaat 11 prosenttia. Sähkön nettotuonin osuus oli 13,5 prosenttia. Tuulivoiman osuus on noussut 0,4 prosenttiin.

Sähkön hankinnassa tuulivoiman osuus on kasvanut lähes 19 prosenttia ja ydinvoima runsaan prosentin. Kaikki muut hankintamuodot ovat laskussa. Sähkön erillistuotanto – pääosin hiililauhde – on vähentynyt yli 16 prosenttia, sähkön nettotuonti, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä vesivoima olivat kukin vähentyneet vajaat 13 prosenttia.

Sähkön tuonti Venäjältä on kasvanut ja tuonti Virosta vähentynyt viimeisten 12 kuukauden aikana.

Varkauden akkutehdas juhla-aamuna maanantaina. Kansanedustaja Kari Rajamäki ottaa vastaan pääministeri Matti Vanhasen tehtaan harjannostajaisjuhlaan. Kuvat: European Batteries.

Uuteenkaupunkiin tulossa akkutehdas?

UU 16.10.2009 - Pääministeri Matti Vanhanen on ilmaissut tukensa akkutehtaan perustamiselle Uuteenkaupunkiin. Vanhanen kirjoittaa tänään Turun Sanomien kolumnissaan liikenteen sähköistymisen kannustamisesta.

-Olin maanantaina Varkaudessa avaamassa sinne uutta sähköautojen akkuja valmistavaa tehdasta. Tilaisuudessa kuullun mukaan toinen tehdas on harkinnassa autotehtaan yhteyteen Uuteenkaupunkiin. Tämä on hyvä uutinen Varsinais-Suomelle, kirjoittaa pääministeri Vanhanen. Hän puhui Varkauden akkutehtaan harjannostajaisissa maanantaina.

Vanhanen sanoo kolumnissaan sähköajoneuvojen käyttöönoton edellyttävän toimia julkiselta vallalta. -Jos haluamme kehittää sähköajoneuvotoimialaa Suomessa ja sen olevan alansa kärkeä maailmalla, meidän on toimittava nyt. Meidän onkin vielä tämän vaalikauden aikana tehtävä yksityiskohtainen toimenpideohjelma liikenteen sähköistymisen kannustamiseksi sekä esteiden poistamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön elokuinen sähköajoneuvotyöryhmän työ tarjoaa tälle hyvän pohjan, sanoo Vanhanen.

-Olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa sähköauton hankinnan ja käytön verotus, infrastruktuuriin, maankäyttöön ja energiaverkkoihin liittyvä sääntely sekä muun liikenteen normisto.

European Batteries Oy rakentaa parhaillaan akkutehdasta Varkauteen. Tehtaan peruskivi muurattiin helmikuussa. Yritys aikoo valmistaa suuritehoisia litium-ioniakkujärjestelmiä teollisuudelle ja kulkuvälineisiin. Päätuote on 30-200 ampeeritunnin akkukenno. Yhtiö on suomalainen ja sen pääkonttori on Espoossa. Varkauden tehdas nousi harjaan viime maanantaina.

Varkauden tehtaan muurajaisissa helmikuussa puhunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen sanoi autoilun Suomessa aiheuttavan 14 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt, mikä on noin viidesosa Suomen kokonaispäästöistä. Hallitus on juuri esittänyt laajaa kannatusta kansalaisjärjestöjen taholta saaneen ehdotuksen hiilidioksipäätöjen vähentämisestä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

-Uuden akkuteknologian ansiosta asiassa voidaan edetä nopeastikin. Akku- ja patterimarkkinoiden arvioidaan olevan kooltaan noin 30 miljardin dollarin suuruiset ja niiden arvioidaan olevan kasvussa. Ladattavien akkujen markkinaosuus on 10 prosenttia kokonaismarkkinoiden kappalemäärästä, mutta 63 prosenttia arvosta. Näinä talouskriisin aikoina tällainen markkinanäkymä on lupaava, totesi Pekkarinen Varkaudessa.

Pääministeri Matti Vanhanen kannattaa Turun Sanomien kolumnissaan nyt siis Uuttakaupunkia mahdollisesti rakennettavan uuden akkutehtaan sijoituspaikaksi.

Pyhämaan koulu sai armonaikaa

Ohjausryhmä esittää viiden koulun lakkauttamista

Maanantaina kokoontuva kaupunginhallitus pyytää ohjausryhmän esityksestä vielä koulutuslautakunnan lausunnon ennen kuin se tekee esityksensä kaupunginvaltuustolle.

UU 15.10.2009 – Peruskouluverkkotarkastelun ohjausryhmä päätti tänään äänin 11-2 esittää Haapaniemen, Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Seikowin eli viiden koulun lakkauttamista 1.8.2010 alkaen. Perusopetuksen kouluverkon selvityksen tehnyt konsultti Raila Oksanen (FCG Efeko Oy) oli esittänyt lisäksi Pyhämaan koulun lakkauttamista. Oksanen ei osallistunut ohjausryhmän kokoukseen tänään aamupäivällä.

Mauri Kontu (kesk) ehdotti Juha Nevavuoren (kesk) kannattamana, että Hallun, Lahden, Pohjoiskulman ja Haapaniemen kouluille määrättäisiin oppilasmäärän alarajaksi 30 oppilasta. Koulu lakkautettaisiin, kun oppilasmäärä vähenisi tätä pienemmäksi ja samalla oppilasennuste tuleville vuosille olisi edelleen alle alarajan. Puheenjohtaja Heikki Wala (kok) ehdotti viiden koulun lakkauttamista eli konsultin tekemää esitystä siitä Pyhämaan koulu pois sulkien. Walaa tukivat Matti Ankelo (kok), Lea Myllymäki (sd), Antti Haapavuori (sd), Jouko Antola (sd), Veijo Nummi (ps), Harto Forss (vas), Taina Sulo (Juko), talousjohtaja Anne Takala, opetus- ja kulttuuritoimen johtaja Inkeri Parviainen ja kaupunginjohtaja Kari Koski.

Pyhämaan koulu sai siis armonaikaa, sillä ohjausryhmä päätti yksimielisesti esittää ensivaiheessa kaupunginhallitukselle Pyhämaan koulun oppilasmäärän alarajaksi 20 ja koulun lakkautamista vain kun oppilasmäärä alittuu ja samalla oppilasennuste on edelleen alle alarajan. Koulun oppilasmäärä putoaa nykyisen ennusteen mukaan 21 oppilaaseen vuonna 2013.

Ohjausryhmä oli päätöksissään yksimielinen myös yhtenäiskoulujen valmistelusta ja toteutuksesta. Yhtenäiskoulut ovat Pohitullin, Viikaisten, Männäisten ja Kalannin koulut. Lisäksi Pohitullin koulun musiikkiluokille sisäänotto aloitetaan 1. vuosiluokalta alkaen.

Niinikään päätettiin yksimielisesti esittää kannanotto: osa peruskouluverkon uudistuksesta syntyvistä säästöistä tulee jatkossa kohdentaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen.

Juha Nevavuori esitti Mauri Konnun kannattamana kannanoton julkistamisen siirtämistä maanantaihin. Perusteena oli sivistyspalvelukeskuksen huomenna järjestämä yleisötilaisuus kouluasioista. Jouko Antola ehdotti Antti Haapavuoren kannattamana, että ryhmä antaa kannanottonsa tänään. Äänestystulos oli odotettu 11-2.

Yleisötilaisuus pidetään huomenna Viikaisten auditoriossa klo 18. Luennoitsijoina ovat KT Taina Peltonen (Pienten koulujen opetus ja asema kuntamurroksessa) ja Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä (Koulutuksen laatu ja tuottavuus). Peltonen on Suomen lähikoulut ry:n puheenjohtaja ja Nummi-Pusulan koulutoimenjohtaja.

Säästöt purevat Lokalahdella ja Pyhämaalla

Terveysasemat aiotaan sulkea – Kalantiin jäisi hammashoitola

Uudenkaupungin Lokalahden, Pyhämaan ja Kalannin terveysasemien sulkeminen ei ehkä toteudu. Sosiaali- ja terveyslautakunta vastustaa terveyskeskuksen sivutoimipisteiden sulkemista. Lautakunnan kaikki jäsenet olivat lakkauttamispäätöstä vastaan. Päätöksen tekee valtuusto kaupunginhallituksen kannan saatuaan.

UU 15.10. & 16.10.2009 – Uudenkaupungin sosiaali- ja tarveyslautakunta on esittämässä kaupunginhallitukselle, että terveyskeskuksen toiminnot keskitetään pääterveysasemalle, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tänään kokoontuva lautakunta saa eteensä päätösesityksen, jota perustellaan kaupunginhallituksen päätöksellä eri toimintojen sivutoimipisteiden sulkemisesta.

Sosiaali- ja terveystoimen selvityksestä ilmenee, että Lokalahdella ja Pyhämaassa on työntekijäpäivinä riittävästi asiakkaita. Potilaita on jopa ohjattu pääterveysasemalta sivuvastaanotoille. Sivutoimipisteiden sulkemisesta seuraa kuitenkin ”matkoihin kuluvan ajan säästyminen asiakastyöhön” pääterveysasemalla. Lokalahden ja Pyhämaan osalta ajan säästyminen 1-2 tunnilla työpäivää kohti koskee muun muassa lääkäriä ja terveyskeskusavustajaa sekä kolmen terveysaseman asiakkaita hoitavaa lastenneuvolan terveydenhoitajaa.

Yhtenä sulkemisperusteena on Pyhämaan terveysaseman kiinteistön huono kunto ja epäkäytännöllisyys, joka on ollut työsujeluongelma jo vuosia. Lisäksi tiloista maksetaan vuokraa ulkopuoliselle. Pyhämaan terveysasema käyttö tulisi sosiaali- ja terveystoimen mielestä lopettaa ja kouluterveydenhoitajan työtilat järjestää Pyhämaan kouluun. Lokalahden terveysaseman tiloja pidetään kelvollisina, mutta jos tilojen käyttö loppuu, kouluterveydenhoitajalle on järjestetään työtilat koulussa.

Kalannin terveysasemalla on päätoimiset lääkäri ja sairaanhoitaja sekä osan viikosta terveyskeskusavustaja. Kalannin koko henkilökunnan sijoittamista pääterveysasemalle pidetään mahdollisena. Terveysaseman käytön lopetettaminen merkitsee Kalannissakin kouluterveydenhoitajan sijoittamista koulun tiloihin.

Pääterveyskeskuksen laajeneminen lastenpsykiatrian poliklinikan entisiin tiloihin maksaa 45.200 euroa vuodessa (11,92 euron neliövuokralla). Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toiminta aiotaan keskittää sinne, jolloin nykyiset lastenneuvolan tilat tulisivat mielenterveystyön käyttöön. Ratkaisua perustellaan tarpeellisena tilanahtauteen, joka on ilmeinen vaikka terveysasemia ei lopetettaisikaan. Pääterveysasemalle tulee uusia työntekijöitä Pyhärannan tarpeisiin.

Pyhämaan, Lokalahden ja Kalannin terveysasemien lakkauttamiset ja uudelleen järjestelyillä savutettava nettosäästö on yhteensä noin 54.000 euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esittääkin hallitukselle, että Lokalahden, Pyhämaan ja Kalannin terveysasemat lakkautetaan niin, että Kalannin terveysasemalle jää hammashoitola.

Reilun kaupan viikot 19.10.-1.11.2009.

Pohjoismainen Reilun Kaupan maaottelu – ilmoittautujia pian 100.000

Erinomainen ja vaivaton keino osallistua on poiketa maaottelupäivänä kahville paikallisten rauhanpuolustajien maailmankauppaan (Alinenkatu 26, Uki, avoinna 11-17). Tarjolla on myös itse leivottua Reilun Kaupan kakkua.

UU 14.10.2009 - Tänä vuonna pidetään Reilun kaupan maaottelu kun Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska kisaavat suurimmasta osallistujamäärästä reiluilla tauoilla ensi tiistaina (20.10.). Ennakkotiedot kertovat, että Reilun kaupan viikoilla järjestetään yli tuhat reilua tapahtumaa ja tempausta, joista jokainen löytää varmasti omansa. Viikkojen päätapahtuma on mainittu Reilun kaupan maaottelu, joka jatkaa siitä mihin viime vuoden Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko -tempauksessa päästiin. Silloin rikottiin kahvinjuonnin maailmanennätys yli 50.000 osanottajan voimin.

Kisasta on tulossa tiukka vääntö. Suomi menetti johtopaikan Ruotsille ennakkoon ilmoittautuneiden määrässä. Keskiviikkoaamuna maaotteluun oli ilmoittautunut 93.617 ruotsalaista ja 83.212 suomalaista. Maaottelun voittaa se Pohjoismaa, joka onnistuu keräämään suurimman osallistujajoukon reiluille tauoillensa, joilla juodaan kahvia tai käytetään mitä tahansa Reilun kaupan tuotteita.

Kuka tahansa voi järjestää maaotteluun osallistuvan reilun tauon, kunhan järjestäjä rekisteröi taukonsa maaottelun verkkosivulla www.reilukauppa.fi ja raportoi lopullisen osallistujamäärän maaottelupäivänä heti kun osallistujamäärä on selvillä. Maaotteluvoitto ei ratkea ennakkoon ilmoittautumisiin, vaan maaottelupäivänä toteutuviin osanottajamääriin. Maaotteluun osallistuvat vain ne tauot, jotka ilmoittavat lopullisen osallistujamäärän maaottelupäivänä iltayhdeksään mennessä.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa uskoo, että yksittäiset kuluttajat ratkaisevat. -Saapa nähdä kumpi maa saa liikkeelle suuremman määrän tavallisia kuluttajia. Ruotsalaiset hyötyvät suuremmasta väkimäärästään, mutta suomalaiset ovat olleet ruotsalaisia ahkerampia Reilun kaupan tuotteiden suosijoita. Henkeä kohden lasketussa kulutuksessa olemme kolmannella sijalla koko maailmassa ja edellä muita Pohjoismaita, kertoo Virtaintorppa.

Kannattaa muistaa, että Reilun kaupan tavoite on parantaa perheviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön tilaa kehitysmaissa. Tuotteita ostamalla jokainen voi vaikuttaa kehitysmaissa asuvien ihmisten elämään ja elinoloihin. Tuotannossa noudatetaan periaatteita, jotka takaavat kehitysmaiden pienviljelijöille tuotteestaan vähintään Reilun kaupan takuuhinnan. Se kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin (Reilun kaupan lisä). Reilun kaupan tuotannossa lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Lisäksi tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry:n Maailmankauppa

Veneveistämän tontille ei asuntoja tähän hätään

UU 13.10.2009 - Uusikaupunki ei aio panna esille ja hyväksyttää keskusta-alueen niin sanottua veneveistämön tontin kaavaa ennen kuin kaupunki on saanut aikaan sopimuksen alueen asuntorakentajan kanssa. Asuntojen rakentamisesta alueelle on kuitenkin kerrottu jo kertaalleen. Alueesta on julkistettu havainnekuvia.

Asuntorakentaminen on edelleen vireillä, vaikka alueen jäämistä sataman ja veneliikenteen toimintojen käyttöön on toivottu usealla taholla.

Kaupunginhallituksessa oli eilen esillä asuntorakentamista koskevan sopimuksen teko veneveistämön tontille. -Nyt mennään salailussa jo liian pitkälle. Kyllä se on kaupunkilaisten asia tietää mitä tontille rakennetaan. Ei ole kaupungin, saati jonkin yrityksen tai rakentajaryhmän etu, että kaupunkilaisille lyödään valmista pöytään kuin kotieläimille. Minun mittani alkaa olla täynnä, kertoi tuohtunut uusikaupunkilainen Ukin Uutisille. Hän on mukana politiikassa, mutta ei ole kaupunginhallituksen tai -valtuuston jäsen.

-Tiedän, että asia puhuttaa, mutta kuka uskaltaisi avata suunsa. Ei kukaan, ainakaan silloin kun 'salaisen' leima lyödään paperiin. Jokainen pelkää luottamusasemansa puolesta niin, että laskee alleen. Tällaisen hankkeen salailuun ei ole mitään perusteita. Liikesalaisuuksiin vetoaminen on huuhaata. Eihän sellaisia paljasteta kaupunginhallituksen jäsenillekään, tai virkamiehille. Vain terveyttä ja muuta sellaista koskevat asiat ovat perustellusti salaisia.

Turkulaisen rakennusyhtiön johtohenkilö sanoo, että kaupunkisuunnittelun pitää olla avointa ja reilua. -Emme halua vaikuttaa kaavaan, olemme rakentajia kun niitä tarvitaan. Sellaisen aika oli kerran, mutta on nyt ohi. Tällä hetkellä kaikista rakennushankkeista tapellaan ja hinnoilla kilpaillaan verisesti.

Veneveistämön alueen mahdollista asuntorakentamista ei ole kilpailutettu.

Kaupunginhallitus keskusteli asiasta pitkään ja päätti, ettei neuvoteltua sopimusta asuntojen rakentamisesta alueelle tehdä. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Sopimuksen yksityiskohtien osalta asia on edelleen ei-julkinen. Rakentajaehdokkaita on aikaisemmin ollut kaksi.

Toinen aikaisemmin rakentajana esitelty rakennusyhtiö rakentanee avaimet-käteen periaatteella seitsemän valmistaloa vuokra-asunnoiksi Pyhämaan Tontonmäkeen. Yhtiö ja kaupunki perustivat kiinteistöyhtiön taloryppään rakennuttajaksi.

Uusikaupunki haluaa kaupungin ja yritysten osakeyhtiöihin pääomaa verorahoista ilman valtuuston päätöstä

UU 13.10.2009 klo 11.10 ja 18.15 - Yritysten toimitilojen rakentamiseen, ostamiseen ja korjaamiseen tarkoitetun investointimäärärahan käyttö myös rakentamista, ostoa ja korjaamista varten perustettujen kiinteistöyhtiöiden osakepääomaan ei ollutkaan kaupunginhallituksessa läpihuutojuttu. Kaupunginjohtaja Kari Koski veti asian pois eilisen kokouksen asialistalta. Asian esittelijänä oli talousjohtaja Anne Takala.

Kaupungilla on budjetissa vuosittain 500.000 euron varaus yritysten toimitiloihin. Sen käytöstä päättää nykyisin kaupunginhallitus. Mutta kaupunginhallitus ei voikaan itse päättää investointirahan käytöstä kaupungin ja yritysten osakeyhtiöiden pääomiin.

Valtuusto nimittäin lopetti viisi vuotta sitten toimitilojen rakentamista varten kerätyn rahaston ja korvasi sen kaupungin budjettiin lisätyllä 4 miljoonan euron varauksella yritysten toimitiloja varten. Valtuusto teki samalla päätöksen, että yritysten toimitiloihin varattujen rahojen käytöstä päättää valtuusto itse.

Kaupunginhallitus oli nyt ehdottamassa valtuustolle muutosta aikaisempaan päätökseen yritysten toimitilojen investointirahojen käyttötarkoituksesta. Hallitus kun haluaisi osoittaa rahat myös perustettavien kiinteistöyhtiöiden osakepääomaan. Nyt yhtiöiden perustaminen on ”kierrätettävä” julkiseksi valtuustoon asti, ennen kuin päätös osakepääomasta on muodollisesti kunnossa.

Kaupunginhallitus päätti 8. kesäkuuta osoittaa yritysten toimitilojen toteuttamiseen varatusta määrärahasta 150.000 euroa perustettavan Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuiston osakepääomaksi. Päätöstä ei kirjattu tarkastettuun pöytäkirjaan.

Kaupunki omistaa silloin jo perustetun yhtiön sataprosenttisesti. Pääoman myöntäminen yritysten toimitiloista olisi pitänyt tehdä valtuustossa.

Näin valtuuston tehtäväksi jäi ainoastaan myöntää 3,2 miljoonan euron omavelkainen takaus kiinteistöyhtiön lainalle. Päätös syntyi 28. syyskuuta äänestyksen jälkeen äänin 40-3. Kaupunginhallituksen kokouksen (8.6.) pöytäkirjassa ei ole merkintää pääoman myöntämisestä kiinteistöyhtiölle.

Päätös pääomaa koskevasta hallituksen (8.6.) ”pöytäkirjaotteesta” tuli esille hallituksen kokouksessa 14.9., jolloin hallitus käsitteli kaupungin takausta kiinteistöyhtiön lainalle. Hallitus ei ollut yksimielinen päättäessään esittää takauksen myöntämistä valtuustolle. Rainer Tähtinen (ps) ja Seppo Maikola (ps) olivat esitystä vastaan.

Peruskorjaus ei ole kirkossa kuulutettu

Viikaisten koulun laajaan remonttiin ei ole vielä haettu saati myönnetty valtion rahaa

Opetusministeriö on vasta vahvistanut Viikaisten koulun mukaan Länsi-Suomen läänin koulutuksen perustamissuunnitelmaan. Mutta rahaa peruskorjaukseen on tiedossa vain sen ykkösvaiheeseen, keittiön ja ruokasalin saneeraukseen. Ehdotus koulujen karsimisesta koulujen peruskorjausten rahoituksen ehtona syntyi huhtikuussa lääninhallituksen arkkitehdin vieraillessa Viikaisten koululla. Myöskään Pohitullin koulun peruskorjauksen valtionavulle ei näin ole olemassa suoraan kouluverkon uudistamiseen liittyviä ehtoja.

UU 12.10.2009 - Opetusministeriö on vahvistanut valtakunnallisen koulutuksen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelman seuraaville neljälle vuodelle. Länsi-Suomen läänissä käynnistyy tulevalla nelivuotiskaudella yli 103 miljoonan euron oppilaitoshankkeet, joita valtio tukee 50 miljoonaalla eurolla.

Suunnitelmakauden hankkeisiin kuuluvat ensi vuodelle Laitilan Kappelimäen koulun peruskorjaus ja laajennus (3,4 miljoonaa euroa) ja seuraavalle vuodelle Uudenkaupungin Viikaisten koulun ja Uudenkaupungin lukion peruskorjauksen ykkösvaihe (0,6 miljoonaa euroa). Vuonna 2012 rahoitettaneen Taivassalon yhtenäiskoulun peruskorjauksen ja laajennuksen ykkösvaihetta 1,8 miljoonalla eurolla ja seuraavana vuonna Taivassalon kouluremontin kakkosvaihetta 1,2 miljoonalla eurolla.

-Opetusministeriön vuoden alussa vahvistamassa rahoitussuunnitelmassa on Uudenkaupungin Viikaisten koulun peruskorjauksen ykkösvaihe vuodelle 2011. Hankkeelle ei ole vielä myönnetty valtion rahoitusta, vaan valtionrahoituksen saaminen näyttää tällä hetkellä tiedossa olevien tulevien vuosien rahoituskehysten puitteissa olevan mahdollista, kertoo ylitarkastaja Raija Halén Lansi-Suomen lääninhallituksesta.

Edellytyksenä on kuitenkin se, että kaupunki toimittaa tarvittavat asiakirjat lääninhallitukselle ja hakee valtionavustusta vuodelle 2011. Myönnön tekee aikanaan lääninhallitus. Tosin valtion aluehallintouudistus muuttanee rahat myöntävän viraston nimen, todennäköisesti jo ensi vuoden alusta alkaen.

-Viikaisten koulun peruskorjauksen ykkösvaiheessa korjattava osa on voitu ottaaa rahoitussuunnitelmaan, koska selvityksistä on käynyt ilmi, että se on kouluverkon tulevaisuuden muutoksista riippumaton, eli kyseessä olevat tilat tarvitaan jatkossakin. Tämän kuten kaikkien muidenkin tulevien vuosien hankkeiden valtionrahoituksen "lopullisena" ehtona on, että kyseisenä vuonna valtion talousarviossa on riittävästi rahaa rahaa koulurakentamiseen, sanoo ylitarkastaja Halén.

Halén sanoo valtionrahoitusta koulurakentamisen tarpeeseen nähden olevan varsin vähän. -Viime aikoina vain noin neljäsosa tai kolmasosa kuntien ehdottamista hankkeista on saanut valtion rahaa. Vähäinen rahoitus tulee suunnata koulutiloihin, jotka ovat opetuskäytössä pitkään tulevaisuudessakin. Opetusministerön ohjeiden mukaan rakennushankkeen asiakirjoihin tulee sisältyä kouluverkkoselvitys, jotta nähdään tulevaisuuden tilatarpeet tulevaisuuden oppilasmäärän mukaisena. Koulutilojen tulee olla tehokkaassa käytössä, selvittää Halén.

Uudenkaupungin kouluverkkoselvityksen tekeminen on Halénin mielestä tärkeä hankkeen muiden vaiheiden valtionrahoituksen selvittämiseksi.

-Uudessakaupungissa on paljon koulutiloja ja oppilasmäärät ovat jo pientyneet ja tulevat edelleen pienentymään. Tiedossa olevien ennusteiden mukaan 7-15 vuotiaiden määrä tulee pienenemään vuodesta 2006 vuoteen 2023 lähes 30 prosenttia, yläkouluikäisten osalla jopa noin 35 prosenttia ja alakoululaisten osalta noin neljänneksen. Koulutiloja on siksi selvästi yli tarpeen. Tilojen ylläpito ja mahdollinen korjaustarve aiheuttavat jatkuvasti kustannuksia.

-Kouluverkon kehittämisestä ja mahdollisista koulujen lakkautuksista päätökset tekee tietenkin kunta, lisää ylitarkastaja Raija Halén.

Tulossa laaja saneeraus?

Uudenkaupungin uusin kouluverkkoselvitys sattuu keskustan koulujen suurten saneeraushankkeiden esilletulon kanssa samaan aikaan. Selvitys jättää Viikaisten koulun henkiin oppilaita vastaanottavana kouluna. Koulun monivuotiseksi suunniteltu saneeraushanke on jo edellyt pitkälle kaupungin hallinnossa ja teknisen toimen osalta. Mitään varsinaista hakemusta eli asiakirjojen toimittamista lääninhallitukselle ei ole kuitenkaan tehty.

Viikaisten koulun peruskorjaus roikkuu näin ilmassa ja saattaa siten olla kouluverkkouudistuksen poliittinen pelinappula.

-Viikaisten koulun tilat on jo kartoitettu ja tilaohjelma valmis. Tulossa on laaja saneeraus. Rakennuksen rungot ja kantavat rakenteet jäävät paikoilleen. Tarkoitus on uusia väliseiniä ja tehdä tilamuutoksia, kertoi rakennusinsinööri Reino Pöyhönen Uudenkaupungin Uutisille viime viikon torstaina.

Ruokaa aina tarvitaan

Lääninhallituksen rakentamisasioiden ylitarkastaja Mikko Helasvuo vieraili viime huhtikuussa Viikaisten koululla. Hän toteaa lausunnossaan ”koulua pidetyn kunnossa maalauskorjauksilla ja osaremonteilla”. Helasvuo sanoo koulun yleisilmeen olevan ”nuhruinen”. Erityistä huutia saavat 1980-luvun alakatot, joissa ”on käytetty helposti vaurioituvia materiaaleja”. Helasvuo löytää merkkejä vaurioituneista rakenteista, muun muassa vesivuotoja katossa. Merkittäviä sisäilmaepäilyjä ei kuitenkaan ole löytynyt.

-Luokkatilojen akustinen vaimennus ei kaikilta osin vastaa nykyaikaisia tiloja, huomauttaa Helasvuo. Hän löytää lukuisia toiminnallisia puutteita, joita voitasiin peruskorjauksella ratkaista.

Valtion rahoituksen edellytyksiä pohtiessaan arkkitehti Mikko Helasvuo toteaa koulun tilojen olevan ”nykyiseen oppilasmäärään nähden hyvin väljät ja siten epätaloudelliset”. Hän lisää koulutilojen käyttöasteen laskevan edelleen oppilasmäärien laskiessa.

-Suuri kysymys tulevan peruskorjauksen kannalta nousee kaupungin kouluverkosta, sanoo Helasvuo. Hänen mukaansa kouluverkkoratkaisua tarvitaan koulutilojen ja oppilasmäärien yhteensovittamiseen, mutta myös pedagogisista syistä.

Lääninhallitus lähti näin tutkimaan mahdollisuutta rahoittaa niin kutsuttu ykkösvaihe eli keittiö ja ruokasali, tilat jotka rakennuksessa joka tapauksessa tarvittaisiin. Perusteluna oli keittiötilojen kunto ja ”toimintojen ilmiselvät puutteet”.

Mikko Helasvuo ilmoittaa yksiselitteisesti lausunnossaan, ettei tässä vaiheessa tutkita peruskorjauksen muita vaiheita rahoitussuunnitelmaa ajatellen. Lääninhallituksen mukaan kouluverkkoselvitys ja päätös kouluverkon karsimisesta on tehtävä ensin, jotta ”koulutilojen tulevat käyttäjät olisivat riittävässä määrin tiedossa”.

Myös opetusministeriö edellyttää peruskorjausmäärärahoja myöntäessään, että kouluverkkoa kehitetään tarkoituksenmukaisesti.

Prykmestar SavuKataja on erittäin vahva erikoisolut, jolla panimo voitti toukokuussa kotimaisen Vuoden Olut -tittelin.

Uusikaupunkilaisen Vakka-Suomen Panimon vahvaa erikoisolutta pöytiin huomenna

UU 12.10.2009 – Vakka-Suomen Panimon, uusikaupunkilaisen erikoisoluita valmistavan pienpanimon debyytti Helsingin olutjuhlille toukokuussa tuotti Vuoden Olut -tittelin. Kysymys oli katajalla aromoidusta vahvasta savuoluesta, jolla panimomestari Jani Vilpas lähti kokeilemaan pääkaupunkilaisten makutottumuksia. Tuolloin Vilppaan mukana oli vain parinsadan litran koekeitos, mutta olut (Prykmestar SavuKataja) sulatti tuomariston makuhermot ja tittelin seurauksena 200 litran erä juotiin festareilla loppuun.

-Pitkän kypsymisjan vaativa yhdeksänprosenttinen erikoisolut on valmistettu savustetuista ohramaltaista, kuten tuttu tuotannossa oleva 5,5-prosenttinen Prykmestar Savukin. Mutta savumallasta käytetään nyt huomattavasti reilummin vahvemman alkoholiprosentin aikaansaamiseksi. Katajan aromi olueen saadaan suodattamalla kuuma vierre katajanoksapedin läpi, selvittää markkinointivastaava Heidi Jaakkola.

Pitkän kypsymisajan takia olutlaatua on jouduttu odottamaan kesän yli alkusyksyyn saakka. -SavuKataja kypsyy tankissa vielä kolmisen kuukautta pääkäymisen jälkeen. Ensimmäinen 2000 litran erä valmistui juuri sopivasti syksyn pimenevien iltojen iloksi.

Oluttittelin pokanneen erikoisoluen sai ensimmäisenä tarjoiltavakseen Suomalainen Olutravintola Villi Wäinö Helsingissä. Villi Wäinö täyttää vuoden ja sai oluen hanaansa syntymäpäivän kunniaksi jo lokakuun alussa. -Muissa ravintoloissa myynti alkaa Suomalaisen Oluen Päivänä huomenna. Valmistuserä on kysyntään nähden valitettavan rajallinen, useimpiin ravintoloihin olutta on pystytty toimittamaan vain parikymmentä litraa, kertoo Jaakkola.

Vahvaa erikoisolutta saa Haminasta Ouluun yhteensä yli 30 ravintolasta, Uudessakaupungissa seitsemästä. Paikalliset ravintolat myyvät SavuKatajaa puolen litran lasipullossa, muualla olutta on saatavilla toistaiseksi vain hanaoluena. -Ensimmäinen erä on toimitettu ravintoloihin ennakkotilausten perusteella ja toisesta, marraskuun alussa valmistuvasta erästä on enää muutamia kymmeniä litroja vapaana. Suuresta ennakkokysynnästä johtuen SavuKatajaa on kypsymässä vielä kolmaskin tankillinen joka valmistuu jouluksi, lupaa Heidi Jaakkola.

Uudenkaupungin ja Loimaan ammattikoulutus yhteen

Kahden tulosalueen yhteistoimintamalli pitää oppilaitokset itsenäisinä

Syntymässä on uusi koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat nykyisinä jäseninä Aura, Huittinen, Koski, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki sekä uutena Uusikaupunki.

UU 10.10.2009 – Uudestakaupungista on tulossa Loimaan koulutuskuntayhtymän uusin jäsen. Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos yhdistettäisiin siihen tammikuun alussa 2011. Neuvottelut ovat edenneet yhteistoimintasopimuksen luonnokseen, joka on esillä kaupunginhallituksessa maanantaina. Neuvottelijoina ovat olleet Novidan rehtori Merja Koski ja apulaisrehtori Heikki Vainio sekä Loimaan koulutuskuntayhtymästä johtava rehtori Risto Sinervo ja talouspäällikkö Leena Suonkanta.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan osapuolet ryhtyvät valmistelemaan Loimaan koulutuskuntayhtymän ja Uudenkaupungin kaupungin (Uudenkaupungin ammattiopisto Novida) järjestämän ammatillisen koulutuksen yhdistymistä niin, että varsinainen perussopimus hyväksytään kuluvan vuoden loppuun mennessä ja hallintosääntö ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Liikelaitoksen johtokunnan jo hyvksymä yhteistoimintasopimus linjaa valmistelun pohjaksi kummankin osapuolen tärkenä pitämiä asioita, muun muassa tulosalueet, henkilöstön aseman, väliaikaisen luottamushenkilöhallinnon ja kuntayhtymän peruspääoman muodostumisen. Peruspääoman osalta Uusikaupunki on maksava osapuoli. Kuntayhtymän nykyisiä jäseniä ovat Aura, Huittinen, Koski, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Uuden kuntayhtymän kotipaikka on Loimaa.

Uuden kuntayhtymän peruspääoma syntyy siten, että Uusikaupunki maksaa nykyiseen peruspääomaan yhtymän osuuksiaan vastaavan määrän rahaa tai antaa pääoman vastineeksi irtainta omaisuutta. Novidan kiinteistöt jäävät Uudenkaupungin omaisuudeksi.

Jäsenkunnilla on koulutuskuntayhtymässä tasapuolinen päätösvalta, mutta tulosalueet (oppilaitokset) ovat itsenäisiä operatiivisen toiminnan osalta, josta ne ovat vastuullisia vastaamaan kuntayhtymälle. Tulosalueilla on oma tulorahoitus ja paikallinen hallinto.

Tulosalueita on kuitenkin vain kaksi, toinen Loimaan ammatti- ja aikuisopisto ja toinen Uudenkaupungin ammattiopisto Novida liikelaitos. Molemmilla on oma rehtori ja ”paikallista työelämää edustava johtokunta”.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan Novidan ja Loimaan tulosalueiden vakituinen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan uuden kuntayhtymän palvelukseen entisin ehdoin vanhoina työntekijöinä. Eläkevastuut siirtyvät kuntayhtymälle.

Uutta kuntayhtymää johtaa yhtymävaltuusto- ja yhtymähallitus. Uudestakaupungista tulee nykyiseen Loimaan kolutuskuntayhtymän hallitukseen kaksi lisäjäsentä. Loimaan nykyiseen johtoryhmään tulee kaksi jäsentä lisää, Novidan rehtori ja apulaisrehtori. Esimiesjärjestelmä syntyy nykyisistä esimiesjärjestelmistä.

Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen kaikissa jäsenkunnissa merkitsee myös Uudellekaupungille kuntien palvelurakenneuudisytuksen ammatilliselle koulutukselle asetetun 50.000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttymistä. Vuosia kestäneet neuvottelut muista mahdollisista yhteistyökumppaneista ovat aikaisemmin kariutuneet Uudenkaupungin vaatimuksiin hallinnollisesti itsenäisesti toimivan ammattikolutuksen säilymisestä.

www.loikky.fi ja www.vsai.fi

KOMMENTIT

Yhteistoimintasopimuksessa ei oteta kantaa siihen, onko Loimaan koulutuskuntayhtymä vuokranmaksuvelvollinen Novidan kiinteistöjen omistajalle Uudellekaupungille opetus- ja muista tiloistaan. Vuokrat määriteltäneen uuden koulutuskuntayhtymän perussopimuksessa. Viime kädessä käyvän vuokran tiloistaan maksaa asianomainen oppilaitos.

Novidan ja Loimaan oppilaitosten organisaatioissa on huomattavasti päällekkäisyyksiä, sekä opetuksen sisällössä että hallinnossa. Toinen oppilaitoksista on kuntaliikelaitos, toinen ei ole. Jos kahden oppilaitoksen yhteistoiminnassa on samalla kysymys synergiasta, uuden kuntayhtymän ensimmäinen tehtävä lienee hallinnollisen organisaation keventäminen.

Uusi kuntayhtymä tuskin tarvitsee kahden tulosalueensa (oppilaitoksen) käyttöön kahta taloushallintoa tai kahta henkilöstöhallintoa. Entä eikö olisi järkevämpää, jos kaikki toimialueet rehtoreineen (oppilinjat, -yksiköt tai hallinnon toimet) pantasiin samalle viivalle koulutuskuntayhtymää johtavan (johtavan) rehtorin alaisuuteen?

Mitä merkitystä on Uudenkaupungin ja Loimaan välisellä kokouspendelöinnillä, jos käytännössä kaksi tulosyksikköä ovat omissa poteroissaan likimain kilpailijoita, esimerkiksi ammattikoulutuksen tasollaan? Me emme hyödy mitään puitelain pelkän väestöpohjavaatimuksen täyttymisestä. Entä mitä mahtaa tarkoittaa ”paikallista työelämää edustava johtokunta”? -OH

Turun Aninkaisten sillan ja Puistokadun välillä suunnitellaan asuinalueita ja keskustatoimintoja sekä matkakeskusta asuin-, liike ja toimistotiloineen. Kemikalijunista Turun ratapihalla haluttaisiin myös eroon.

Turun matkaterminaalin ja asuinalueen kaavoitushalu nyt Uudenkaupungin radan sähköistämisen pontimena

UU 10.10.2009 – Turku suunnittelee nykyaikaisen rauta- ja linja-autoaseman toiminnot yhdistävät matkaterminaalia. Ratapihan pohjoispuolelle sijoittuisi suurehko asuinalue. Suunnitelma edellyttää kuitenkin Turun ratapihan nykyisen tavaraliikenteen toimintojen siirtämistä osaksi muualle. Kysymys on vaarallisten aineiden kuljetuksesta Turun kautta muun muassa Uuteenkaupunkiin. Turun ratapihalla liikkuu ja seisoo vuoden aikana runsaat 520.000 tonnia vaarallisia aineita.

Esimerkiksi Uuteenkaupunkiin menevistä ammoniakkivaunuista osa joutuu vaihtotöiden takia seisomaan Turun ratapihalla. Vaunut tulevat sähköveturien vetäminä junina, mutta Turusta Uuteenkaupunkiin vaunut ajetaan dieselvetureilla, joiden vetokyky on sähkövetureita heikompi. Ammoniakkijunat Uuteenkaupunkiin ovat näin huomattavasti lyhyempiä kuin Turkuun tulevat junat.

Vakka-Suomen Sanomien (8.10.) mukaan VR Cargon turvallisuusneuvonantaja Ari Hannula sanoi riskien liittyvän useimmiten junien vaihtotöihin Turun ratapihalla. –Kuljetus jaetaan kahtia Turun ratapihalla, missä osa ammoniakkivaunuista joutuu seisomaan muutamia tunteja. Tämä johtuu pelkästään Uudenkaupungin radan sähköistämättömyydestä, sanoi Hannula VSS:lle.

–Riskikartoituksia Turun ratapihalla tapahtuvan onnettomuuden todennäköisyydestä ja suuruudesta on tehty. Rataosuuden sähköistäminen ei ole mitään halpaa lystiä. Jos Uudenkaupungin suunta olisi vilkkaasti liikennöity, sähköistys olisi jo toteutettu, sanoo Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen järjestämässä logistiikkaseminaarissa (Uudessakaupungissa) alustanut Ari Hannula.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Pentti Haapala kertoi VSS:lle, että yhtenä Turun ratapihan riskejä vähentävänä keinona on nostettu esiin Uudenkaupungin radan sähköistys. Tällöin vaarallisia aineita kuljettavat junat voisivat jatkaa pysähtymättä muun muassa Uuteenkaupunkiin.

Sähköistyksen rahoituksesta ei ole Haapalan mukaan kuitenkaan ”edes keskusteltu”.

Homepommin etsintä Pohitullin koulusta tuotti vesiperän

UU 10.10.2009 – Koulun rehtorin ja kaupungin teknisen toimen kolmimiehinen ”homepommiryhmä” on todennut eilen, että Pohitullin koulun rakennuksessa ei ole homeongelmia, tai kouluverkkokeskustelussa julkisuudessa väitettyjä vesivuotoja. Myöskään opettajilta, oppilailta tai vanhemmilta ei ole tullut valituksia, huomautuksia tai epäilyjä koulurakennuksen huonosta kunnosta.

Pohitullin koulun pikatarkastuksessa koulurakennus todettiin ”hyväkuntoiseksi ja terveeksi”. Asiasta kertoo tänään Uudenkaupungin Sanomat.

Ruotsalaiset kehittivät rysän, josta hylkeiden on vaikea saada saalista tai vahingoittaa kaloja. Rysä sai nimen push-up-rysä, mutta se on varsin kallis. Kuva © sakl.fi.

Hylje osoittautui pelotemetsästäjää viisaammaksi

"Hylkeiden nappaaminen rysän päältä hankalaa"

UU 10.10.2009 – Vakka-Suomen vielä perustamattoman ”kalastuspuiston” puitteissa on aloitettu kalanpyydyksillä ruokailevien hylkeiden metsästys, kertoi Ylen Uutiset (Turku) eilen iltapäivällä. EU:n Leader rahoilla rahoitetun ja Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry:n hyväksymän projektin tarkoituksena on pelotella hylkeitä ja saada ne ”pelkäämään ihmistä” ja jättämään siten ammattikalastajien kalanpyydykset rauhaan.

Ravakkka rahoittaa Lounais-Suomen kalatalousyhdistyksen hylkeen pelottelu- ja metsästyshanketta noin 100.000 eurolla. Hanke on kolmivuotinen.

-Verkoilla ja rysillä ruokailevien hylkeiden ampuminen on osoittautunut kuitenkin hyvin vaikeaksi, kertoo Seppo Lamberg Lounais-Suomen kalatalouskeskuksesta Ylelle. -Alku ainakin on ollut tosi vaikeata, että siellä on ollut kymmenenä päivänä metsästäjä passissa pyydyksellä, ja kahtena päivänä tuli pimeys vastaan ja muuten on ollut niin tuulista, ettei kertakaikkiaan siinä aallokossa pysty saamaan saalista, harmittelee Lamberg.

Lamberg on ammattikalastaja ja kalastusmatkailuyrittäjä, joka toimii Uudenkaupungin Pyhämaassa. Hän on myös kaupunginvaltuutettu (sd).

Nettiadressi koulun puolesta:

"Pyhämaan koulun toiminnan pitää jatkua"

UU 9.10.2009 – Pyhämaan asukkaat ovat keräämässä nimiä nettiadressiin koulunsa puolesta. Tällä hetkellä nimiä on kertynyt jo 730. Adressi on vetoomus koulun toiminnan jatkumisen puolesta.

”Uudenkaupungin kaupunki aikoo lopettaa muiden kyläkoulujen ohella myös Pyhämaan koulun. Perusteena kerrotaan olevan säästötavoitteet ja opetuksen laadun parantaminen. Molemmat väitteet ovat ontuvia eivätkä kestä tarkempaa tarkastelua. Opetuksen laadun parantamiseen ei kaupungilla ollut esittää ainuttakaan todistetta. Päinvastoin, kyläkoulujen oppilaiden vanhemmat antoivat kiitosta nimenomaan kyläkoulujen laadulle ja lapsiystävällisyydelle”, sanotaan adressin esittelyssä.

-Koulun lopettamisella on taloudellisten vaikutusten lisäksi suuria sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia. Kyläyhteisön elinvoimaisuudelle ja säilymiselle kyläkoulu on erittäin tärkeä asia. Se on kyläyhteisön sydän ja sen lakkauttaminen saa pahaa aikaan. Koulun katoaminen maaseutukylistä on kuin stop-merkki, joka estää uusien asukkaiden muuton kylään. Kylmilleen jätetty koulu viestii lapsiperheille: älkää tulko tänne.

Adressin vetoomuksen on allekirjoittanut Pyhämaan Matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aalto.

www.adressit.com/pyhamaankoulu

Uudenkaupungin Hepokarin satamaan tulee teräksen futuurikaupan varastointialue

UU 8.10.2009 / Olli Haapala – Maailman suurin itsenäinen teräksen ja raaka-aineiden markkinoija, saksalaisjätti Stemcor ja yksi maailman suurimmista investointipankeista Deutsche Bank ovat lyöneet hynttyyt yhteen teräksen futuurikaupassa. Kaksikko tarjoaa asiakkailleen teräskaupan vipurahastoihin pohjautuvia markkinainstrumentteja. Sopimus koskee terästuotteita ja teräksen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita. Toimintaa johtaa Deutsche Bankin maailmanlaajuisen metallikaupan päällikkö Ray Kay ja Stemcorin Iso-Britanniassa sijaitsevan riskienhallintayhtiön johtaja Jean-Luc Fiorenzoni.

Teräksen hintojen epävakaus on pakottanut markkinoijat suojautumaan tappioilta useilla johdannaisilla, kuten pörssien futuureilla ja OTC-vaihtokaupalla. Sekä Keyn että Fiorenzonin mukaan tarve suojautua tulee sekä tuottajilta että teräksen tarvitsijoilta. Stemcor ja Deutsche Bank lupaavat kilpailukykyä teräskauppaan jopa Lontoon metallipörssin levyteräksen ja Chicagon liikepörssin kuumavalssatun kelateräksen futuurien kanssa.

Hepokarissa 40.000 tonnia terästä

Stemcor ja suomalainen teräskauppahuone Steelteam käynnistävät yhteistyön teräksen kaupalla Uudessakaupungissa, kertoi Steelteamin tiedote eilen. Kysymys on teräksen laatu- ja hinnanmäärittelystä ja varastoinnin rahoituksesta (”indeksoinnista”), jonka Deutsche Bank on Steelteamin ja Uudenkaupungin osalta hyväksynyt. Steeltea rakentaa lisää varastotilaa itselleen ja laajenee valmistumassa olevan Uki Metal Centerin tiloihin.

Uudenkaupungin satamasta on tulossa Suomen toiseksi suurin satama teräksen tuonnin ja viennin osalta. Edellä on vain Raahe noin 9.500.000 miljoonalla vuositonnillaan. Nyt Hepokarissa on noin 40.000 tonnia bulkterästä.

Stemcorin ja suomalaisyhtiön yhteistyö on jo käynnistynyt. Stemcor on toimittanut ja ”indeksoinut” Steelteamille 6.000 tonnia kuumavalssattua kelaterästä Hepokariin. Teräserä saapui satamaan kaksi viikkoa sitten. Steelteam on sitoutunut ostamaan erän Stemcorilta kauppahinnalla, joka määräytyy kuukausittain suoraan teräsindeksin tasosta. Indeksihinnan vuoksi Steelteamillä ei ole varastoarvoon liittyvää riskiä. Stemcorin ja Steelteamin tekemä sopimus on voimassa 12 kuukautta.

-Yhteistyö Stemcorin kanssa takaa sen, että pystymme tarjoamaan asiakkaillemme myyntisopimuksen lisäksi optiona instrumentin tulevia hinnan muutoksia vastaan, sanoo Steelteamin toimitusjohtaja Gustaf Kranck. Steelteamin pääasiakkaat ovat pohjoismaalaisia konepaja- ja rakennusteollisuuden yrityksiä.

Teräserän kauppa toteutetaan siis Stemcorin ja Deutsche Bankin solmiman sopimuksen liiketoimena. Deutsche Bank rahoittaa varastoinnin ja tarjoaa teräkselle mahdollisia termiinisopimuksia. -Deutsche Bank on hyväksynyt Uudenkaupungin sataman varastoalueeksi teräksen rahoitukselle, kertoo Stealteamin tiedote. Deutsche Bank on yksi maailman suurimmista teräksen termiinisopimusten takaajista.

Stemcor on perustettu 1951 ja sen pääkonttori on Lontoossa. Pohjoismaiden ainoa toimipaikka on Luulajassa Ruotsissa. Stemcor on syntynyt lukuisien terästeollisuuden, kaivosteollisuuden ja finanssiyhtiöiden fuusioina. Liikevaihto oli viime vuonna noin 6,3 miljardia euroa. Voittoa Stemcor teki ilman veroja 52 miljoonaa euroa ja jakoi osakkaille voittoa 36 miljoonaa euroa. Työntekijöitä yrityksellä on noin 1000. Omia teräsvarastoja yrityksellä on Saksassa (3), Iso-Britanniassa (2) ja Yhdysvalloissa (1). Stemcorilla rahoitusyhtiö Stemcor Trade Finance Limited (1993) palvelee itse yrityksen lisäksi teräksen tuottajia että ostajia.

Paraatipaikalle ei rakenneta tilapäisiä rakennuksia

Turku vei mahdollisuudet uusikaupunkilaiselta innovaatiolta

UU 8.10.2009 - Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkäsi tiistaina Nostokonepalvelu Oy:n hakemuksen poikkeusluvalla Hirvensaloon Marinepalvely Oy:n tontille rakennettavasta siirrettävästä toimistorakennuksesta. Rakennuspaikka sijaitsee ”Turun portilla” Turun Linnan ja Korppoolaismäen vastarannalla. Nostokonepalvelu perusteli hakemustaan uudenlaisena koerakentamisena.

Vajaan tuhannen neliön nelikerroksinen toimistorakennus oli tarkoitus tehdä valmiiksi Neapo Oy:n tehtaalla Uudessakaupungissa, hinata Turkuun ja nostaa paikoilleen maanvastaiselle perustukselle. Toimistorakennus olisi suunniteltu myös mahdolliseksi siirtää paikasta toiseen.

Vasemmistoliitto, vihreät, keskusta ja yksi demari kannattivat asian esitelleen kaavoitusjohtajan kielteistä kantaa, ja niin kokoomus- ja demarisiipi joutui myöntymään äänin 7-6.

Asemakaavatoimisto piti rakennusta uutena ja innovatiivisena menetelmänä, jonka ”tukeminen on sinänsä suotavaa”. Alueella on vireillä osayleiskaavan tarkistus ja osayleiskaavan suunnittelu alueella on kesken. Nostokonepalvelu piti konsultin laatimaan lausuntoon tukeutuen ”tarkoituksenmukaisena, että Lauttaranta on aktiivisessa ja edustavassa käytössä esimerkiksi veneilyn tuki- ja palveluyritysten toimesta toistaiseksi, kunnes käynnistetään alueen merkittävä muutosprosessi”. Asemakaavatoimiston mielestä hakemukseen liitty ajatus rakennuksen poisviennistä, jos ”aluetta lähdetään kehittämään toisenlaisiin toimintoihin”.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta: ”Vastaavaa rakentamista ei ole toteutettu Turussa, joten kokemuksia rakennuksen pois siirtämisestäkään ei ole. Yleisen kokemuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että näin suuren ja kustannuksia aiheuttaneen rakennuksen poissiirtäminen 10 vuoden kuluttua (vuokra-ajan umpeuduttua) ei vaikuta kovin todennäköiseltä vaihtoehdolta”.

Pyhämaan koulua ei lakkautettane kaupunginjohtajan kannattaessa säilyttämistä

UU 8.10.2009 – Uudenkaupungin Pyhämaan peruskoulu säilyy mitä todennäköisimmin. Vakka-Suomen Sanomat kertoo tänään kaupunginjohtaja Kari Kosken olevan koulun säilyttämisen kannalla.

–Pyhämaasta koulumatka kaupunkiin tulee ekaluokkalaiselle liian pitkäksi. Sen vuoksi en ole pyhämaan koulun lakkauttamisen kannalla, totesi Koski Kalannin koululla tiistaina pidetyssä kouluverkkoselvityksen kuulemistilaisuudessa.

Arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija Marko Kivistö huomautti Kalannin kuulemistilaisuudessa, että ”koulun lakkautus vie mukanaan 100-vuotisen perinteen, jota ei ole mahdollista sada takaisin, kun asukaskäyrät kääntyvät nousuun”. –Tunteiden mukaan ottamista ei pidä estää. Hyvyys ja kauneus täytyy pitää mukana samalla, kun hyödynnetään olemassa olevia tietoja ja taitoja, sanoi Kivistö.

Pyhämaalaiset ovat itse lähteneet taistoon koulunsa puolesta. Kansanliike kerää nimiä koulun puolesta nettiadressilla. Adressia vahvemmaksi keinoksi väläytettiin ensimmäisessä kouluverkkoselvityksen kuulemistilaisuudessa anomus osakuntaliitoksesta Pyhärantaan.

Homeitiöden hengittäminen ei tee ihmisestä sairasta, vaan päinvastoin, pitää hänet terveenä. Ihmisen immuunijörjestelmä tuhoaa homeititöt, mutta homemikrobien myrkyt ovat ihmisen terveydelle ongelma ja vaarallisia. Näin totesi mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen yli kymmenen vuotta sitten.

Uudenkaupungin kouluverkon uudistusta kaadetaan Pohitullin koulun homepommeilla

UU 7.10.2009 – Kouluverkkotarkastelun kuulemistilaisuudessa pudotettiin kaupungin hallinnon niskaan poliittinen syvyyspommi. Uudistuksen keskipisteeksi joutui Pohitullin koulu, jonne siirrettäisiin oppilaita lakkautettavista Haapaniemen, Pyhämään ja Seikowin kouluista.

Pohitullin koulun pelätään nyt olevan niin sanottu ”homepommikoulu”, joka pikapuoliin vaatisi jopa 30 miljoonan euron peruskorjauksen. -Mielestäni hälyyttävin skenaario oli Pohitullin koulun kunto: katto vuotaa, seinistä tuulee ja hometta löytyy. Rakennukselle povattiin hirveää remonttia, puhuttiin jopa kymmenistämiljoonista euroista, kirjoittaa kaupunginvaltuutettu Jari Valkonen (ps) blogissaan. Hän toi asian esille myös maanantai-iltana kouluverkkoselvityksen kuulemistilaisuudessa.

Valkonen ei ollut home-epäilyineen yksin, eikä asian ensimmäinen esiintuoja. Kaupunginjohtaja Kari Koski kertoi rakennustarkastajien käyneen mittareineen ”paikalla, mutta mitään ei ole löytynyt”. Kaupunginjohtaja lupasi jatkaa keskusteluja Jari Valkosen kanssa yksityisesti "vaikka huomenna".

Koulukeskustelua käydään hurjin argumentein juuri blogimaailmassa. Niinpä kaupunginvaltuutettu Juha Aaltonen (sd) rientää vastaamaan Valkoselle. -Se joka heittää homepommitietojaan (Pohitullista), näyttäköön myös mittaustulokset: kuka teki, millä, miten, mistä, koska, millä välineillä jne. Kannattaa katsoa rakennusteknisiä kommentteja.

Rakennustekniikan ammattilainen Juha Aaltonen selvittää omassa blogissaan (Yli 100 vuotta vanha rakennus opetustiloina; www.pohtiva.vuodatus.net) kosteus- ja homevaurioiden syitä ja seurauksia. Hän sanoo lähtökohtanaan olevan kymmenen vuotta sitten tehty tutkimus, jossa ”koko maan peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille tehdyn kyselyn mukaan kosteusvaurioita oli esiintynyt 60 prosentissa ja vakavia vaurioita vajaassa viidenneksessä koulurakennuksista. Hometta ja homeen hajua esiintyi 26 prosentissa kouluista. Rakennuksen ikä ei vaikuttanut vaurioiden yleisyyteen”.

Vanhojen ”pitäjien” liitokset Uuteenkaupunkiin lienee ollut katkeraa kalkkia nykyisille itsensä sivukyläläisiksi tunteville uusikaupunkilaisille. Niinpä Anomyymi kirjoittaa erään blogin kommentissaan: ”Pitäkää Lokalahti-Kalanti ja Pyhämaa koossa vaikka asein ...” Homepommit ovat siis vaihtumassa torrakoihin.

KOMMENTTI

Lehtiotsikoita seuraamalla oppii kaikenlaista. Homepommeista sen, että omakotitalossa ne ovat vikoja, haittoja, vaurioita ja paskamaisia juttuja. Mutta kun koulussa on homepommi, tuntuu kuin joku olisi sen sinne asentanut. Koulun homepommi (joka on usein kellarissa) muhii, kytee, tikittää ja lopulta puhkeaa, jopa räjähtää. Älä siis rakenna matalaenergiataloa, koska se on itse homepommi! Karta huijarimyyjiä sekä asiansa osaamattomia hometarkastajia ja -mittamiehiä, jotka tekevät homepommitalosta priimaa. Homeongelmia on huonosti ja huolimattomasti suunnitelluissa ja rakennetuissa taloissa. Homepommit ovat huonojen rakennusmateriaalien seuraus. Jo laulussa rakennettiin kalliolle, kukkulalle. Mutta jussi vaan kuokkii suota, rakentaa suolle tai suon laitaan tai savipellolle. Keksiäkseen vaurastuttuaan lastulevyn ja muovin, joista saa rakennetuksi jopa pullon asunnoksi. -OH

Renki ja isäntä: FCG Efekon konsultti Raila Oksanen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala.

Kouluverkkoesitys lyöty pöytään

Kuuden koulun laukkauttaminen kohtasi kovan vastustuksen

5.10.2009 – Uudenkaupungin kouluverkkotarkastelun ohjausryhmä pani eilen kovat piippuun kun se esitteli nykyistä päätösehdotustaan julkisesti ensimmäisen kerran. Peräti kuusi koulua on liipasimella, jolloin kaupunkiin jää viisi koulua.

Lakkautettaviksi ehdotetaan Haapaniemen (yhdistetään Pohitulliin), Hallun (yhdistetään Männäisiin), Lahden (yhdistetään Männäisiin), Pohjoiskulman (oppilaat ohjataan Saarnistoon ja Männäisiin), Pyhämaan (lakkautetaan ja oppilaat ohjataan Pohitulliin) ja Seikowin (yhdistetään Pohitulliin) kouluja. Pohitullin, Viikaisten, Männäisten ja Kalannin kouluista tehdään yhtenäiskouluja. Hakametsän, Saarniston ja Lokalahden koulut jäisivät silleen oppilaiden lisäystä Saarnistossa lukuunottamatta.

Uusikaupunki tilasi kouluverkkoselvityksen Kuntaliiton tytäryhtiöltä FCG Efekolta, jonka konsultti Raila Oksanen esitteli tämän hetkistä ratkaisuaan ilmeisen yksimielisen ohjausryhmän kanssa. Kouluverkkoselvitys tulee kokonaisuudessaan kaupungin nettisivuille siinä vaiheessa, kun asia etenee koulutuslautakuntaan ohjausryhmän pidettyä viimeisen kokouksensa ensi viikon perjantaina.

Lakkautetuista kouluista syntyy kaupungille 1.318.000 euron bruttosäästö. Mutta kun lakkauttamiset aiheuttavat 647.000 euron menot oppilaita vastaanottaville kouluille, arvioitu säästö likimain puoliintuu 671.000 euroon. Esimerkiksi Haapaniemen koulun osalta bruttosäästö on 280.000 euroa, mutta aiheuttaa Pohitullissa 213.000 euron lisämenot. Nettosäästö on näin 67.000 euroa. Vastaava laskelma on tehty kaikkien lakkautettavien koulujen osalta.

Kouluverkkoselvityksessä ei ole voitu luonnollisestikaan ottaa kantaa koulukiinteistöjen myynnistä mahdollisesti saataviin tuloihin. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei kouluja sulkemalla ja ovet naulaamalla juurikaan saavuteta säästöjä. Vasta koulurakennusten realisointi johtaa toivottuun lopputulokseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala (kok) totesi kouluverkkoselvityksen olevan yhden yhdeksästä menossa olevasta selvityksestä. -Kireä taloustilanne on johtanut ensi vuoden talousarvion tiukkaan raamitukseen. Toinen (kouluverkon uudistuksen) vaikuttava tekijä on oppilasmäärien jyrkkä pieneneminen. Kolmas on havainto, että moni koulumme ei enää vastaa nykyaikaisen opetuksen vaatimuksia joko kokonsa tai koulurakennuksensa osalta, tai jopa molempien osalta. Lisäksi valtion tarjoama viiden miljoonan porkkanaraha Viikaisten koulun peruskorjaukseen edellyttää kouluverkon uudistusta, sanoi Wala.

-Joudumme tekemään kaikkien kannalta kipeitä leikkauksia. Emme saa antaa tunteiden ratkaista kokonaisetua. Itsekkäät ajatukset eivät saa olla este lastemme parhaalle mahdolliselle opetukselliselle ympäristölle.

Uusi kouluverkko on pystyssä ensi vuoden elokuun alussa, mikäli valtuusto hyväksyy nyt esitetyn ohjausryhmän ehdotuksen marraskuun puolivälissä.

Selvityksen lähtökohtana oli väestön pitkäaikainen liukumäki alaspäin, ja toisaalta opetukselliset näkökohdat. Uudenkaupungin koulujen opetuksen määrää on vähennetty vähä vähältä, nyt viimeksi ”säästösyistä” koulutuslautakunnassa. Oppilaiden viikkotuntimäärän supistaminen 26,5 tunnista puolella tunnilla kuului lautakunnan noin 300.000 euron säästöpakettiin.

Uudenkaupungin perusopetusikäisten lasten määrä on vähentynyt ja vähentyy 25 vuodessa (vuoteen 2015 mennessä) 1146 lapsella. Kolme vuotta sitten tehty edellinen kouluverkkoselvitys oli sekin liian optimistinen. -Silloin tehty ennuste täksi vuodeksi meni pieleen 42 lapsella ja ensi syksynä on 49 lasta ennusteen arviota vähemmän. Vaikka myös tulevat määnkäyttösuunnitelmat vaikuttaisivat positiivisesti tulevaisuudessa (Janhua +400 asukasta ja Hiun alue +1200 asukasta), niitä ei voida huomioida ennusteita tehtäessä, sanoi Raila Oksanen. -Ennusteet eivät huomioi muuttovoittoa tai -tappiota, tai kunnan sisäistä muuttoliikettä.

Konsultti Raila Oksanen piti oppilaiden vähenemistä herätyskellona vanhemmille ja päättäjille. -Nyt on johtopäätösten aika, ja vihdoin aika tehdä kouluverkolle jotakin. Vaikka tunteet ovat puolin ja toisin pinnalla, lapsi on kaiken lähtökohta ja lasten mahdollisuudet saada monipuolista opetusta tasapuolisesti taataan vain yhdistämällä kouluja, mutta kuitenkin huolehtien siitä, että ryhmäkoot ja opetuksen määrä palautetaan siedettävälle tasolle, perusteli Oksanen. Hän sanoi kouluverkon uudistamisen ja ohjausryhmän ratkaisuehdotuksen olevan ”kertarytinää”. -Se koskee kaikkia kouluja, mutta kukaan ei ole toistaan kuristamassa vaan luomassa yhdessä parempia koulupalveluja.

Niukkuuden jakaminen opetuksessa on tiensä päässä myös opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviaisen ja koulutuslautakunnan puheenjohtajan Matti Ankelon (kok) mielestä. Ankelo muistutti kahteenkin otteeseen, että kouluverkko on peräisin agraariyhteiskunnan ajalta. -Elämme nyt aivan toisenlaisessa yhteiskunnassa, joka asettaa meille uudenlaisia vaatimuksia ja niihin olisi myös vastattava. Tässä ei olla nyt jymäyttämässä ketään, vaan huoli opetuksen tasosta ja määrästä on aito. Opetusta ei voida kehittää, jos näin jatketaan. Tarkoitus on päästä niukkuudesta eroon, ei pelkästään säästää rahaa, painotti Ankelo.

Mitalin toinen puoli

Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä ”kuulemistilaisuudessa” selvisi heti alkumetreillä, että kouluverkkoselvitys saa osakseen ankaraa vastustusta. Vastustus koulun sulkemiselle on kovin Pyhämaassa. Portti Pyhämaan koulun säilymiselle saattaa kuitenkin jäädä avoimeksi. Yksi kouluverkkoselvityksen johtopäätös on, että nykyisellä ja tulevalla väestömäärällä perusopetuksen palvelurakennetta voidaan huomattavasti tehostaa ja samalla huolehtia opetuksen järkeistämistä neljä-kuusi koulua pienemmällä paveluverkolla. Yksi kuultujen toive olikin koulun säilyttäminen Uuteenkaupunkiin liitettyjen kuntien (Pyhämää, Lokalahti ja Kalanti) kyläkeskuksina.

Turusta pari vuotta sitten Pyhämaahan muuttanut perheellinen Johanna Kivistö runttasi kouluverkkoselvityksen maan rakoon. -Jos kouluverkolle tehdään näin, niin kukaan ei tänne muuta, tehköön kaupunki muina toimenpiteinään mitä tahansa. Miksi siis Tontonmäki, jos koulu vierestä suljetaan? Sitäpaitsi alakouluikäisen lapsen 25-30 kilometrin bussimatka ja seitsentuntinen koulupäivä kaupungin keskustaan on täysin kohtuuton. Liitoskunta Pyhämaalta on jo lopetettu Kammelan koulu ja Pyhämaan sivukirjasto, mutta kylää kuitenkin halutaan kehittää. Kuuluuko siihen yhtälöön koulun lakkauttaminen, kyseli Kivistö. Hän sai aikaan raikuvat aplodit Crusellin salissa.

Kaupunginvaltuutettu Johanna Ruorasen (sd) kommentit enteilevät valtuuston demariryhmän hajoamista puolesta ja vastaan kouluverkkouudistukselle. -Väkilukumme näyttää putoavan joskus alle 14.000 asukkaan, vaikka kaupunki kuinka esittelisi strategioitaan ja visioitaan. Niitä esitellään yrityselämälle alinomaa, mutta päättäjille vasta ja aina silloin kuin tarvitaan rahaa elinkeinotoimen hankkeisiin. Tontonmäki-hanke ei ole kuin kahden kuukauden ikäinen ja nyt ollaan esittämässä peruspalvelujen supistamista sulkemalla kyläkoulu. Outo juttu, mutta epäilen että tällainen esitys ei voi milloinkaan toteutua. Eikö kaupungin taloutta saada muilla keinoin kuntoon? Kaupungin heikko taloudellinen tilanne ei johdu sisvistys- ja koulutoimen palveluista, mutta niiden kuppaaminen vain jatkuu, sanoi Ruoranen.

Ruorasen kanssa samaa mieltä oli varavaltuutettu Mika Sjöblom (kesk): ”Olemme nyt lopettamassa (entisen) pitäjän viimeisen kuntapalvelun rakenteita”. Lea Myllymäki (sd), hänkin kaupunginvaltuutettu ja koulumaailman tuntija: ”Jos ei nyt tehdä jotakin, kaikki lapset kärsivät. Viikkotuntien leikkaus 26 tuntiin osoittaa, kuinka 'alas' olemme menneet.

Pääluottamusmies Tarja Sulo (Juko) huomautti, ettei kouluverkkoratkaisu tarkoita opettamisen loppumista. Hänestä pieniä kolmeopettajaisia kouluja pitäisi voida säilyttää. -Nyt on kuitenkin edessä kaksi surullista asiaa. Kouluverkon uudistus kouraisee rankasti määräaikaisten työntekijöiden työn jatkumista. Toinen seikka on yt-neuvottelut kolmen viikon lomautuksesta ensi vuonna. Toivottavasti kouluverkon uudistus tehdään nyt sitten niin, että 10-15 vuoteen ei tarvitse jatkuvasti pelätä uusia lomautuksia tai muita säästövaatimuksia opetuksessa.

Kouluverkkotarkastelun ohjausryhmä matkaa tänään Kalantiin, jossa kuuleminen jatkuu urheiluhallissa illalla.

Toimitusjohtaja Henrik Fisker. Kuva: Fisker Coachbuild.

Fisker Automotive ei löytänyt valmistajaa Karmalle Yhdysvalloista – nyt täyskäännös edessä

Fisker Karma -tepselihybridit valmistetaan kokonaan Uudessakaupungissa ja sen jälkeen Fisker Automotiven uuden sukupolven hybridiautojen valmistus siirtyy Yhdysvaltoihin. Syynä on yhtiön saama energiaministeriön jättilaina, joka on tarkoitettu vain kotimaan hankkeisiin.

UU 5.10.2009 – Hybridiautoteknologiaan erikoistuneen Fisker Automotiven toimitusjohtaja Henrik Fisker selvitti perjantaina tiedotteessaan Yhdysvalloissa vellonutta kirjoittelua yhtiön saamasta 528 miljoonan dollarin lainasta energiaministeriöltä (DOE). -Tosiasiat ovat jääneet syrjään lainaa ja yritystä koskevassa uutisoinissa, sanoo Fisker.

-Yhtiön (Fisker Automotiven) päämäärä on auttaa Yhdysvaltoja pysymään maailman autoteollisuuden kärjessä ja vähentämään maan riippuvuutta öljystä. Energiaministeriön myöntämällä lainalla säilytämme 4.500 (autoteollisuuden) työpaikkaa Yhdysvalloissa ja tuomme markkinoille täällä tehtyjä hybridiautoja, joiden ansiosta säästyy vuoteen 2016 mennessä 43,2 miljoonaa barrrelia öljyä eli 821 miljoonaa gallonaa polttoainetta, summasi Fisker lainan tarkoituksen. DOE:n myöntämillä lainoilla ei voi rahoittaa hankkeita ulkomailla.

Henrik Fisker painottaa, että Karma on suunniteltu Yhdysvalloissa ja noin 65 prosenttia sen osista tulee yhdysvaltalaisilta toimittajilta. -Fisker Automotive etsi tuotantolaitosta Yhdysvalloista, mutta yksikään niistä ei halunnut valmistaa tai kyennyt valmistamaan vuodessa 15.000 autoa.

-Siksi Karma tehdään ja kootaan Suomessa Valmet Automotivella (Uudessakaupungissa), joka on yksi arvostetuimmista autonvalmistajista maailmassa. Seuraavan sukupolven hybridiautot valmistetaan kokonaan Yhdysvalloissa, ilmoitti toimitusjohtaja Henrik Fisker.

Hän totesi Karman olevan huipputeknologiaa ja välttämätön hanke kohti huokeampaa, perheautoksi suunniteltua tepselihybridiä, jota tullaan valmistamaan Yhdysvalloissa vuodesta 2012 alkaen. Autot valmistetaan uudelleen varustellussa tuotatolaitoksessa. Fiskerin mukaan tämä niin kutsuttu NINA-projekti on jo aloitettu.

-Fisker Automotive haluaa olla markkinajohtaja myös autojen viennissä. Kuten DOE ilmoitti, 169 miljoonaa dollaria lainasta tullaan käyttämään yhteistyöhön pääasiassa yhdysvaltalaisten kanssa Karma-projektin loppuun saattamiseen. Työ tehdään Pontiacissa Michiganissa ja Irvinessä Kaliforniassa. Loppuosa lainasta, 359 miljoonaa dollaria, menee NINA-projektiin ja sen tuotannon, 75.000 – 100.000 pikkuhybridin toteutukseen, selvitti Fisker.

-DOE:n laina sisältää useita ehtoja ja sen käyttö tulee selvittää tietyissä vaiheissa. Laina maksetaan takaisin korkoineen amerikkalaisille veronmaksajille, sanoi Fisker. Karman hintaa ihmetelleille Fiskerillä oli myös vastaus valmiina. -Mikä tahansa usi teknologia on kallista. Televisio, matkapuhelin, jääkaappi ja ja jopa auto oli useimmille liian kallis hankittavaksi. Hinnat tulevat ajan mittaa kuitenkin laskemaan, niin käy myös Fisker Automotiven tepselihybrideille.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutetut Sanna Lovén ja Markku Varjo kahvitusvuorossa Uudenkaupungin syysmarkkinoilla. Yrittäjä Ritva Jokela ja kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vas) kävivät sanarikkaan debatin verotuksesta ja ulkomaalaispolitiikasta.

Vasemmistoliitto syysmarkkinoilla
Työttömyys ja Untamalan Isorahkan turpeenotto puhuttivat

UU 4.10.2009 – Kun syysyön (kova) sade vaihtui lauantaiksi kuulaaseen ja aurinkoiseen syyspäivään, ainakaan sääolosuhteet olleet estämässä ajatusten kirkkautta päivänpolttavien poliittisten aiheiden parissa. Kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja sosialidemokraatit olivat katoksineen mukana Uudenkaupungin syysmarkkinoilla. Kansanedustajista paikalla olivat ainakin Jyrki Yrttiaho (vas) ja Ilkka Kantola (sd).

Kansan Uutisten Viikkolehti kertoi perjantaina kahdenkin jutun voimalla Laitilan Untamalan Isorahkalle Vapo Oy:n suunnitellemasta turpeenotosta ja sen uhasta kaupungin raakavedenottamolle. Ympäristö- ja lupalautakunnan jäsen Klaus Peurla (vas) uskoi Sirppujoen todennäköisesti tuovan happamia humusvesiä heikentänään edelleen Velhoveden-Ruotsinveden makeanvedenaltaan veden laatua. Pro Sirppujoki -liikkeen perustajiin kuulunut Peurla arveli liikettä tarvittavan taas. Vasemmistoliitto ottaakin kaupunginhallituksessa esille Vapon turpeenoton mahdolliset haitat Uudellekaupungille. Sitä ennen markkinatunnelma ehtii vaihtua retkeen Isorahkalle ja turpeenottoalueen jo itselleen ostaneen Vapon lupahakemuksen odotteluun.

Porilais-kokemäkeläis-uusikaupunkilainen yrittäjä Ritva Jokela pani paikalle saapuneen kansanedustaja Jyrki Yrttiahon lujille tiukatessaan Yrttiahon kantaa pääomaverotukseen ja ulkomaalaispolitiikkaan. Jokela piti epäoikeutettuna pienyrittäjän omalla työllään keräämien pienehköjen pääomien verottamista samaan tapaan kuin suuryritysten ja finassitalouden tuottamien pääomien suunniteltua verottamista. Tämä ottelu päättyi pattitilanteeseen, runoilijan sanoin ilmaistuna kiivaaseen tyveneen.

Myös tiistaina eduskunnassa esille tuleva työttömyysturvalaki kiinnosti. -Muutos koskee erityisesti koulutustuella olevia työttömiä, joiden turvan kannalta laki on selvä heikennys, sanoi Yrttiaho. Hän huomauti myös, että työttömälle tarjottavan työn alue laajennetaan 80 kilometriin. Yrttiaho piti hyvänä työttömän uudelleenkoulutukseen liitettyä mahdollisuutta suunnitella työllistymiseen tähtäävä koulutus itse. -Mitä enemmän tuetaan henkilöä, joka on motivoitunut koulutukseen, sen parempi.

Salosta Uuteenkaupunkiin saapunut Jyrki Yrttiaho sanoi kuntaliitosten vaikutusten olevan jo näkyvissä nyky-Salossa. -Palvelut keskittyvät keskuksiin, vanhusten mahdollisuudet ja kyky käyttää terveyspalveluja heikkenee. Terveyskeskuksia lakkautetaan, ilman että paikalle jäisi edes jonkinlaisia terveysasemia.

Paljon puhuttua perustuloa, pätkätyöläisten ja prekariaatin kunigasajatusta hyvinvoinnista (työkyvyn säilyttämisestä) ja työn käsitteen uudelleen muotoilusta, Yrttiaho ei kannata. -En ole perustulon kannattaja, pidän sitä epärealistisena. Tosiasia on kuitenkin se, että ihmiset haluavat tehdä työtä. Yrittämiseen tarvitaan kannustimia, mutta toisaalta kaikki eivät voi olla yrittäjiä, punnitsi Yrttiaho.

Krista Tohver toi syysmarkkinoille muun muassa villisikamakkaraa.

Villisikamakkaraa ja savuemmentalia suoraan syysmarkkinoilta

UU 4.10.2009 – Oikeastaan makkara on villisikasalamia. Emmental ja muut tiskissä olevat juustot ovat nekin savunmakuista. Otetaan juustoa ja herkutellaan illalla, otetaan maistamisen vuoksi myös pala villisikamakkaraa. Emme ole nyt lähelläkään einesten valmistuspaikkaa. Se on nimittäin Saaremaa Virossa ja kysymys on heidän lähiruuastaan. Uudenkaupungin syysmarkkinoilla virolaisia herkkuja myi Krista Tohver.

Saaremaa ei ole mitään ilman hienoja lintujen muutonseurantapaikkoja, Saarenmaan valssia, Kuresaaren opperajuhlia, hyvää olutta ja ... villisikamakkaraa, se on oikeastaan jotakin salamin ja maalaismakkaran välimailta. Harva saarella pitkään viihtynyt matkalainen jättää ostamatta kotiin vietäväksi ja ystäville tuliaisiksi savustettua kinkkua ja makkaroita peuran-, villisian-, hirven- ja hevosenlihasta.

Villisikamakkaraaan tarvitaan villisikaa. -Niitä meillä on todella paljon. Ne ovat hyödyksi myös perunanviljelijöille. Villisiat kaivavat perunat valmiiksi esille, ei tarvitse muuta kuin kerätä koppaan, kertoi Krista Tohver.

Jos joutuu metsästysaikaan lokakuussa, marraskuussa tai joulukuussa silmätysten villisian kanssa, syksyn sadosta lihonut eläin päätyy useimmiten herkkuruoaksi. Se voi olla esimerkiksi villisian uunipaistia katajanmarjakastikkeessa.

Villisian metsästäjille Saaremaa (tai Hiidemaa) on oivallinen paikka, varsinkin jos eurot ja patruunat riittävät. Yli kahdenkymmenen senttimetrin mittaiset torahampaat omaavan villisikakarjun kellistämisestä saa pulittaa 12.000-15.000 kruunua eli noin 700-1000 euroa. Alle neljäkymmentäkiloisen pikkupossun, nuoren sian tai emakon kaataminen maksaa 50-100 euroa.

Saare juust taas on yleensä aina voimakkaasti tai lempeästi maustettua, usein savun makuista. Paté kuten asiaan kuuluu, vailla rakoja kuin virojokinen rapakivi.

Teräksestä Hepokarin satamalle kasvot – uusin halli harjassa

UU 4.10.2009 - Uki Metal Center eli teräksen jatkokäsittelyn jättihalli on viittä vaille valmis. Teollisuustilat ovat nyt harjakorkeudessa. Teräskauppahuone Steelteam Oy Ab:n jatkoksi Hepokarin satamaan rakennettuun teräspalvelukeskuksen halliin tuleva metallin jatkojalostaja Oy Alusteel Ab saa seurakseen alan muita yrityksiä. Teräslinja Kiinasta jatkojalostuksineen on Uudenkaupungin sataman kautta avoinna metalliteollisuudelle Suomessa.

Harjakaisissa puhunut Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski sanoi hallikompleksien vaatineen ”lähes sata” neuvottelua. Hallin rakentannuttaneen ja sitä hallinnoivan Kiinteistö Oy Satamanportin omistavat kaupunki ja Alusteel Oy. Teollisuustoimitilojen yhteispinta-ala on 6000 neliömetriä. Alusteelin lisäksi tiloihin asettuvat kuljetusyhtiö Nybrok Oy ja satamassa ravintolapalveluja tarjoava Hepokarin Messi. Uki Metal Center valmistuu joulukuussa.

-Tämänhetkinen kustannusarvio noin 4,5 milj. euroa. Toimitila on rakennettu erittäin edulliseen aikaan siten, että alkuperäinen kustannusarvio on alittunut, vähintään noin miljoonalla eurolla, arvioi Koski. Alkuperäinen kustannusarvio oli runsaat 5,5 miljoonaa euroa, jota varten otetulla lainalla on kaupungin takaus.

-Uki Metal Center -konsepti antaa myös satama-alueella toimivalle Steelteamille entistä paremmat mahdollisuudet tarjota asiakkailleen kokonaisvaltaista palvelua. Yrityksen käsittelemien teräsmäärien ollessa kasvussa on ensisijaisen tärkeätä, että se voi nopeasti ja ilman hankalaa logistiikkaa tarjota terästen jatkojalostusta eli käytännössä muun muassa leikkaus- ja pintakäsittelypalvelua. Uki Metal Center sijaitsee lähes SteelTeamin laitoksen yhteydessä, joten se mahdollistaa suurien teräsmäärien tehokkaan ja korkealaatuisen käsittelyn, selvitti Koski.

Steelteamilla on Kosken mukaan suuria global searching -asiakkaita (Konecranes, Metso), jotka ”edellyttävät, että yritys järjestää ja vastaa teräksen jatkojalostuksesta”. -Yritys tilaa näiden asiakkaidensa puolesta usein myös polttoleikkaustyötä ja jopa särmäystä. Tähän asti Steelteam on ostanut nämä palvelut eri puolilta Suomea, mutta nyt kun Uki Metal Center aloittaa toimintansa, se pystyy toteuttamaan suuren osan näistä töistä Uudessakaupungissa.

Kosken mukaan Steelteam on kesän aikana myös tehnyt global searching -sopimuksia uusille ohutlevyn leikkaus- ja rainalinjoilleen. Koski uskoi myös Hepokarin sataman liikenteen, erityisesti tuonnin, piristyvän.

Koski sanoi teräksen käsittelyyn erikoistuneen yritysryppään vähentävän myös teräksen, teräsaihioiden ja -tuotteiden kuljetusmatkoja Uudessakaupungissa ja Suomessa. -Samalla kuljetuksen aiheuttamat hiilidioksidipäätöt vähenevät. Poisjäävät kuljetusmatkat vähentävät tietenkin yritysten logistiikan kustannuksia.

Sushia vai minkinrehua? Kuva © worldpress.com.

Kala kalastajalle ja yhteiskunnalle enää pelkkä tavara

-Kaloja kohdeltaisiin todennäköisesti paremmin, jos kalamiehen siiman päästä kuuluisi kova kiljuminen.

UU 2.10.2009 / Olli Haapala - Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto (SEY) tuo eläinten viikkoon (4.-10.10.) liittyen esille kalojen elämän ja hyvinvoinnin. Kala on kyvykäs selkärankainen, kuten ihminenkin, jonka eron esimerkiksi ruokasieneen tekee yksinkertainen asia: kala tuntee ja oppii. Kalakin ansaitsee arvoisensa kohtelun ja ymmärryksen, vaikka jälkimmäisen puuttuminen on johtanut julmiin tekoihin kaloja ja kalakantoja kohtaan.

Kalan tavaraluonne kärjistyy taloudellisen toiminnan osalta ryöstökalastuksena maailman merillä, tai tuhansien ”kalakilpailujen” seurauksena saaliin päätymisenä jätteeksi. Ennen pitkää yhteiskunnan on tehtävä ratkaisu sen suhteen, onko esimerkiksi tehokalastus kaikissa olosuhteissa ihmisen aikaisemman elinkeinon luonnollinen jatke.

Eläinten viikolla kampanjoidaan tänä vuonna kalojen hyvinvoinnin puolesta. Kalat ovat eläimistä ehkä väärinymmärretyimpiä ja unohdetuimpia. Niiden hyvinvoinnista puhutaan tuskin koskaan. Kaloja on totuttu ajattelemaan ”alempina eläiminä”, joita voi huoleti käsitellä kuin tavaroita. Niinpä kalat joutuvat kokemaan ihmisten käsissä mittaamattomia kärsimyksiä.

Kalojen kivuntuntokykyä ja oppimiskykyä on alettu tutkia vasta hiljattain. Tulokset ovat olleet tutkijoillekin yllätys: kalojen aivotoiminta on huomattavasti monimutkaisempaa kuin on aikaisemmin luultu. Kalat tuntevat kipua samaan tapaan kuin nisäkkäät ja muut selkärankaiset. Eläinten viikon kampanja pyrkii parantamaan erityisesti lasten ja nuorten kalatietoutta ja siten lisäämään kalojen hyvää kohtelua.

Kalojen hyvinvoinnista puhutaan julkisuudessa harvoin. Huomiot kalojen terveydentilasta ylittävät uutiskynnyksen yleensä vain silloin, kun kalataudit uhkaavat ruokakaloja ja kalankasvetuslaitoksia. Silloinkin niistä puhutaan kiloina tai tonneina, vaikka kyse on yksittäisistä elävistä eläimistä. Kaloja pidetään yleisesti kylminä automaatteina, joita voi käsitellä piittaamattomasti.

-Kalojen voidaan perustellusti sanoa olevan eläimistä ehkä kaikkein väärinymmärretyimpiä. Kala ei ääntele eikä ilmehdi ja niiden viestintä on ihmisille muutenkin arvoitus. Luultavasti juuri tämän vuoksi elää sitkeä käsitys, että kala ei tunne kipua, tai ainakin se tuntee sitä huomattavasti vähemmän kuin nisäkkäät ja linnut. Niinpä kalat joutuvat kokemaan edelleen suuria kärsimyksiä ihmisten tietämättömyyden takia, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.

Kalojen kyvyt ovat pysyneet ihmisiltä piilossa siksi, että ne elävät kokonaan erilaisessa ympäristössä. Veden alla kalojen elämä jää ihmissilmältä näkemättä. Monelle on uutta esimerkiksi se, minkä tutkijat ovat tienneet jo vuosikymmeniä: useat kalalajit viestivät keskenään ääntelemällä. Kalojen äänet kantautuvat vedessä hyvin, mutta vedestä pois jouduttuaan kalat eivät pysty tuottamaan ääntä. Kalojen huono kohtelu johtuu suurelta osin tietämättömyydestä. Kaloja kohdeltaisiin todennäköisesti paremmin, jos kalamiehen siiman päästä kuuluisi kova kiljuminen.

Suomen eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, siis myös kaloja. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen kaloille on kiellettyä. Käytäntö kuitenkin laahaa kaukana tästä. -Uusi tutkimustieto leviää suuren yleisön tietoisuuteen pitkällä viiveellä. Asenteiden tasolla on luultavasti vieläkin pidempi matka kuljettavana. Mielestäni olisi kuitenkin aika alkaa kohdella kaloja samalla tavalla kuin muitakin selkärankaisia, Ylisirniö vetoaa.

Eläinten viikon kalaopas

Sukellus pinnan alle – kalojen salatut elämät -julkaisusta löytyy uutta tietoa niin luonnon- kuin akvaariokaloistakin. Julkaisussa ohjeistetaan muun muassa siihen miten kalastetaan kalaystävällisesti. Julkaisussa sivutaan myös käytännön toimia lajien ja ympäristön suojelemiseksi. Julkaisun tekstin ja tehtävät ovat toteuttaneet tiedetoimittaja Helena Telkänranta ja lapsiin ja nuoriin erikoistunut toimittaja Merja Hemmilä.

Munaistenmetsän kaatopaikka syyskuun viimeisenä päivänä. Kova tuuli toi jätteitä ”yli laidan” estotoimista huolimatta. Kuvat: Juha Aaltonen.

Tutkiva kansalaisjournalisti ja bloggari:

Kaatopaikan tarkastus tehty – ongelmat alkavat ratketa

UU 1.10.2009 – Kansalaisjournalimi alkaa tuottaa hedelmää Uudessakaupungissa. Kaatopaikan ongelmiin huomion kiinnittänyt Juha Aaltonen on saanut koko joukon vastauksia kysymyksiinsä.

-Minulle välitetyn tiedon mukaan ympäristökeskuksen tarkastaja on käynyt kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasujen polttolaitos oli saatu toimimaan. Asiasta oli puhuttu puhelimessa (ammattilehden toimitus - ympäristökeskuksen lupapäällikkö) yleisellä tasolla. Samalla oli puhuttu kaatopaikan taustoista ja valvonnasta sekä puutteista, kertoo Aaltonen blogissaan.

Lisäksi oli pohdittu jopa kaatopaikan sulkemisesta kovalla tuulella, jolloin jätteet pääsevät lentämään kaatopaikan montusta ympäristöön estotoimista huolimatta.

Syyskuun viimeinen päivä: tuulee, haisee ja kaatopaikalle ajetaan keskeytyksettä kumirouhetta vanhan alueen peitoksi. Kumirouhe tuodaan Norjasta Uudenkaupungin satamaan.

Ongelmavyyhti oli selkiytynyt myös sen jälkeen kun kaatopaikkaa hoitava tekninen toimi ja sitä valvova ympäristötoimi pääsevät keskusteluun, joka toimii parhaalla mahdollisella tavalla eli päinvastoin kuin tällä hetkellä. Myös ympäristökeskus seuraa asiaa.

-Kaatopaikan pesupaikkaa ei ole määritelty lupaehdoissa. Sen toiminta tai toimimattomuus, ja valvonta jäävät tällä erää kaupungin ympäristötoimelle, kertoo Juha Aaltonen.

Valvontaviranomaisia Munuaistenmetsän kaatopaikalla alkaa olla kaupungin osalta jopa neljä: kaksi liikelaitosta ja ympäristötoimi sekä ympäristöterveydenhuolto. Kaatopaikan ympäristölupaan liittyviä asioita valvoo maan ympäristöhallinto.

Hallu, Lahti, Haapaniemi, Seikow, Pohjoiskulma ja Pyhämaa?

Valmistumassa olevaa esitystä lamatalouden peruskouluverkosta esitellään yleisölle maanantaina

Kouluverkon uudistuksen lähtökohtana ovat säästöt, oppilasennusteet ja koululaisten opetuksellinen tasa-arvo koulujen pedagogisten resurssien suhteen. Valmistumassa olevaa selvitystä esitellään kahteen otteeseen, ensin maanantaina 5.10 klo 18 Kulttuurikeskus Crusellissa ja tiistaina 6.10. klo 18 Kalannin koulun liikuntahallissa. Selvitys hyväksyttäneen kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa 16.11.

UU 1.10.2009 / Olli Haapala – Kun Uusikaupunki lähti selvittämään peruskouluverkkoaan, kaupunginhallitus asetti ”peruskouluverkkotarkastelun” ohjausryhmän. Kaupunki oli tehnyt sopimuksen selvityksestä eli ”kouluja koskevan säästöohjelman” toteutuksesta Finnish Consulting Group Efeko Oy:n kanssa. FCG Efekon konsultti Raila Oksanen on laatinut selvityksen, joka on nyt viimeistä pilkunviilausta vaille valmis.

Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen halusi ohjausryhmän ohjavaan konsultin toimintaa ja päätyvän yhtenäiseen näkemykseen uudesta peruskouluverkosta. Kaupunginjohtaja Kari Koski halusi ohjausryhmän olevan mukana selvitystyössä loppuun asti. Hän odottaa ohjausryhmältä ”hyväksyttävää, mahdollisimman konkreettista ratkaisuehdotusta”.

Konsultin oppilasennusteen mukaan erusopetuksen oppilasmäärä laskee edelleen huomattavasti: vuodesta 1995 vuoteen 2008 oppilasmäärä väheni 505 oppilaalla ja vuodesta 2008 vuoteen 2015 laskun ennustetaan olevan 265 oppilasta. Nyt oppilaita on 89 vähemmän kuin viime vuonna.

Uudessakaupungissa on 13 peruskoulua. Perusopetuksessa oli viime vuoden syyskuussa 1535 oppilasta. Peruskoulut ovat (1-6 luokat): Haapaniemi, Hakametsä, Hallu, Lahti, Lokalahti, Männäinen, Pohitulli, Pohjoiskulma, Pyhämaa, Saarnisto ja Seikow, sekä (7-9 luokat) Kalanti ja Viikainen. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Pohitullissa (1-9 luokat), Saarnistossa (1-9), Hakametsässä (1-9) ja Viikaisissa (7-9).

Peruskouluverkkotarkastelun ohjausryhmä: kh pj (kok) Heikki Wala (kok) puheenjohtajana, koulutusltk pj Matti Ankelo (kok), koulutusltk vpj Lea Myllymäki (sd), kh I vpj Antti Haapavuori (sd), kh II vpj Juha Nevavuori (kesk), kv pj Jouko Antola (sd), kv II vpj Veijo Nummi, kh jäsen Harto Forss (vas), pääluottamusmies Tarja Sulo (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko), kaupunginjohtaja Kari Koski, opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen, talousjohtaja Anne Takala ja sivistyspalvelukeskuksen hallinto- ja talouspäällikkö Aila Korhonen.

Uudessakaupungissa suljettaneen jollakin aikataululla kuusi peruskoulua: Hallu, Lahti, Haapaniemi, Seikow, Pohjoiskulma ja Pyhämaa.

Koulu suljetaan – kylä näivettyy?

Mitalin toinen puoli on kyläkoulun sulkemista usein seuraava kierre kylän näivettymiseen. -Mutta jos kunnalla on selvät perusteet sulkea kyläkoulu, kylän asukkaiden on se hyväksyttävä, sanoo tutkija ja Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen suunnittelija Sami Tantarimäki.

Mitkä mahtavat olla kyläkoulun lakkauttamisen kulut ja kustannukset, siis kustannukset kokonaisuudessaan? Koulun lakkauttamisella on myös maaseutuvaikutuksia, joita ei lakkauttamishetkellä juuri osata huomioida. Tantarinmäki selvittää kyläkoulun lakkauttamisen kulujen ja kustannusten lisäksi lakkauttamisen yhteydessä käydyissä keskusteluissa käytettyjä väitteitä ja perusteluja.

Tantarimäen työssä (Alakoulusta ale-kouluksi? - Kyläkoulun lakkauttamisen kulut ja kustannukset) haetaan yhteistä ydintä toissa vuonna lakkautetuista alakouluista. Otoksessa on kymmenisen koulua eri puolilta Suomea.

-Koulun lakkauttaminen on ajankohtainen ja arka aihe. Näkemyksiä aiheeseen on yhtä paljon kuin on keskustelijoita, ja lakkautusperusteet lienevät jollain tasolla kaikkien tiedossa. Tästä huolimatta yhdenvertaista aineistoa aiheesta ei ole saatavilla tai ainakaan yleisesti tiedossa, kertoi Tantarimäki tutkimuksen esittelyssä keväällä.

Kaksivuotinen tutkimus on edistynyt, mutta onko hintalappu kyläkoulun sulkemista seuraaville veromenetyksille tai kylän asukkaiden tulevaisuudenuskolle löytymässä?

-Kunnat sanovat säästävänsä nollasta eurosta 100.000 euroon sulkiessaan yhden kyläkoulun. Erot ovat niin valtavia, että asia on selvitettävä kokonaisuutena, kertoi Sami Tantarimäki Åbo Underrättelserille elokuussa.

-Kouluaan lakkauttavat kunnat tarvitsevat siis keskustelulle lähtökohdan, jossa huomioidaan itsestään selvät asiat: säästyneet palkkakustannukset, koulun ylläpitokustannukset, koulusta saatu myyntitulo ja kustannukset kyläkoulun oppilaiden siirtämisestä toiseen kouluun.

-Mutta tutkin myös epäsuoria ”kustannuksia”, kuten kylää veronmaksajana, muuttoliikettä kylään ja kyläläisten uskoa tulevaisuuteen. Koulun sulkeminen vaikuttaa niihin kaikkiin, tietyissä tapauksissa seurauksena on paha kierre kun muut palvelut katoavat, nuoret muuttavat pois ja nuorten auttaman vanhemman sukupolven on yhä vaikeampi selviytyä, totesi Tantarimäki ÅU:lle.

-Joku sanoo että ”säästöä tulee 100.000 euroa”, mutta se ei ole ehkä kaikki totta. Tantarimäki pitää tarkkoja lukujen arvioita mahdottomina tehdä. -Mutta jossakin hintalapun numeroineen täytyy olla. Ongelman ratkaisua ja koulun sulkemisesta käytävää keskustelua vaikeuttaa yleensä aina puuttuva ja arvatenkin hintalappu kallisarvoiselle viihtymiselle ja tulevaisuudenuskolle.

Koulutalon myymisestä syntyvää kaskusteluakin täytyy voida käydä. Koulusta ei saa tulla ”kylän puhutuinta taloa”. -Siinä tapauksessa, että koulutalo on kyläläisille kerhojen ja kurssien pitopaikka, tai ainoa kokoontumispaikka kylässä, tunteet ovat pinnalla koulutaloa myytäessä.

Konkurssien määrä kasvoi 35 prosenttia tammi–elokuussa

Uudessakaupungissa pantiin vireille tammi-elokuussa 5 konkurssia (maalis-huhtikuussa). Ne koskivat yhteensä 17 henkilön työpaikkaa. Vastaavana aikan viime vuonna konkursseja pantiin vireille 9. Konkurssiin haetuissa yrityksissä oli töissä 27 henkilöä.

UU 30.9.2009 - Tammi-elokuussa pantiin Suomessa vireille 2.230 konkurssia, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10.500, mikä on 3.872 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tammi–elokuussa konkurssien määrä kasvoi maa-, metsä- ja kalataloutta lukuun ottamatta kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Konkurssien määrä lisääntyi lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin tammi–elokuussa vireille 540 konkurssia, mikä on 125 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Terveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Pyhäranta eri mieltä isäntä-Uudenkaupungin arvioimista hinnoista

UU 30.9.2009 – Kunnissa lausunnolla oleva viiden kunnan terveydenhuollon yhteistyöalueen arviobujetti sai Pyhärannan kunnanhallitukselta huutia maanantaina. Pyhäranta ei aio hyväksyä isäntäkunta Uudenkaupungin arvioimia avosairaanhoidon käyntimääriä ja hintoja, jotka merkitsisivät terveydenhuollon kustannuksien huimaa nousua ensi vuonna, kertoo Länsi-Suomi tänään.

–Ilman muuta oletan, että sitä (maksuosuutta) korjataan. Muuten tämä olisi huono alku yhteistyölle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Sarilo.

Pyhärannan osuus 18,3 miljoonan euron budjetista oli ehdotuksessa yhteensä 1,64 miljoonaa euroa eli 735 euroa asukasta kohti.

Uudenkaupungin valtuusto alkaa olla hyvin valmisteltujen juttujen kumileimasin

UU 27.9.2009 - Uusikaupunki lähtee omavelkaiseen 3,2 miljoonan euron takaukseen ennätyslyhyessä valtuuston kokoksessaan tänään illalla. Kysymys oli jo moneen kertaan toimielimissä käsitellystä ja päätetystä Kiinteistö Oy Uudenkaungin Energiapuiston lainasta, joka hyväksyttiin poliittisesti tulehtuneen kevään, kesän ja syksyn alkajaisiksi äänin 40-3. Valtuustetuista vastaan asettuivat odotetusti Pertti Haverinen (skp) ja perussuomalaiset Rainer Tähtinen ja Java Valkonen. Muut kaksi perussuomalaisten valtuutettua ovat näin asettuneet liki pysyvästi tukemaan vaalien jälkeen muodostettua oikeistokoalitiota, joka näin pitää paikallista kaupungin päättävien toimijoiden poliittista valtajakoa jo itsestään kuulutettuna.

Lainalla rakennettavan halliin muuttaa Laitilasta tele- ja puhelinverkojen rakentaja Vertek Oy. Samaan Sannolle rakennettavan 2600 neliömetrin hallin lisäksi rakennetaan 1000 neliömetriä kaupungin elinkeinotoimen neuvottelemille neljälle yritykselle, siis noin 250 neliömetriä yritystä kohti.

Saako valtuustossa sanoa sanottavansa?

-Mielestäni oikeuttani puhua takausasiassa rajoitettiin. Toisessa yhteydessä kaupungin talouden toteutumisesta puhuttaessa ei pysytty aiheessa, mutta valtuutetut saattoivat silti puhua. Itse puhuin takaukseen olennaisesti liittyvistä asioista. Jos esittää kielteisen kannan ison hankkeen lainantakaukselle, perustelujan täytyy olla tosi hyviä, kertoi Jari Valkonen.

Valkonen oli perehtynyt asiaan ja tiesi muun muassa Vertek Oy:n työntekijöiden kannan paikkakunnan vaihdokseen olevan kielteinen, ehkä myös siksi, ettei henkilökunnallekaan ollut kerrottu siirtymisestä Laitilasta Uuteenkaupunkiin mitään etukäteen ennen hallihankkeen paljastumista.

Samoilla linjoilla ollut Rainer Tähtinen piti Vertekin siirtymistä Uuteenkaupunkiin ”erikoisen virkamiesleikin” tuloksena. -Pari vuotta sitten kahden suuren ja vakavaraisen yrityksen tytäryhtiön toimitilat Laitilassa remontoitiin peräti 2,4 miljoonalla eurolla ja nyt on muutto edessä. Ilmeisesti tilojen vuokraaminen Uudestakaupungista on perusteltua, jos toimitusjohtaja haluaakin seuraavaksi muuttaa yrityksen vaikka Mynämäelle. Silloin yritystä ei jää rasittamaan kiinteistömassa Uudessakaupungissa, sanoi Tähtinen ryhmäpuheenvuorossaan.

-Koko tämän takauskuvion ainoita hyötyjiä ovat VSV ja Rauma Energia. Nyt yritykset voivat myydä Laitilan toimitilat ja silti Vertekillä on uudet, ajanmukaiset tilat Uudessakaupungissa. Lainan takaaja ja kiinteistön rahoittaja on uusikaupunkilainen veronmaksaja. ...Suuria verotulojakaan ei yrityksen siirtyminen tuo Uuteenkaupunkiin. Viime vuoden satojen tuhansien eurojen tappio pitää siitä huolen, selvitti Tähtinen.

Tähtinen huomautti myös asian käsittelyn ja kunnallisen hallinnon avoimuuden olevan ristiiidassa keskenään. Asia valmisteltiin urakoidenkin osalta loppuvaiheeseen ennen kuin lainan takaus tuli esille. -Kahden turkulaisen yrityksen nettisivuilla kiinteistöosakeyhtiö mainitaan jo referenssisivuilla. Eli urakoiden tarjouskilpailukin on jo käyty. Ennen kuin rahasta on edes päätetty, ihmetteli Tähtinen.

Uudenkaupungin uudella terveyskeskuksella neljä toimialaa, 50 ”asiointipaikkaa” ja 18,3 miljoonan euron budjetti

UU 27.9.2009 – Uudenkaupungin ”Sorvakon” terveyskeskus muuttuu vuoden alussa terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen Uudenkaupungin terveyskeskukseksi. Mikään ei siis muutu, mutta muutoksen jälkeen yhteistoiminta-alueella on muitakin terveyskeskuksia, joissa palveluja tuottaa Uusikaupunki. Viiden kunnan yhteistä yhteisiä tervys- ja sosiaalipalveluja johtaa uusi terveyslautakunta.

Yhteisesi hoidettavat palvelut tuottaa yhteensä 50 ”asiointipaikkaa” (kustannuspaikkaa) eli fyysisiä yksiköitä, esimerkiksi viisi lastenneuvolaa ja kolme äitiysneuvolaa. Kaikki kunnat eivät ole halunneet omaa toimipaikkaa tietyille palveluilleen. Uuden järjestelmän palvelukseen siirtyvät kaikki entiset terveydenhuollon työntekijät. Uudenkaupungin terveyskeskuksen organisaatioon perustetaan sen ulkopuolelta siirtyvät virat. Henkilöstöä on yhteensä 254.

Uudessa terveyskeskuksessa Uudessakaupungissa on neljä päätoimialaa: avo-, työ- ja suun terveydenhuolto sekä vuodeosasto. Ensi vuoden budjetti on noin 18,3 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin osuus on 10,7 miljoonaa euroa (673 euroa per asukas), Taivassalon 1,5 (854), Vehmaan 3,2 (1312), Kustavin 1,3 (1420) ja Pyhärannan 1,7 (744). Koko alueella kustannukset ovat 790 euroa asukasta kohti. Terveyslautakunnan arviobudjetti menee vielä kuntiin hyväksyttäväksi.

Yhteistoiminta-alueen hoidettaviksi annetut tehtävät ovat aiemmin jakautuneet useille eri organisaatioille tai organisaatioyksiköille yhteistoiminta-alueen kunnissa: Laitilan-Pyhärannan ktt ky, Vehmassalon ky, Vehmaan, Taivassalon, Kustavin ja Pyhärannan kuntien sosiaalitoimet, Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen kansanterveystyön ja kuntoutuksen tulosalueet.

Munaistenmetsän kaatopaikan polttokoneisto on poissa käytöstä ja kaatopaikkakaasut (kuten metaani) menevät suoraan ilmaan käsittelemättöminä. Kaatopaikan lupaehtojen mukaan kaasut on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos taas kerättyä kaasua ei voida hyödyntää on se hävitettävä polttamalla. Kuva: pohtiva.vuodatus.net.

Uudenkaupungin jätehuoltoliikelaitos lyönyt laimin kaatopaikkakaasujen talteenoton ja polttamisen

Kaupungin pyrkimys hiilineuraaliksi kunnaksi ei ole enää uskottava.

UU 27.9.2009 / Olli Haapala – Uudenkaupungin HINKU-kunnan (hiiilidoksineutraaliutta tavoittelevan kunnan) imago on saamassa kovan kolauksen ellei ole jo kokonaan epäuskottava. Kaupungin jätehuoltoliikelaitos on laiminlyönyt kokonaan kaatopaikkakaasujen talteenoton tai vaihtoehtoisen polttamisen. Kaatopaikan kaasujen, muun muassa metaanin, talteenotto on lakisääteinen. Metaanin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on noin 20 kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Myös hiilidioksidia syntyy kaatopaikoilla.

Kaatopaikka on sillä syntyvien kaasujen vuoksi ympäristöterveydellinen ongelma, etenkin jos syntyvät kaasut pääsevät vapaasti ilmaan. Kaatopaikoilta leviää ilmateitse lähiympäristöön kasvihuoneilmiötä ja sen seurauksena ilmastonmuutosta kiihdyttävien kaasujen lisäksi terveyden kannalta haitallisia haihtuvi yhdisteitä kuten kloroformia, tetrakloorimetaania, tolueenia, bentseeniä, kloorietaania, rikkivetyä, hiukkasia, pölyä, mikrobeja, typen ja rikin oksideja, hiilimonoksidia, suolahappoa, dioksiineja ja furaaneja.

Osa niistä on lähtöisin jätetäytöstä tai muista kaatopaikan toiminnoista, kuten biokaasun poltosta tai autojen ja koneiden pakokaasuista.

Kaatopaikan asioista onkin jätetty perjantaina selvityspyyntö Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Kaupunginvaltuutettu Juha Aaltosen (sd) alulle panemassa selvityspyynnössä puututaan myös jäteautojen pesupaikkaan kaatopaikalla.

-Polttokoneisto on ollut poissa käytöstä (kohtuuttoman pitkään) ja metaani-kaatopaikkakaasut menevät suoraan ilmaan käsittelemättöminä. Onko syy osittain se, että keruuputkistoon on päässyt jätevesiä, maamassoja tai jotain vastaavaa, kysytään selvityspyynnössä, jossa pyydetään vastausta myös siihen mihin toimiin kaatopaikan ylläpitäjä on ryhtynyt asian suhteen?

Myös kaatopaikan kymmenisen vuotta käytössä ollut ”ns. pesupaikka biojätesäiliöille ... on ollut poissa käytöstä useamman viikon ilmeisesti kaatopaikan osittaisen sulkemistyön vuoksi. Pesupaikan viemäriputki on katkaistu, eika pesupaikkaa ole voitu käyttää. Miten kauan se voi olla poissa käytöstä? Pitääkö kaatopaikan pitäjän järjestää varapesupaikka säiliöille kaatopaikan alueella? Nyt jätehuoltoyritykset joutuvat pesemään säiliönsä valvomattomissa olosuhteissa asutuksen keskellä” ja ajamaan mahdollisesti jätejäämiä valuvilla autoillaan kaupungissa asuinrakennusten piirissä.

Naispappien kanssa yhteistyökyvytön pastori saa edelleen työohjeensa kirkkoherralta

UU 27.9.2009 – Uudenkaupungin kirkkoneuvosto päätti viime keskiviikkona jättää silleen pastori Vesa Kiertokarin anomuksen vapautua vakaumuksen vastaisista työtehtävistä. Kysymys on yhteistyökyvyn puutteesta naispappien kanssa eli ”virka-aikajärjestelyistä”, avioliitostaan eronneen vihkimisestä ja ”avokummien” velvollisuuksista. Kiertokarin mukaan kaikki kastetilaisuudessa kummeina olevat eivät täytä kristillisen kirkon perinteitä kummeina. Kiertokari sanoo, että häntä painostetaan tahallisesti ja tarkoitushakuisesti toimimaan vakaumustaan vastaan.

Uudenkaupungin kirkkoneuvosto pitää niskuripapin toimintaa kirkkojärjestön ja virkaehtosopimuksen vastaisena, ja toivoo hänen käyttäytyvän virka-asemansa edellyttämällä tavalla. Tuomiokapituli on käynnistänyt asiassa tutkinnan.

Pastori Vesa Kiertokarin esimies on seurakunnan kirkkoherra, jolta hän saa edelleen työtään koskevan ohjeistuksen.

Sairaanhoitopiiri priorisoimassa potilaat hoidon viiteen kiireellisyysryhmään – ministeriön ohjeet huomioitava

UU 26.9.2009 – Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri aikoo luokitella potilaansa ja heidän tarvitsemansa hoitotoimenpiteet viiteen ryhmään ja priorisoida ne kiireellisyyden mukaan. Sairaanhoitopiirin aikomaa käytäntöa ei ole muualla maassa suunniteltu. Kiireellistä hoitoa vaativat kuuluvat ykkösluokkaan ja viidennen luokan potilaat voivat odottaa vaivojensa kanssa määrittelemättömän ajan tai jäädä kokonaan hoitamatta. Kysymys on rahasta ja sen niukkuudesta.

Turun Sanomat kirjoittaa tänään, että TYKS ja sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira on eri mieltä siitä, millaisia valtakunnallisia ohjeita potilaan vaivojen luokittelusta annetaan ja voidaan antaa. Valviran ylijohtaja Tarja Holin mukaan sairaanhoitopiireillä on oikeus ja velvollisuus luokitella tehtäviään tärkeysjärjestykseen, mutta priorisointi ei saa olla ristiriidassa sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden kanssa. Sairaanhoitopiiri ei saa myöskään muuttaa ministeriön määräämiä painotuksia.

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Turkka Tunturi kertoo Turun Sanomille, ettei maan kattavaa ohjeistusta ole olemassa. –Mitään sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta ei ole olemassa, mutta on sen sijaan määritelty yhtenäisen hoidon perusteet, Tunturi kertoo.

Valviran ylilääkäri Markus Henriksson muistuttaa, että kaikilla potilailla on lakisääteinen oikeus hyvään sairaanhoitoon. Henrikssonin mukaan priorisointien täytyy olla sellaisia, että kansalaisten yhdenvertaisuuden perusteella jokaisella pitäisi olla oikeus samaan hoitoon huolimatta siitä, missä päin maata asuu.

Varsinaissuomalaiset joutuvat muita huonompaan asemaan, jos sairaanhoitopiirin priorisointien takia maakunnassa ei ”ensi vuonna leikatakaan luomia tai suonikohjuja”. Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi perää ministeriön kantaa, mutta sen ylijohtaja Tarja Holi kertoo, ettei Valvira ”aio toistaiseksi puuttua sairaanhoitopiirin ratkaisuun”.

Tuleva ja käytössä oleva turvesuo: Saukonsuo (Parkano) ja Osmalamminneva (Sievi). Kuvat: sll.fi

Turvetuotannolle Euran-Laitilan Kirvessuolla haettu uudestaan ympäristölupaa

Vapo Oy:n uusin hanke turvetuotannosta Isorahkan suoalueella Laitilan Untamalan kylässä tulee olemaan uhka Uudenkaupungin raakavesilähteelle Velhoveden-Ruotsinveden makeanvedenaltaalle. 

UU 25.9.2009 - Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa noin 115 hehtaarin suuruiselle Kirvessuon turvetuotantoalueelle. Alun alkaen tehtyä lupahakemusta jouduttiin täydentämään Vaasan hallinto-oikeuden vaatimuksesta uudella arviolla turvetuotantoalueen vaikutuksista kolmen Natura 2000 -alueen luontoarvoihin.

Nyt Kirvessuon turvetuotantoalue odottaa lopullista ympäristölupaa. Lupahakemu oli muistutus- ja kuulemiskierroksella Euran kunnanvirastossa ja Laitilan kaupungin yhteispalvelupisteessä Avituksessa. Määräaika muistutuksille päättyi elokuun puolivälissä.

Kirvessuo sijaitsee Euran kunnan Vaaljoen kylän eteläpuolella ja Laitilan noin 5 kilomeriä Laitilan Kaivolan kylästä koilliseen.

Kirvessuon alue merkittiin aikanaan Satakunnan maakuntakaavaan selvitysalueena, koska mitään selvityksiä sen ympäristö- ja luontovaikutuksista turvetuotantoalueena ei ollut olemassa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi alueelle ympäristöluvan keväällä 2008, ilman ympäristönsuojelulain edellyttämiä arviointi- ja lausuntomenettelyjä. Lupaan haettiin välittömästi muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta, joka totesi päätöksessään, että ympäristölupaa ei olisi tullut myöntää ilman lisäselvityksiä muun muassa turvetuotantoalueen vaikutuksista Natura 2000 -alueisiin (Nukinrahka-Hirvilammensuo, Iso-Hölö ja Koskeljärvi).

Uusikaupunkilainen kaupunginvaltuutettu Harto Forss (vas) kertoo blogissaan (forss.vuodatus.net) turpeennoston olevanmahdollinen uhka Uudenkaupungin raakavesilähteelle Makeanveden altaalle. Ennen nostoa suo kuivatetaan ojituksella. ”Alue on melko lähellä Makeanvaden allasta, joten erittäin hapanta ja sameaa vettä saattaa päätyä sinne. Hyvästi muikut ja muut kalat sekä hyvä juomavesi. Kuivatuksen jälkeen aloitetaan nosto”, kirjoittaa Forss. Nostettavan turpeen määrä on noin 60.000 kuutiometriä vuodessa. ”Silloin ilman täyttää sankka pöly joka laskeutuu muun muassa kuivatusojiin ja Makeanveden altaan saastuminen jatkuu”.

Makeanveden altaan Velhoveteen laskeva Sirppujoki saa alkunsa Malvonjokena Laitilan koillispuolisilta suo- ja metsäalueilta. Joen valuma-alue on 438 neliökilometriä neljän kunnan alueella. Kirvessuo, Nukinrahka ja Hirvilammensuo ovat myös Mietoistenlahteen laskevan Laajoen valuma-alueella.

Vapon Kirvessuon turpeenostohanke ei siis näytä olevan merkittävä uhka Uudenkaupungin raakavesialtaalle, mutta sen sijaan Isorahkan alue Untamalassa tuotee toteutuessaan sitä olemaan. Vapo Oy on ostanut Isorahkan suoalueesta 86 hehtaaria ja aikoo aloittaa siellä turvetuotannon. Turvekerroksen paksuus Isorahkalla on kolme metriä, mikä merkitsee noin 4 metrin syvyisiä kuivatusojia.

Isorahkan "ottoalueella ei (ole) merkkejä suunnitelmista ole vielä nähtävissä", kirjoittaa Kansan Uutiset eilen. Alueelle syntyy meluhaittaa ympäri vuoden, mutta talvella raskaita rekkoja liikkuisi tiheämmin.

– Neljä vuotta olemme saaneet asua täällä rauhassa. Meitä on perheessä kolme ja neljäs on tulossa. Kun turpeenotto loppuu, meidän takapuolemme kasvavat jo horsmaa, ja lapsillakin on paljon ikää, kertoo paikallinen asukas Kim Kantonen.

– Vapo ei ole informoinut kyläläisiä asiasta. Vapo vain tulee ja tekee, yhtiön soilla työskennellyt tietää.

– Olemme jättäneet Vapolle vetoomuksen, että se luopuisi hankkeesta. Sieltä ei ole kuulunut mitään, kertoo niin ikään ottoalueen läheisyydessä asuva Jouni Laaksonen.

Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan jäsen Klaus Peurla (vas) aikoo tuoda Vapo Oy:n hankkeen Uudenkaupungin kaupunginhallituksen tietoon lähiaikoina. -Turpeenoton johdosta liikkeelle lähtevät happamet humusvedet heikentävät entisestään kaupungin makeavesialtaan tilaa.

Laitilan seudun ympäristöyhdistyksen puheenjohtajan Helinä Seikola puolestaan sanoo ympäristöyhdistyksen tarttuvan asiaan heti kun Vapo on tehnyt ympäristölupa-anomuksen Laitilan kaupungille. 

Turve merkittävä luonnonvara – mutta käytössä monta ongelmaa

Turve on merkittävä luonnonvara. Pohjoisella pallonpuoliskolla sitä on erittäin paljon, ja koko ajan syntyy lisää. Mutta turve on myös fossiilinen polttoaine, suuren mittakaavan turvesoiden uusiutuminen kestää tuhansia vuosia. Turpeen uusiutumisella ja fossiilisuudella on myös tekninen ja puhujaviritteinen ulottuvuus.

Turpeen päästökerrointa halutaan laskea teknisesti, jotta turve olisi taloudellisempi energiaraakaaine. Ranskaa puhuva eu-virkamies pitää turvetta fossiilisena biopolttoaineena. Hän saa käsitykselleen täyden tuen suomalaisista tilastoista. Poliitikot puhuvat hitaasti uusiutuvasta, fossiilisen kaltaisesta tai jopa biopolttoaineesta. Kansainvälinen ilmastotutkijoiden paneeli (IPCC) pitää turvetta turpeena, se ei heille ole fossiilinen eikä uusiutuva luonnonvara.

Euroopan parlamentin tämänhetkisen kannan mukaan turve on hitaasti uusiutuvaa bioenergiaa. Muihin ”fossiilisiin” verrattuna turpeen päästökerroin on 106, kivihiilen 93 ja maakaasun 55.

Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan turveteollisuudella on Suomessa takanaan erityisen vahva poliittinen tuki. -Kun turvetta poltetaan, poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä. Poltossa taivaalle vapautuva hiili on kertynyt soihin 5-10 tuhannen vuoden ajan. Suomen oloissa turvetta ei voi pitää myöskään hitaasti uusiutuvana polttoaineena, sillä hiiltä sitoutuu takaisin ainoastaan luonnontilaisille turvemaille, todetaan SLL:stä.

”Ojitusten seurauksena suuri osa soistamme on muuttunut hiilinieluista tai kasvihuonekaasujen taseeltaan neutraaleista ekosysteemeistä huomattaviksi hiilen lähteiksi. Polttoaineista turve on ongelmallisin, sillä sen poltosta aiheutuu tuotettua energiayksikköä kohti noin 12 prosenttia korkeammat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilestä. Tästä johtuu, että turpeella tuotetusta energiasta, joka on noin 6-7 prosenttia koko energiantuotannosta, aiheutuu lähes 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Viime vuosina turpeenpolton vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat olleet 9-10 miljoonan tonnin tasolla”.

Veroista vapaan turpeen energiakäytön tukemista perustellaan sen kotimaisuudella ja huoltovarmuudella. ”Päästökauppalain tehoa vähentää valtion ratkaisu jakaa päästöoikeuksia ilmaiseksi ja tukea tarvittaessa turvelauhdesähkön tuotantoa syöttötariffilla”.

Suot säilytettävä hiilinieluina

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että Suomen soiden säilyminen hiilinieluna. Siksi turvetta tulisi kohdella hiilitaselaskelmissa ja päästökaupassa fossiilisena ja uusiutumattomana polttoaineena. Ympäristönsuojelijat vaativatkin energiaturpeen tuotannion ja polton lopettamista vuoteen 2020 mennessä.

Ilmastonmuutoksen torjumisen vauhdittamiseksi tehdään eri tyyppisiä taloudellisia investointeja kaiken aikaa. Ympäristönsuojelijat esittävät turpeennostoon myös ratkaisun: ”turpeennostoon ei oteta uusia luonnontilaisia, lievästi muutettuja tai ennallistamiskelpoisia soita, vaan turpeenotto ohjataan luontoarvonsa menettäneille metsäojitetuille soille ja suopelloille”. Turpeella tuotettua lauhdesähköä ei myöskään tuettaisi. Jo käytettyjä turvesoita voitaisiin niin ikään soistaa uudelleen tai aloittaa niillä energiakasvien viljely.

Vapo Oy nykyään maailman johtava turveteollisuusyritys. Vapon edeltäjä aloitti polttopuiden hankkijana ja toimittajana valtion laitoksille vuonna 1940.

Vapon Paikalliset polttoaineet -divisioonan liikevaihto oli viime vuonna 207,1 miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli 404. Liiketoiminta keskittyi voima- ja lämpölaitosten biopolttoaineisiin (jyrsinturve ja palaturve, puupolttoaine, ruokohelpi). Biopolttoaineen toimitukset vastasivat energiamääräältään yhteensä 23 terawattituntia.

Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 631,8 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on 1.780 henkilöä. Suomi, Ruotsi, Viro, Latvia ja Venäjä.

Tekniikka & Talous:

Yhdysvallat pitää autoteollisuuden tukidollarit kotimaassa – Karman kokoonpano pois Suomesta?

UU 25.9.2009 – Yhdysvaltojen energiaministeriö on myöntänyt Fisker Automotivelle 528 miljoonaa dollaria uusien hybridimallien kehittelyyn. Autojen valmistus halutaan kuitenkin pitää Yhdysvalloissa, kertoi Tekniikka & Talous eilen. Fiskerin tapauksessa komponentteja voitaiiin edelleen valmistaa ”maan rajojen ulkopuolella”, mikä Karman tapauksessa tarkoittaa Suomea ja Uuttakaupunkia. Ukin Uutiset kertoi aikaisemmin Fiskerin 39.000 dollarin pikkuhybridistä, jonka valmistus alkaa todennäkäisesti 2012 Yhdysvalloissa.

Fiskerin päätuotanto Yhdysvaltoihin? / Huokea pikkuhybridi markkinoille jo parin vuoden kuluttua (Autot ja liikenne)

Uusikaupunki luikkii uuteen puhepalvelujen kilpailuttamiseen – tai päätyy Soneran kanssa markkinaoikeuteen

UU 23.9. & 24.9.2009 / Olli Haapala – Uudenkaupungin puhepalvelujen hankinta käynnistetään uudelleen. Kaupunginhallitus keskeytti nykyisin menossa olevan julkisuuteen yllättäen vuotaneen hankintakilpailun, jonka voitti TeliaSonera Finland Oyj noin 400.000 euron tarjouksellaan. Kysymys on kaupungin lankaliittymiä ja matkapuhelinpalveluja ja puhelinvaihdetta koskevasta sopimuksesta kolmeksi vuodeksi. Toinen tarjouksen tehnyt paikallinen yritys Vakka-Suomen Puhelin Oy (tytäryhtiöineen) hävisi kilpailun julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan noin 7.000 eurolla.

Uusikaupunki kilpailuttaa uudestaan puhepalvelunsa. Kaupunginhallitus teki päätöksen kilpailutuksen keskeyttämisestä maanantaina. Asiasta jouduttiin äänestämään, kun Antti Haapavuori (sd) ehdotti ja Johanna Ruoranen (sd) kannatti keskeyttämistä. Tätä vastustivat puheenjohtaja Heikki Wala (kok) ja Rainer Tähtinen (ps), jotka totesivat että tarjouskilpailu on käyty ja lopputulos pöydällä. Wala ja Tähtinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, he pitivät päätöstä juridisesti kestämättömänä. Salaisena pidetyn asian esitellyt hallintojohtaja Ossi Pelttari jätti hänkin pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä ja vapautui näin mahdollisesta henkilökohtaisesta korvausvelvollisuudesta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Wala korostaa hankintaprosessin olevan juridisesti pitävä ja sen keskeyttäminen puolestaan hankintalain vastainen.

Myös sukulaisuuden takia esteellinen kaupunginhallituksen jäsen löytyi, kun Juha Nevavuori (kok) pidättyi äänestämästä. Hänen veljensä Kimmo Nevavuori on Vakka-Suomen Puhelimen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Juha Nevavuori ei ilmoittanut esteellisyyttään 7.9. tai sen jälkeen, kun asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus perusteli kilpailutuksen keskeyttämisen myös Nevavuoren esteellisyydestä syntyneellä menettelytapavirheellä.

Puhepalvelujen kilpailuttamista koskevasta ”tietovuodosta” paikallislehteen tehtiin maanantaina läänin poliisiosastolle tutkintapyyntö. Paikallislehden jutun kärki oli huoli puhepalvelujen mahdollisesta siirtymisestä muualle ja sen seurauksena lisääntyvästä työttömyydestä. Lehden kannalta asia on käytännössä loppuunkäsitelty. Päätoimittaja ja jutun kirjoittaja vetoavat lähdesuojaan, joka tässä tapauksessa on murtamaton. Poliisin mahdollinen esitutkinta loppuu viimeistään lähdesuojan toteamiseen.

Mikäli TeliaSonera vie puhepalvelujen kilpailutuksen markkinaoikeuteen ja voittaa jutun, Uudessakaupungissa aletaan etsiä korvausvelvollisia. Korvausvelvollinen ei ole automaattisesti kaupunki. Kaupungin käyttämän juristin lausuntoon uskonut kaupunginhallituksen enemmistö voi kokoea hyvinkin kiusallisen yllätyksen.

Jos Uusikaupunki joutuu puhepalvelujen kilpailutuksesta markkinaoikeuteen, leivätön pöytä on jo valmiiksi katettu pöytähopeilla, henkilökunnalle palvelusvuosilahjoina jaettavan Romantiikka-sarjan esineistön kilpailutuksesta.

Puhepalvelujen hankintamenettelyssä käytettiin normaaliin tapaan ratkaisuperusteena halvinta tarjoushintaa. Myös tarjousten ”kokonaistaloudellisuus” nousee tarjouksen hyväksymisen perusteeksi, mutta tällöin tarjouspyynnössä tulee kertoa myös tekniset ja laatukriteerit, joilla tarjouksia tullaan vertailemaan ja painottamaan. Soneran tarjouksen paremmuuteen vaikutti lähinnä juuri tekninen painotus.

Vakka-Suomen Puhelimen hallitukseen kuuluvat muun muassa kaupunginjohtaja Kari Koski jäsenenä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Kontu (kesk) puheenjohtajana. Kaupungin puolesta hankinnan kilpailutti tele- ja it-alan konsulttitoimisto Learnpoint Oy.

Tällä hetkellä kaupungin puhelinvaidetta ja -välitystä hoitaa Protone Oy ja muuta puhelinliikennettä Innotele Oy, jotka molemmat ovat Vakka-Suomen Puhelimen tytäryhtiöitä. VSP:n nykyinen puhelinpalvelusopimus kaupungin kanssa päättyy vuoden lopussa.

Kaupunginhallitus muutti puhepalvelujen tulevaa kilpailutusta aikaisempaan nähden siten, että kaupungin puhelinvaihde ja sen hoitaminen eivät ole mukana, sen halutaan pysyvän Protone Oy paikallisella toimipisteellä. Päätös puhepalvelujen kilpailutuksen järjestämisestä uudelleen tehtiin kieli keskellä suuta, sillä nyt tarjouspyyntö halutaan syynätä etukäteen kaupunginhallituksessa.

Työttömyyden kasvu laantui elokuussa Uudessakaupungissa ja kiihtyi Varsinais-Suomessa

UU 22.9.2009 - Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli elokuun lopussa 21.357 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni elokuun aikana Varsinais-Suomessa 1.400 henkilöllä. Viime vuoden elokuusta määrä kasvoi 7.142 henkilöllä eli 50,2 prosentilla. Koko maassa työttömyys kasvoi hitaammin eli 38 prosentilla.

Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 8,8 ja koko maassa 9,9 prosenttia. Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen.

Uudessakaupungissa oli lomautetut mukaanlukien elokuussa keskimäärin 896 työtöntä työnhakijaa, mikä on työvoimasta (7530 henkilöä) 11,9 prosenttia. Työttömiä oli näin 43,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna elokuussa, joilloin heitä oli keskimäärin 606. Jos kaikki lomautettuna olevat ”työlliset” lasketaan mukaan, Uudenkaupungin työttömyysaste on huikea 15-16 prosenttia.

Elokuun lopussa työttömiä ja henkilökohtaisesti lomautetettuja työvoimatoimiston työnhakijoita oli Uudessakaupungissa oli heinäkuun lopussa 721. Työttömyysaste on näin 9,6 prosenttia, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heinäkuun lopussa. Avoimia työpaikkoja oli elokuun lopussa 25.

Työttömistä (721) henkilöistä on miehiä 403, naisia 316, alle 25-vuotiaita 115, yli 50-vuotiaita 296, yli vuoden työttömänä olleita 53 ja vajaakuntoisia 137 henkilöä.

Viime vuoden elokuuhun verrattuna työttömien määrä on kääntynyt kasvuun kaikissa pääammattiryhmissä. Voimakkaimmin työttömyys on kasvanut teollisuudessa ja rakentamisessa lomautusten yleistymisen myötä. Metallialalla työttömien määrä on kaksinkertaistunut vuoden takaiseen verrattuna.

Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa 74.300:lla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Lomautettujen määrä oli noin 75.000 henkilöä. Tiedot ilmenevät tänään julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuvassa työllisyyskatsauksessa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli elokuun lopussa yhteensä 269.500 työtöntä työnhakijaa. Uusia avoimia työpaikkoja oli samaan aikaan 31.900.

Uudenkaupungin virkamiehet, kaupunginhallitus ja paikallislehti saivat pohdittavaa 

UU 21.9.2009 – Kaupunginhallituksen kokous tänään illalla ei sujunut kaikilta osin ainakaan leppoisissa merkeissä, kun Rainer Tähtisen (ps) ja viiden muun allekirjoittajan tutkintapyyntö niin sanotussa puhelinpalveluiden kilpailutuksen tietovuodossa tuli hallituksen tietoon. Kysymys on Vakka-Suomen Puhelin Oy:n tytäryhtiön Innotele Oy:n ja Telia-Sonera Finland Oyj:n käymästä kaupungin puhelinliikenteen kilpailutuksesta lanka- ja matkapuhelinten osalta. Paikallinen Innotele Oy hävisi kilpailun noin 400.000 arvoisesta hankintasopimuksesta 7.000 eurolla. Kilpailutuksen lopputulos vuoti ennen aikojaan julkisuuteen paikallislehden Uudenkaupungin Sanomien toimesta.

Mediaan päätyneen tietovuodon lähteestä ei tunnu olevan kenelläkään vedenpitävää tietoa, vähiten kaupungin virkamiehillä. Myöskään paikallislehti ei ole kommentoinut asiaa mitenkään.

Puhelinpalveluiden kilpailutuksen järjesti tele- ja it-alan asiantuntijapalveluja yhteisöille ja yrityksille tuottava puolueeton konsulttitoimisto Learnpoint Oy.

Konsulttiyhtiön valinta tarjouskilpailun järjestäjäksi oli luonnollinen seuraus siitä, että Uudenkaupungin hallinto- ja kehitysjohtaja Ossi Pelttari edustaa kaupunkia Vakka-Suomen Puhelimen yhtiö- ja vuosikokouksissa. Lisäksi kaupunginjohtaja Kari Koski istuu Innotelen emoyhtiön VSP:n hallituksessa sen jäsenenä.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää tarjouskilpailun ja mainittu puhelinpalveluiden hankintailmoitus pannaan uudelleen hakuun. Asiasta äänestettiin ja Tähtisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Heikki Walan kanta Telia-Sonera Oyj:n valitsemisesta jäi häviölle 7-2. Asia on nyt julkinen.

TUTKINTAPYYNTÖ

Pyydämme Varsinais-Suomen poliisilaitoksen Uudenkaupungin yksikköä selvittämään Uudenkaupungin Sanomissa lauantaina 12.9.2009 olleiden puhepalveluiden hankintakäsittelyä koskevien kirjoitusten (pääkirjoitus ja sivu 5) osalta, syyllistyikö niiden lähde/lähteet laittomaan tekoon luovuttaessaan lehdessä olleet tiedot toimittajille. Samalla pyydämme, että poliisi tutkisi mistä tieto lehdistölle on vuotanut, mikäli lähde on syyllistynyt laittomaan tekoon. Uudenkaupungin kaupunginhallituksessa asia julistettiin maanantaina 7.9.2009 käsittelyn ajaksi salaiseksi.

Uudessakaupungissa 21.9.2009

Rainer Tähtinen, ps, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Jari Valkonen, ps, kaupunginvaltuuston jäsen
Juha Aaltonen, sdp, kaupunginvaltuuston jäsen
Joni Lohimies, ps, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen
Seppo Maikola, ps, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen
Mika Mäkiranta, ps, kaupunginvaltuuston varajäsen

Tutkintapyyntö lähetettiin ensi vaiheessa lääninhallituksen poliisosastolle.

Satakuntaliitto tyytyy tynkäkansallispuistoon

UU 21.9.2009 - Selkämeren kansallispuisto tulee vain Satakunnan rannikolle, totesi Satakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio eilisessä maakuntahallitusten yhteiskokouksessa Huittisissa, kirjoittaa Vakka-Suomen Sanomat tänään. Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala oli samaa mieltä. Hän ”lupasi asialle myös maakuntahallituksen siunauksen”.

–Nyt pitää varmistaa, että Rauman kaupungin valmistelema Selkämeren kansallispuisto Raumalta Merikarvialle toteutuu mahdollisimman pikaisesti. Metsähallituksen esitys Selkämeren kansallispuiston laajentamisesta Vakka-Suomen alueelle ei ole ajankohtainen, sanoo Rajala VSS:lle.

Rajala antaa täyden tukensa hankerahoituksen turvin perustetulle Uudenkaupungin kalastuspuistohankkeelle. Historiallinen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntaliittojen yhteiskokous pidettiin tulevan aluehallintouudistuksen merkeissä ja sitä ennakoiden.

Lempäälän uimahalli. Havainnekuva: arkkitehtiruutu oy.

Kun porvarihallitusta ajaneet bisnesmiehet Suomea rakentaa

Sukarin Lokalahden lomakylä etenee – Lempäälä jätti uimahallin rahoittamisen

UU 21.9.2009 – Ylen ykköskanavan ihmiskuvamakasiinissa (Arto Nyberg) sunnuntai-iltana esiintynyt konkurssiin menneen Nova Kiinteistökehitys Oy:n entinen toimitusjohtaja ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä epäilty Arto Merisalo kertoi, ettei ”Novan” kiinteistöalan hankkeissa milloinkaan veljeilty kunnallisten luottamusmiesten, virkamiesten tai päättäjien kanssa.

Nova Kiinteistökehitys Oy oli mukana Uudenkaupungin Ketunkalliolle nousseen halpistavaratalon rakentamisen alkuvaihessa. Nova Group -konserniin kuuluva yhtiö hankkii muun muassa liiketontteja ja -kiinteistöjä, liikekiinteistöihin vuokralaisia ja kilpailuttaa rakentamista sekä myy valmiita kohteita kiinteistösijoittajille. Tavarataloon Ketunkalliolle tuli vain Tarjoustalo-ketju. Sen 1,5 hehtaarin tontin osti Suomen Liikekiinteistöt SLK Oy 420.000 eurolla. Tämän yhtiön omistivat Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen (85 prosenttia) ja Novan Arto Merisalo (15 prosenttia).

Suomen Liikekiinteistöjen tonttikaupoista kaikkine johdannaisineen ei jäänyt Uudenkaupungin kassaan lainkaan kahisevaa, pikemminkin päinvastoin.

Tarjoustalon tonttikauppa tehtiin kevätkesällä 2007 ja tavaratalo avattiin jouluksi 2008. Kun halpistavaratalon tontilla tehtiin ensimmäisiä perustustöitä, kaupungissa virisi vaalirahasotkuissa itsensä ryvettäneen ja yhä ryvettävän Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:n toisen suurlahjoittajan, maskulaisen Toivo Sukarin tonttikaupat Lokalahden Tirkkalassa.

Tämä hanke käynnistyi komeasti Uudenkaupungin ja Sukarin omistaman Maskun Kiinteistöt Oy:n yhteistoimintana, pilottihankkeena, josta piti tulla ”näyttävän ja houkuttelevan” ympärivuotisen asumisen oman konseptin omaava projekti Sukarin ”ideapark-ostoslähiöiden” tapaan.

Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto päätti 4.2.2008 myydä Tirkkalasta 12 hehtaarin määräalan, jossa on noin 800 metriä merenrantaa Masku Kiinteistöt Oy:lle. Kaupungin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaan Masku Kiinteistöt maksoi tontista 300.000 euroa, sekä sitoutui tien ja vesijohdon rakentamiseen. Valtuustossa Juha Aaltonen (sd) esitti kauppahinnaksi vähintään 600.000 euroa. Häntä ei kannatettu.

Tirkkalan määräalan myyntiin liittyy ranta-asemakaavan korjauskierros Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksesta. Koko hankkeen luonne muuttui. Kaupungin ja kiinteistöyhtiön maakauppa herättikin melkoista poliittista vastustusta. Pilottihanke käsiteltiin kaupunginhallituksessa aluksi salaisena.

Tirkkalan luksusmökkikylän rakennuslupien hakeminen kuuluu kiinteistöyhtiölle, sen sijaan 5 tontin rakentaminen jää loppukäyttäjille, tai kiinteistöyhtiölle. Yhtiö on jo jättänyt rakennuslupahakemuksen kolmelle tontille ja loma-asunnolle.

Sen sijaan Sukarin uudet Ideapark-hankkeet (Masku, Pieksämäki, Vihti, Kiiminki) yskivät ja yskityttävät kuntia niille esitettyjen pikajuoksuvauhtia edellyttävien vaatimusten ja aikataulujen takia. Toisaalta talouden lama yskityttää myös vaalirahamiesten taloutta. Kun Lempäälään toteutetun Ideaparkin yhteyteen suunniteltu maanalainen maailma (väestönsuoja, kylpylä-, uimahalli- ja hiihtoputki) pysyy pimeänä valmiina louhoksena rahoitusvaikeuksien takia, vähin äänin on peräytynyt niin jo työn aloittaneita rakentajia kuin kolme viikkoa sitten Lempäälän kunta uimahallin rahoittajana. Kunta aikoo selvitä ostopalveluilla, kunhan uimahalli joskus valmistuu. Väestönsuoja Ideaparkin rahoittajien on kuitenkin rakennettava.

Tokmanni-konsernin Kyösti Kakkonen oli Arto Merisalon sunnuntaisen tv-kertomuksen mukaan porvarihallitusta maahan peränneen liikemiesryhmän ideanikkari. Sukari ja Kakkonen puolestaan olivat Nova Kiinteistökehitys Oy:n suurasiakkaita, jotka halusivat Kakkosen ehdotuksesta perustaa ”poolin”, josta jaettaisiin vaalirahaa sopiviksi katsotuille ehdokkaille. Mukana olivat myös Suomi-Soffan omistajat Marita Keskinen-Toivainen ja Harri Toivainen. Merisalon mukaan rahat maailmalle jakoi uusikaupunkilaistenkin hyvin tuntema toimitusjohtaja Tapani Yli-Saunamäki.

Kun maailmantalous käänsi kylkeään viime vuonna, Nova Kiinteistökehitys Oy meni polvilleen ja lopulta konkurssiin peruuntuneiden sopimusten ja muiden sotkujen vuoksi. Kohtalaisen reilun kiinteistöomaisuuden arvo on nollattu. Kolme noin 150.000 euron edustusbemaria palautettiin autot myyneille ja rahoittaneille yrityksille. Merisalon yhtiöltään lainaamat noin 700.000 euroa kääntyivät yllättäen hänen palkakseen. Poliittisesti aktiivisten rahamiesten ”poolin” pikkulainoilla hankittu ja korjattu loistohuvila Ruovedellä Merisalon kotipaikkakunnalla on myynnissä. Vaalirahaa saaneet kantavat nyt koppakaupalla takaisin saamiaan tukirahoja.

Viikaisten ”ongelmataloille” purkuavustus valtiolta

UU 19.9.2009 – Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myönsi viime viikolla Uudellekaupungille purkuavustusta 52.965 euroa. Kaupunki purkaa niin sanotut ongelmatalot Viikaistenkadulla (5,7 ja 9) ja Rautilantie 3:ssa. Tontit myydään gryndereille, jotka rakentavat paikalle uusia pienkerrostaloja.

Talojen purkamisesta ja erityisasumisesta kaupungissa käytiin aikanaan laaja ja räiskyvä keskustelu, jonka yhteydessä esiteltiin teräsrakenteinen punainen mummonmökki, joista oli aikomus rakentaa erityisasumisen mökkikylä kaupungin keskustan ulkopuolelle.

Uusikaupunki aloittaa yt-neuvottelut koko henkilöstönsä lomauksista

UU 19.9.2009 – Kaupunginhallitus aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön lomauttamisesta kolmen viikon ajaksi. Lomautukset tapahtuisivat vuodenvaihteessa, joulu-, uudenvuoden ja loppiais-viikoilla tai muuhun aikaan ensi vuonna. Vuodenvaihteessa kolmen viikon aikana (vk 52, 53 ja 1) on vain 11 työpäivää. Kolmen viikon jaksossa on yleensä 15 työpäivää. Aikaisemmin esitettyjä lomautuksia tämän syksyn aikana ei tehdä.

Suurimmat neuvottelevat ammattiliitot ovat Julkiasalan koulutetut Juko (260 jäsentä), terveydenhuollon Tehy (100) ja Super (100), Julkisten ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY (50) ja Kuntien teknisten ammattiliitto KTN.

Kalakauppa Halsteri Kirjalan kalatalous- ja ympäristöinstituutissa.

Ammattiopisto Novida liikelaitos

Uusikaupunki aloittaa Novidan fuusioneuvottelut Loimaan koulutuskuntayhtymään

UU 19.9.2009 – Uusikaupunki on esittänyt neuvottelypyynnön Loimaan kolutuskuntayhtymälle Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan mahdollisesta fuusiosta Loimaan koulutuskuntayhtymään.

Loimaalaislaitoksen yhtymähallitus kertoo Uudellekaupungille, että koulutuskuntayhtymä on käynyt opetusministeriön suosittamia neuvotteluja omistajapohjan laajentamiseksi muun muassa Turun kaupungin ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän kanssa. Tulosta ei ole syntynyt. Parhaillaan koulutuskuntayhtymä käy neuvotteluja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän (Tuorla, Piikkiö), Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiön (Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Kirjala, Länsi-Turunmaa) sekä Kaarinan kaupungin (Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) kanssa. Tarkoituksena on iso koulutuskuntayhtymä, joka aloittaisi jo vuoden 2011 alussa.

Loimaan koulutuskuntayhtymä haluaa alueellisia tulosalueita omine johtokuntineen ja esimiehineen. Lisäksi uuden kuntayhtymän kotipaikan tulee olla Loimaa ja uusien kuntien ammatillinen koulutus halutaan liittää uuden perustettavan kuntayhtymän toiminnaksi.

Yhtymähallitus päätti aloittaa neuvottelut Uudenkaupungin kanssa ammattiopisto Novidan liittämisestä laajennettuun kuntayhtymään ja nimesi neuvottelijoikseen johtava rehtori Risto Sinervon ja talousjohtaja Leena Suonkannan.

Kaupunginhallitus nimeää Uudenkaupungin neuvottelijat maanantaina.

  uki.fi

Nuoriso- ja liikuntalautakunta harkitsi uudelleen

Uudenkaupungin uimahallin vaapaakortit muuttuvat maksullisiksi - viimeisenä Suomessa

Päätös kaupunhallituksessa syntyi ääänin 5-5 puheenjohtajan Heikki Walan (kok) äänen ratkaistessa. Vastaan äänesti vasemmisto. Sotaveteraanit, sotainvalidit, lotat ja miinanraivaajat sekä alle 16-vuotiaat vammaiset pääsevät uimaan edelleen ilmaiseksi.

UU 19.9.2009 & 23.9.2009 klo 8.30 – Toistamiseen Uudenkaupungin nuoriso- ja liikuntalautakunnassa ollut uimahallin vapaakorttijärjestelmän muuttaminen maksulliseksi erityisuimakortiksi ei aiheuttanut äänestystä suurempia uusia pärskeitä. Esitys menee kaupunginhallitukselle maanantaina.

Lautakunnan kesäkuussa tekemää päätöstä perusteltiin taloustilanteella ja liikuntapalvelujen tuottamisen kulurakenteella ja talouden hallinnalla: palvelut tuotetaan tuloilla ja avustuksilla. Liikuntapalvelujen käyttömääräraha on ensi vuonna 100.000 euroa. Yli 20 vuotta vanha järjestelmä haluttiin tarkistaa nykyajan tilannetta vastaavaksi. Suomessa ei uida yhdessäkään uimahellissa kunnan vapaakortilla.

Uudessakaupungissa vapaakortin on myöntänyt erityis- ja terveysliikunnanohjaaja. Uimahallissa kävijöistä oli vapaakorttilaisia viime vuonna 4515 eli 5,1 prosenttia.

Uimakortti erityisryhmille otetaan Uudessakaupungissa käyttöön ensi vuoden alusta. Voimassa olevalla vapaakortilla voi käydä uimassa tämän vuoden loppuun asti. Vain uusikaupunkilaisille myönnettävän kortin hinta on aikuisille 45 euroa koko kaudesta tai 25 euroa puolivuotiskaudesta. Lasten hinnat ovat noin puolet aikuisten hinnoista.

Maksullisen erityisuimakortin saamisen edellytyksenä on vähintään 70 prosentin invaliditeetti, päätös pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä tai alle 16 -vuotiaiden lasten korotettu tai ylin vammaistukipäätös.

Päätös lautakunnassa syntyi äänin 5-3. Vesa Kiertokari ehdotti Juhani Konttisen kannattamana, että voimassaolevaa vapaakortti -systeemiä ei muuteta. Korttikäytönnön muutoksen puolesta äänestivät Nina Jefimoff, Heli-Päivikki Laurén, Markku Varjo, Jari Valkonen ja Jarno Nikula. Kiertokarin ehdotus sai kolme ääntä (Vesa Kiertokari, Tuula Haahti ja Juhani Konttinen).

Talouskeskus ja 4 hehtaaria maata Haimiossa jäi jälleen myymättä

UU 18.9.2009 – Vuosikausia ollut Haimion talouskeskus siihen liittyvine ranta-alueineen jäi jälleen myymättä, kun kaupaunginhallitus ei hyväksynyt Työvene Oy:n toimitusjohtaja Harri Putron 135.000 euron tajousta. Hallitus päätti viime vuonna talouskeskuksen ja siihen liittyvän ranta-alueen myynnistä ja asetti pohjahinnaksi 170.000 euroa. Vakka-Suomen Op-Kiinteistökeskus löysi tarjouskilpailulla yhden ehdokkaan, jonka tarjous ei kaupungille kelvannut. Muita tarjouksia alueesta ei tullut.

Neljä vuotta myynnissä ollut alue ei ole kelvannut kaupungin asettamaan pohjahintaan kenellekään. Rakennukset ovat nykyisellään asumiskelvottomia ilman huomattavia korjauksia. Nykykyinen pohjahinta on ilmeisesti liian korkea kiinteistön myynnin kannalta.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle Haimion talouskeskuksen tontin myymistä alehintaan sillä olevine rakennuksineen. Määräalan koko on 4,1 hehtaria. Kaupunginjohtaja Kari Koski muutti kokouksessa päätösehdotuksensa valtuustolle Haimion talouskeskuksen tontin myymisestä rakennuksineen Harri Putrolle tämän tekemään tarjoushintaan.

Juha Nevavuori (kesk) Rainer Tähtisen (ps) kannattamana ehdotti, että määräalaa ei myydä esitetyllä tarjoushinnalla. Nevavuoren esitys meni läpi äänin 6-5 ja määräala jäi myymättä.

2012 - uusi Fisker?

Fiskerin päätuotanto Yhdysvaltoihin?

Huokea pikkuhybridi markkinoille jo parin vuoden kuluttua

UU 17.9.2009 – Fisker Automotive aikoo tuoda markkinoille vuonna 2012 nykyistä muskelihybridiä Karmaa huomattavasti huokeamman hybridiauton. Autot valmistettaneen Yhdysvalloissa ja tuotannon uskotaan olevan 100.000 autoa vuodessa. -Uusi sedan-malli maksaa noin 39.000 dollaria eli 27.000 euroa, kertoi Reuters tiistaina.

Uuden mallin vuosituotanto vastaisi noin 2,7 miljardin euron vähittäismyyntiä.

Uudessakaupungissa valmistettavan Fisker Karman tuotanto alkaa vielä tänä vuonna. Sen vuosituotannoksi on suunniteltu 15.000 autoa. Heinäkuun loppuun mennessä Karmaa oli tilattu valmistuttajalta noin 1500 kappaletta. Karman noin 64.000 euron hinta merkitsisi suunnitellulla tuotannolla noin 2,4 miljardin euron vähittäismyyntiä.

Monet autonvalmistajat ovat valaneet kannuja akkuteollisuuden kehityksestä ja täyssähköautojen tulosta ryminällä hybridien kanssa likipitäen yhtä aikaa markkinoille. Reutersin mukaan kalaifornialaisyhtiöt Fisker ja Tesla ovat molemmat aloittaneet näyttävästi luksusmalleilla, mutta laajentavat nyt edullisempiin malleihin, jotka nekään eivät kuitenkaan ole ”valtavirran” menopelejä.

Jaguaarista Volkkariin

Ray Lane, Kleiner Perkins Caufield & Byersiltä (Fiskerin uutuuden eräs rahoittaja) kertoi Reutersin haastattelussa, että Fisker tulee ”tekemään rahaa” huokeammilla autoilla, joissa on noin 8500 – 11.000 euron akkuvarustus. -Emme ole tulleet kertomaan sijoituksesta, jonka kannattavuuteen emme usko.

Vihreään teknologiaan erikoistuneen sijoittajan mielestä yritys, jolla on piakkoin esittää uusi kulkuneuvo, pääsee mukaan myös seuraavaan rahoituskierrokseen.

Lane ei kertonut uuden automallin nimeä, mutta paljasti sen olevan nelipaikkainen ja että sitä voitaiin valmistaa uudelleen varustellussa autotehtaassa. -Fisker ehkä valmistaa sitä itärannikolla Yhdysvalloissa, tai sitten se haluaa pitää ykkösbrändinsä, eikä halua valmistaa huokeita autoja ollenkaan.

Fisker on tällä hetkellä yhteistyössä kahden litiumioniakkkuja valmistavan yhtiön, yhdysvaltalaisen EnerDelin (Ener1 Incorporation) ja kanadalaisen Advanced Lithium Powerin kanssa. Huhujen mukaan Fisker Automotivella olisi vuonna 2012 markkinoilla jo neljä hybridimallia.

Karman alkuupanija ja Fisker Automotiven pääjohtaja Henrik Fisker totesi New Yorkin autonäyttelyssä Newsweek-lehden paneelissa huhtikuussa hybridiautojen maksavan kymmenen vuoden kuluttua ”vain 20.000 dollaria” (14.000 euroa). -Seuraavat kaksi vuotta ovat hyvin merkittäviä vihreälle (energia)sektorille. Autoteollisuuden on keksittävä itsensä uudelleen, ja sen on tapahduttava nyt. Meillä täytyy olla epärealistisia suunnitelmia, sanoi Fisker.

Kansallispuistossa yhdistyvät luonnon virkistyskäyttö, luonntoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen sekä matkailu. Kuva: rauma.fi.

Selkämeren kansallispuisto toteutumassa – kalastuselinkeino ei ole uhattuna

Myös alunperin laajaksi kaavailtu kansallispuisto Kustavista Merikarvialle on todennäköisin ratkaisu.

UU 17.9.2009 – Elinkeinotalouden ja Vakka-Suomen kalastuspuiston puolesta peistään äänekkäästi kalisuttanut Uusikaupunki joutunee laskemaan aseensa ja antautumaan Selkämeren kansallispuiston tulolle myös Vakka-Suomen maa- ja merialueelle. Nyt kansallispuisto rajoittuisi Rauman-Merikarvian rannikkoalueelle. Tavoitteena on kuitenkin luonnontieteellisesti arvokas manner- ja merialue.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) kertoo tänään Länsi-Suomelle olevansa ”hyvin luottavainen, että kansallispuiston perustamiseen johtava lainsäädäntö toteutuu vuoden 2010 aikana”.

Kysymys on enää vain siitä, mitä alueita kansallispuistoon tullaan liittämään. Vakka-Suomen kunnat, Uusikaupunki äänekkäimmin, on vastustanut kansallispuistoa merialueilleen elinkeinokalatalouteen vedoten. Myös pääosa niin sanotun Seksmiilarin luonnonsuojelualueeksi kaavaillusta kokonaisuudesta saatetaan vielä liittää Selkämeren kansallispuistoon. Uusikaupunki on antanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hankkeelle pakit juuri kalataloushankkeisiin vedoten.

Ympäristöministeriö käy neuvotteluja rajauksista kansallispuiston eteläisissä osissa. Lehtomäen mukaan kansallispuistoon tulee alueita Vakka-Suomesta. Lehtomäen mukaan kalankasvatukselle jää tilaa Uudenkaupungin ja Kustavin merialueella. Selkämeren kansallispuiston suunnitelmat ovat valmiina lukuunottamatta piakkoin käytäviä keskusteluja rajauksista kalankasvattajien kanssa.

-Kansallispuisto ja kalapuisto eivät automaattisesti sulje pois toisiaan. Myös kansallispuiston läheisyydessä voidaan kasvattaa kaloja, sanoi ministeri Lehtömäki eilen Helsingissä.

Usko ja toivo Selkämeren kansallispuiston perustamiseen pysyy vahvana vastatuulesta huolimatta, kirjoittaa Länsi-Suomi.

–Hyvin harvoin – jos koskaan – luonnonsuojelu on noussut minkään maakunnan edunvalvonnan kärkeen, ministeri sanoi. Lehtomäki puhui Selkämeren teemavuoden päätösseminaarissa, joka pidettiin Helsingissä eilen.

Kansallipuiston perustamiseen oli jo rahat ympäristöminisreriön ensi vuoden budjetissa, mutta valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) punakynä kulki niiden yli.

Ministeri Lehtomäki ei pidä budjettia kansallispuiston toteutumisen esteenä. -Se on aina päänsärkymme, että rahaa ei ole tarpeeksi, sanoo ministeri lehdelle.

Selkämeren kansallispuiston perustamishanke Raumalta Merikarvialle on ollut pitkään Satakuntaliiton edunvalvonnan kärkihanke. Hankkeen teemavuoden aikana on korostunut Satakunnan rannikon merkitys tulevaisuuden nousevana luonto- ja kulttuurimatkailukohteena kärkinään muun muassa Yyterin luontomatkailumahdollisuudet, Luvian saaristo, Rauman matkailusaaret, Eurajoen Kaunissaari ja Merikarvian kansainvälisesti merkittävät kalastusmatkailumahdollisuudet.

Suomeen perustettaneen 4-5 kansallispuistoa lisää, jolloin puistokiintiö olisi täynnä. Pohjanlahdelta puuttuu sen meriluonnon erikoispiirteiden ja monimuotoisuuden säilyttävä laaja merellinen kansallispuisto.

Eduskunta laatinee ja hyväksynee Selkämeren kansallispuistoa koskevan lain ensi vuoden aikana. Kansallispuiston säännöistä, ohjeista ja hoidosta päättää metsähallitus. Metsähallitus ottaa yleensä huomioon paikalliset olosuhteet, mutta voi antaa puiston käytölle kansallispuistolakiin perustuvia rajoituksia ja määräyksiä.

Kansallispuistojärjestelmä on kansallinen luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilyttämiseen sekä luonnon virkistyskäyttöön tähtäävä ohjelma, jota voidaan toteuttaa myös ilman kuulemisia ja valitusoikeutta. Kansallispuistojen pohjana ovat valtion maat ja vesialueet, joihin voidaan liittää vapaaehtoisesi luovutettuja ja maanostojen kautta yksityisiä alueita ja muun muassa Metso-metsänsuojeluohjelmaan kuuluvia alueita.

Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuisto

Salainen päätös kaupunginhallituksessa heti toimeksi – urakkailmoitukset saman tien ”Hilmaan”

UU 16.9.2009 / Olli Haapala – Uudenkaupungin Sannolle uutta teollisuustoimitilaa pikavauhtia rakennuttava ja kaupungin kokonaan omistama kiinteistöosakeyhtiö alkaa vähitellen kuoriutua nahastaan. Samalla kaupungin dynaamisen elinkeinopolitiikan takaa alkaa näkyä jopa kunnallista parlamentarismia uhkaavia ukkospilviä. Valtuustolla on visainen tehtävä runsaan kahden viikon kuluttua, kun se päättää 3,2 miljoonan euron lainan takauksesta.

Kiinteistöosakeyhtiö perustettiin todennäköisesti jo kesäkuussa ja se merkittiin Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuisto -nimisenä kaupparekisteriin 14.9. Yleensä merkintä kaupparkisteriin kestää 3-4 kuukautta.

Yhtiön hallituksessa istuvat puheenjohtajana kaupunginjohtaja Kari Koski, hallintojohtaja Ossi Pelttari, Vertek Oy:n toimitusjohtaja Pekka Patjas ja sihteerinä juristi Sampo Juntti Turun Lakitieto Oy:stä. Lakiyhtiö on kiinteistöjen hallinnoinnin sekä kiinteistö- ja rakentamisjuridiikan asiantuntijayritys. Yhtiön käyntiosoite on Poraajatie 3 ja postiosoite Vakka-Suomen Tilikeskus Oy.

Koski ja Pelttari ovat jäävejä kaikissa tilanteissa, joissa kiinteistöyhtiön asioista päätetään kaupungin hallinnossa. Molemmat ovat myös esteellisiä tekemään päätösesityksiä eri toimielimille.

Kaupunginhallitus keskusteli 8.6. hallihankkeesta ei-julkisena asiana ja päätti seuraavaa: ”Kaupunginhallitus päättää osoittaa talousarviossa yritysten toimitilojen toteuttamiseen varatusta 500.000 euron määrärahasta 150.000 euroa perustettavan Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuiston osakepääomaksi (100%). Samalla kaupunginhallitus päättää, että nyt käsiteltävä asia pidetään aikaisemmin esitetyistä syistä kaikilta osin sisällön ja päätöksen osalta tässä vaiheessa salaisena. Lisäksi kaupunginhallitus antaa luvan tämän päätöksen välittömään täytäntöönpanoon kiinteistöyhtiön perustamistoimien aloittamiseksi”.

Hallihankkeelle annettiin näin hallituksessa välitön toimenpidelupa. Hallituksen päätöstä voi vaatia oikaistavaksi kahden viikon kuluessa. Mutta tähän ei ollut mahdollisuutta kenelläkään, joka katsoo hankkeen koskevan myös itseään, sillä asia oli ”salainen” eikä päätöstä avattu miltään osin julkiseksi.

Menettely selittää Sannolle rakennettavan urakkatarjouskilpailun nopean aloittamisen. Niinpä hallinto- ja kehittämiskeskus teki julkisten hankintojen Hilma-järjestelmään hankintailmoituksen energiapuiston toimitilojen rakentamisesta. Kilpailuttamisesssa oli mukana hallinto- ja kehittämiskeskuksen lisäksi teknisten ja sisäisten palvelujen osaston yhteyshenkilönä rakennusinsinööri Reino Pöyhönen.

Kun energiapuistohallin rakennuttajana toimii kaupungin omistama yhtiö, urakoiden kilpailuttaminen kuuluu luonnollisesti sille. Yhtiö voi kuitenkin käytännöllisistä syistä ostaa kaupungilta palveluja, joista se maksaa käyvän korvauksen.

Hankintailmoitus kirjautui Hilmaan 10.6. klo 1.45 ja se oli postitettu edellisenä päivänä 9.6. klo 15.27.

Energiapuiston toimitilojen LVIAK-urakoista (putki-, ilmanvaihto-, automaatio- ja kylmälaite sivu-urakoista) tehtiin erillinen hankintailmoitus 11.6. klo 14.18 ja se kirjautui Hilma-järjestelmään 12.6. klo 1.45. Tarjousten takaraja oli sama kuin aikaisemmassa hankintailmoituksessa.

Tarjouksia tai osallistumisilmoituksia kaikkiin rakennusurakoihin pyydettiin 29.6. mennessä. Kiinteistöyhtiöllä täytyi tuolloin jo olla hallitus, eli yhtiö perustettiin jo kesäkuussa, mahdollisesti jopa toukokuussa. Julkisesti tiedossa on vain sen kokous 11.9., vähän ennen kaupunginhallituksen kokousta, jossa kiinteistöyhtiö haki kaupungin omavelkaista takausta 3,2 miljoonan euron lainalleen. Kaupunginhallituksen käsitellessä asiaa 8.6. ei-julkisena urakkakilpailun asiakirjojen on täytynyt joka tapauksessa olla valmiina.

Rakennusalan tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten valmius ja nopeus ovat myös ihailtavia. Energiapuiston hallihankkeessa yrityksillä oli 11-13 arkipäivää tarjousten tekemiseen. Juhannuskokot jätettiin siis sytyttämättä.

Ukin Uutisten saaman tiedon mukaan Vertek Oy:n Laitilan toimintojen ”siirtämisestä” Uuteenkaupunkiin liittyisi muitakin ”syitä” kuin liiketaloudellisia perusteluja.

Maisema Vaisinais-Suomesta, Nousiaisten kirkonkylä. Vanhoja koulutauluja.

Varsinais-Suomi kohentaa imagoaan

Maakuntaliiton ”road-show” tulee kuntiin kertomaan yhteismarkkinoinnista

UU 16.9.2009 - Viitisenkymmentä kunnallista oli koolla tänään Turussa maakuntaliiton järjestämässä kuntajohdon neuvotteöussa. Päättäjät saivat tietoa muun muassa yhteispalvelupisteistä, maakunnan yhteismarkkinoinnista, kuntien heikkenevästä työllisyydestä ja laajakaistaankkeesta.

Maakuntaliiton mukaan alueiden menestys on pitkälti mielikuvista riippuvainen, ja siksi se peräänkuuluttaa laajaa, avointa yhteistyötä Varsinais-Suomen imagon kohentamiseksi. Tänä syksynä alkaakin maakunnan yhteismarkkinointi, jota on valmisteltu vuosia. Lähiviikkoina käynnistyy ”road show”, jolla kerrotaan yhteismarkkinoinnista kunnille, kaupungeille ja avainyrityksille.

Hanketta johtaa ohjausryhmä, johon kuuluu Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajisto. Sisällön määrittelee markkinointiryhmä, johon kuuluu markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia koko maakunnasta. Projektia johtaa mainostoimisto Place Marketing.

Yhteispalvelupisteet hakevat muotoaan

Kunnanjohtajat saivat hyödyllistä tietoa myös yhteispalvelupisteistä, jotka vielä hakevat muotoaan. Taustalla ovat valtion tuottavuustavoitteet.

Tarkoitus on, että kansalaiset saisivat tulevaisuudessa valtion palveluja yhdeltä luukulta. Pisteissä voi toimia esimerkiksi verohallinto, Kela, poliisi (passiasiat), maistraatti ja työ- ja elinkeinohallinto.

Länsi-Suomessa yhteispalvelupisteitä on jo 87 ja koko maassa 190. Maakunnan liitoille tulee ensi vuonna yhteispalvelupisteiden edistämisvastuu.

-Mutta harvat nykyisistä pisteistä ovat lain mukaisia yhteispalvelupisteitä. Ne toimivat lähinnä niin, että kunnat ”hyvää hyvyyttään” jakelevat myös Kelan lomakkeita. Kunta ei saa tästä korvausta, eikä asiakas voi jättää lomaketta sinne. Vireillepano siis puuttuu, sanoi ylitarkastaja Sami Kouki lääninhallituksesta. Hän kehottaa kuntia solmimaan oikeita sopimuksia, kun palvelupisteitä perustetaan.

Ajanvarauksia tai etäpalvelua

Yhteispalvelupisteissä voi olla tuettua verkkopalvelua. Viranomaisten henkilöstö voi olla paikalla vain joinakin päivinä (kuten poliisi joka myöntää passit), ajanvaraukset tai etäpalvelu ovat myös vaihtoehtoja.

-Etäpalvelua kokeillaan juuri nyt joissakin kunnissa. Toimivan konseptin pitäisi syntyä tänä vuonna. Tavoite on päästä eroon paikkariippuvuudesta, sanoi kehittämispäällikkö Teemu Eriksson valtiovarainministeriöstä.

Varsinais-Suomen liiton kunta-asiamies Raimo Korhonen muistutti, ettei kuntia pakoteta perustamaan yhteispalvelupisteitä, mutta se on tapa tehostaa omaa toimintaa. Kunnille lähetetään lähipäivinä aiheesta kysely.

Kiinteistö Oy Energiapuisto

Urakoitsijat jo valittu vaikka valtuuston päätöstä hallilainan takauksesta ei ole tehty

UU 16.9.2009 – Uudenkaupungin elinkeinotoimi parantaa hallihankeidensa vauhtia kuin possu juoksuaan. Kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle 3,2 miljoonan euron omaehtoista takausta Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavalle 25 vuoden lainalle. Lainan ottaa kesän aikana kaikessa hiljaisuudessa perustettu kaupungin sataprosenttisesti omistama Kiinteistö Oy Energiapuisto, joka rakennuttaa laitilalaiselle sähkö- ja tietoliikennealan yritykselle Vertek Oy:lle 2600 neliömetrin toimitilat Uudenkaupungin Sannolle.

Elinkeinotoimi on pannut toimeksi, sillä Vertekin hallin urakoitsijat on valittu jo ennen kuin halli, laina ja sen takaus oli avoimesti esillä kaupunginhallituksessa. Kaksi yritystä on nimittäin merkinnyt referensseihinsä Kiinteistö Oy Energiapuiston.

Toinen on LVIA-urakan saanut Turun LVI-Tiimi. Sen kotipaikka on Nousiainen, toimitusjohtaja Markus Jokinen ja liikevaihto viime vuonna 588.000 euroa. Turun LVI-Tiimi ilmoittaa aloittavansa urakan kuluvan syyskuun aikana.

Toinen urakka koskee ilmanvaihtoa, jonka tekee turkulainen Korafix Oy. Sen omistaa yksin yhtiön toimitusjohtaja Uzunkodalak Süleyman. Yritys työllistää 6-10 henkilöä ja sen liikevaihto oli viime vuonna 830.000 euroa.

Ilmeisesti pääurakoitsija ja muut aliurakoitsijat on siis myös valittu. Niiden löytyminen yritysten referensseistä on likipitäen sattuma. Yritykset lisäävät yleensä urakkakohteen referensseihinsä vasta kun kohde on valmistunut.

Kotisairaala Uuteenkaupunkiin vasta kun rahat riittävät

UU 15.9.2009 – Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on teettänyt kotisairaalatoimintaa koskevan selvityksen, mutta haluaa tässä vaiheessa selvittää myös kustannukset. Asiaan palataan vasta kun terveydenhuollon uuden yhteistoiminta-alueen toiminta on vakiintunut, siis parin vuoden kuluessa.

Sosiaalijohtaja Helvi Heiniön asettaman työryhmän lähtökohtana oli selvittää kotisairaalatoiminnan mahdollisuudet Uudessakaupungissa. Työryhmään kuuluivat vuodeosastohoidon ylilääkäri Sanna-Mari Maula, terveyskeskuslääkäri Tarja Uusitalo, kotihoidon esimiehet Maria Nurmi ja Jaana Aitta, osastonhoitaja Minna Kivijärvi ja johtava hoitaja Tarja Huovinen.

Kesäkuussa valmistuneessa raportissa kotisairaalaa pidetään potilaan elämänlaatua ja toimintakykyä ylläpitävänä ja edistävänä ympäristönä. Kotisairaala soveltuu työryhmän mielestä myös eristyspotilaille, mikäli käytettävissä on riittävät resurssit ja osaava tiimi.

”Kotona järjestettävä sairaalatasoinen toiminta edellyttää, että potilas itse on halukas järjestelyyn ja hoito on turvallista. Paikkaa varten tarvitaan lääkärin lähete”, todetaan raportissa.

Itsenäinen kotisairaala edellyttää noin 20.000-30.000 asukkaan väestöpohjaa, minkä uusi yhteistoiminta-alue ylittäisi. Työryhmän ehdotuksen mukaan kotisairaalatoimintaa voitaisiin kokeilla siten, että Maria-Sofian osastoon järjestettäisiin 5-paikkainen ”kotisairaala” eli viisi potilaspaikkaa varattaisiin kotisairaalan tarpeisiin.

Työryhmä hahmottelee myös toiminnan käytännön neljän kokopäiväisen ja osa-aikaisen lääkärin yksikkönä. Kotisairaala toimisi hoidon osalta aamusta iltayöhön ja olisi yöaikaan Maria-Sofian osaston hoteissa. Henkilöstön rekrytoinnin lisäksi tarvitaan myös alkuinvestointeja.

Aloitteen kotisairaalatoiminnasta teki Eija Maikola (kok).

U:gin puhelinvaihdejupakka

Tutkivaa journalismia vain tietovuoto?

UU 15.9.2009 – Ukin Uutiset julkaisi lauantaina 12.9. jutun ”Uusikaupunki ulkoistamassa puhelinpalvelut Helsinkiin, miksi ei ...”. Toimitus haluaan lisätä juttuun seuraavan.

Juttu perustui kaikkine tietoineen Uudenkaupungin Sanomissa 12.9. olleeseen artikkeliin. Tutkivan journalismin sijaan US:n juttua pidetäänkin nyt (14.9.) tietovuotona kaupungin puhelinpalvelujen kilpailutuksesta. Kaupunginhallitus on keskustellut tapahtuneesta, mutta asia tullee julkisena kh:n esityslistalle lähitulevaisuudessa. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tietovuoto voi aiheuttaa kaupungin taholta tutkintapyynnön poliisille.

Blogikirjoittelussa yksi kaupunginhallituksen jäsen on jo pohtinut kh:n jäsenten mahdollista korvausvelvollisuutta asiassa. Mediaan päätyneen tietovuodon lähteestä ei tunnu olevan kenelläkään vedenpitävää tietoa. Toimittajan lähdesuoja voidaan murtaa vain, jos lähdesuojaan liittyy samalla rikoksen tekijän henkilöllisyyden salaaminen.

Sisustusarkkitehti Samuli Naamanka ja Compos Lobby -tuoli.

Lotus, Opel Speedster, Valtra ja nyt ekotuoli

Uusikaupunkilainen Novoplastik Oy jatkaa biomateriaalien kehittämistä

UU 15.9.2009 / Olli Haapala – Useiden autojen ja Valtra-traktorin sisustuksesta luonnonkuiduista valmistetuilla komponenteilla maailmankuuluksi tullut uusikaupunkilainen Novoplastik Oy on nyt tekemässä aluevaltausta huonekaluteollisuuteen. Sisustusarkkitehti Samuli Naamangan suunnittelema Compos Lobby -tuoli esiteltiin suomalaisen huonekaluvalmistajan Piiroisen näyttelyssä Tokiossa huhtikuussa.

Harajukun alueella sijatsevassa Case-galleriassa esitellyssä tuolissa on sataprosenttisesti biohajoavasta luonnonkuidusta valmistettu istuin, joka on valmistettu Uudessakaupungissa Novoplastik Oy:ssä. Uuden biomateriaalin ”isä” on Novoplastikin toimitusjohtaja Johannes Heiskanen.

Piiroinen esitteli Compos Lobby -tuolin viime viikolla myös Helsingissä näyttelyssään 100% into the Future. Näyttelyssä oli esillä myös Antti Kotilaisen, Timo Ripatin, SHL Designin sekä Antti Nurmesniemen Piiroiselle suunnittelemaa mallistoa. Lisäksi näyttelyn teemana on kalustevalmistuksen ympäristönäkökulma.

-Kolmivuotisen materiaalitutkimusvaiheen tavoitteena oli tutkia luonnonkuitujen puristamista huonekaluteollisuuden tarpeisiin ja saavuttaa puristeessa kolmeen suuntaan taipuvia kaaria ja eri paksuusvaihteluja. Alusta alkaen oli selvää, ettemme halunneet materiaaliin yhtään epäorgaanisia ainesosia. Compos-tuolissa tavoitteet täyttyvät hienosti, kertoo sisustuserkkitehti Samuli Naamanka.

-On huomattavaa ja erittäin tärkeää ymmärtää, että tämän tekniikan muottikustannukset suhteessa muovipuristeisiin tai esimerkiksi alumiinivaluihin ovat huomattavasti edullisempia ja näin ollen 3-D istuinkuppien valmistus on mahdollista pienemmälläkin satsauksella. Materiaalin yksi merkittävä etu muovipuristeisiin verrattuna on myös pinnan lämpö ja siten miellyttävyys, jatkaa Naamanka.

Tuolien istuimet ovat suomalaisesta pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua. Compos-mallisto sisältää kolme tuolivaihtoehtoa: Compos Lobby, Conference ja Café. Tuolin istuinten värivaihtoehtoja on kolme: luonnonväri, musta ja valkoinen.

Luonnon kuitukomponenteilla ja luonnon komposiittikuiduilla on se ero, että jälkimmäiset eivät sisällä epäorgaanisia ainesosia, niitä ei ole mukana edes sideaineina. Compos Lobby -tuolissa ei ole myöskään öljypohjaisia ainesosia, mikä vähentää sen ympäristövaikutuksia entisestään. Kun tuoli on elinkaarensa päässä, sen istuin voidaan rouhia ja käyttää uudelleen. Tuolin teräksinen jalkaosa on niinikään kierrätettävissä.

Compos Lobby -tuolin istuimen voi myös polttaa tai kompostoida joko teollisesti tai kotikompostissa. Tuolin jalkaosa on kromattua tai mattapintaista ruostumatonta terästä. Tuoli on myös läpäissyt paloturvallisuuustestit.

Piiroinen on perustettu vuonna 1949. Oman julkisten tilojen kalustemalliston valmistuksen lisäksi yritys on erikoistunut metallin jalostukseen, metalliosien pintakäsittelyyn ja metallikomponenttien valmistukseen. Yrityksen sopimusvalmistuksen asiakaskuntaan kuuluu kalusteyritysten lisäksi muun muassa elektroniikka- ja raskasteollisuutta. Piiroinen Komponentit toimii huonekaluteollisuuden sopimusvalmistajana.

Salossa toimiva Piiroinen on tehnyt viime vuosina merkittäviä investointeja ympäristöä säästäviin tuotantomenetelmiin. Tuotantoteknologian kehittäminen mahdollistaa ympäristöystävällisempien tuotteiden valmistamisen.

Kalannin-Uudenkaupungin maataloustuottajat jakoivat lauantaina syystorilla 2000 reikäleipää. Silakkakokkina Dinturist-yhtyeen soololaulaja J.-P. ”Jukitsu” Hyytiä.

2000 leipää ja 50.000 silakkaa

Varsinaissuomalaistaa leipää, porkkanoita, paistettua silakkaa ja moposkootteri syystorilta

UU 13.9.2009 – Toistaiseksi viimeisin lämmin syyspäivä toi yrittäjien syystorille sen verran väkeä, että Kalannin-Uudenkaupungin maataloustuottajien maistiaiset, ilmainen varsinaissuomalainen reikäleipä löysi tiensä monen kotitalouden ruokapöytään. Reikäleipiä oli jaossa peräti 2000. Puoleen päivään mennessä tyhjiä leipälaatikoita oli pinossa jo useita kymmeniä. Naapurikojusta sai, kunhan jaksoi jonottaa, paistettuja silakoita leivän särpimeksi. Silakkaputiikissa oli jatkuvasti yli kymmenen kalanystävää, mikä varmasti johtui siitä, että paistajana huhki muusikko-kalamies Jukka-Pekka Hyytiä. Hänellä oli apukokkina elämysmatkailu- ja festivaaliyrittäjä Robert Sainio Lokalahdelta.

Oman ohjelmanumeronsa oli moposkootterin huutokauppa. Ajopelin huusi itselleen kauppareissuille uusikaupunkilainen Matti Sohlman. Hän maksoi uusikaupunkilaisten liikkeiden ja Vakka-Suomen Aluesanomien lahjoittamasta uudesta sinisestä Baotian-skootterista neljäsataa euroa. Rahat menevät UPK:n juniorityöhön, kaiketi tulevan jääkiekkokauden pelimatkoihin ja -varusteisiin.

Aluesanomien omistaja Tapio Lindholm: ”Neljäsataa, ensimmäinen, toinen ja neljäsataa kolmas”. Meklarin osa oli hinata moposkootterin hinta ensimmäisestä huudosta (”sata euroa”) neljäänsataan. Kuvassa (vas) myös ajopelin huutanut Matti Sohlman.

Mitä yhteistä on viemärin suunnittelulla ja ukonilmalla? -Ensin välähtää ja sitten korjataan vahingot. Kuva: Warner Bros./Brainstorm (1965).

Ympäristölautakunta kovistelee vesiliikelaitosta Pyhämaan hajuhaitasta

UU 13.9.2009 – Kun paljon yritetään, olo on kuin mitään ei olisi tehty, sanoo vanha kansanviisaus. Pyhämaan hajuhaittana laajempaakin tunnettuutta saavuttanut ja viemäröinnistä syntynyt ongelma aiotaan nyt poistaa päiväjärjestyksestä.

Lounais-Suomen ympäristökeskus sai elokuun loppupuolella ilmoituksen Pyhämaanrannan hajuhaitasta Kaisa Brangenfeldtiltä, joka oli jo aikaisemmin kesällä reklamoinut asiasta ympäristönsuojelupäällikölle ja ympäristösihteerille. Ympäristönsuojelu teki Pyhämaanrantaan tarkastuksen saman tien.

Pyhämaanrannassa esiintyvä voimakas rikkipitoinen haju on asukkaiden mukaan ympärivuotinen ja kesäkuumalla erityisen voimakas. Brangenfeldt ja Vaito Luotonen ovat esittäneet vaatimuksen, että ympäristö- ja lupalautakunta ottaa asian uudelleen käsittelyyn. Aikaisemmin hajuhaitta on ollut esillä lautakunnassa kuusi kertaa kuluneen neljän vuoden aikana, viimeksi toissa vuoden elokuussa. Myös tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa yhden kerran.

Hajuhaitan torjunta ei ole onnistunut Uudenkaupungin Vesi liikelaitokselta tai ja Kettelin vesiosuuskunnalta useista yrityksistä huolimatta. Lipeä, aktiivihiili, otsonaattori, kanavaimuri ja 12 metriä korkea poistoputki eivät auttaneet. Hajupiippu otsonihöyryineen oli toiminnassa vuoden 2007 ajan, mutta haitta ei poistunut. Teknisen lautakunnan lupaamaa suunnittelutyötä ja rahoja viime vuodeksi ei ole liioin kuulunut.

Ympäristö- ja lupalautakunta pyytää nyt Uudenkaupungin Vesi liikelaitokselta selvitystä toimenpiteistä, joita on tehty ja aiotaan tehdä Pyhämaanrannan hajuhaitan poistamiseksi parin kuluneen ja tulevien vuosien aikana. Lautakunta haluaa selvityksen tiedoksi myös Kaisa Brangenfeldtille, Vaito Luotoselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

Ympäristö- ja lupalautakunta palaa asiaan uudelleen vesiliikelaitoksen selvityksen saatuaan.

Leutojen talvien takia luistelumahdollisuudet ovat usein rajalliset. Siirrettävä pieni tekojäärata on yksi tapa turvata lasten ja nuorten luistelutaidon kehittyminen. Muovilla luistelu ja jääkiekon pelaaminen sujuu yhtä hyvin kuin jäällä. Nordborgin huvipuiston (Tanska) ”muovijää” sopii myös hiilineutraalikunnalle, sillä 650 neliömetrin kaukalon hiilidioksidijalanjälki on pieni, vain saman verran viikossa kuin nelihenkisen tanskalaisperheen vuotuista energiankulutusta vastaavat hiilidioksidipäästöt. Kuvat: pjteam & treehugger.com.

Tekojääta-aloite poikii uuden liikuntasuunnitelman viideksitoista vuodeksi

UU 13.9.2009 - Sosialidemokraattien valtuustoryhmän aloite tekojääradasta Uuteenkaupunkiin johtaa kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmaan, joka ulottuu aina vuoteen 2025 asti. Nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa lausunnossaan kaupunginhallitukselle, että nykyiset olosuhteet liikunnan harrastamiseen Uudessakaupungissa ovat kiitettävät.

Tällä hetkellä suurimmat liikuntapaikkarakentamisen tarpeet ja hankkeet ovat uimahallin perusparannus, jalkapallon keinonurmi ja monitoimihalli. Aloitteen mukaista tekojäärata pidetään myös kannatettavana. Uimahallin perusparannuksen laajuus sekä kiireellisyys selvitettiin kesällä tehdyssä kuntokartoituksessa.

Lautakunta toteaa myös, että aikaisemmat Uudessakaupungissa tehdyt liikuntasuunnitelmat ovat vanhentuneita. Siksi tarvitaan uusi liikuntasuunnitelma, jotta liikuntapaikkahankkeet voitaisiin toteuttaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa järkevällä aikataululla ja järkevästi priorisoiden. Suunnitelmassa ovat muka myös uudet mahdollisesti rakennettavat liikuntapaikat.

Kaupunginhallitus paneekin nuoriso- ja liikuntalautakunnan töihin. Lautakunta perustaa työryhmän, joka laatii liikuntasuunnitelman vuosiksi 2010-2025.

Valtuustoaloitteessa yksilöitiin kaukalon ja vapaaluistelukentän käsittävän tekojääradan paikaksi esimerkiksi jäähallin pohjoispäätyä. Aloitteessa pidettiin mahdollisena ratkaisuna myös muovista ”tekojäärataa”.

Lähde: Suomen Asiakastieto

Vertek Oy:n liikevaihdon kehitys ja tulos 2004-2008. Yhtiö on ollut tappiollinen vuotta 2006 lukuunottamatta. Liikevaihdon voimakas nousu vuonna 2008 (83,3 prosenttia) ei nostanut yhtiötä plussan puolelle. Samalla tapahtui henkilökunnan voimakas lisääntyminen. Uuteenkaupunkiin tapahtuvan liiketoiminan keskittämisen "tavoitteena on yrityksen kannattavuuden ja toimintaedellytysten olennainen parantaminen", missä on mukana pitkälti myös Uudenkaupungin elinkeinotoimi. (Liikevaihdot pylväissä miljoonaa euroa).

Uuteenkaupunkiin syntyy velaksi jälleen uusi miljoonahalli

Kaupunginhallitus päätti (äänin 9-2) esittää valtuustolle Vertek Oy:n hallihankkeen ja sen rakennuttajaksi perustetun kaupungin kokonaan omistaman Kiinteistö Energiapuisto Oy:n. Yhtiön osakepääoma 150.000 euroa on maksettu yritysten toimitilavarauksista. Kiinteistöyhtiö haluaa nyt kaupungin takaavan Kuntarahoitus Oyj:ltä otettavan 3,2 miljoonan euron ja 25 vuoden rakennuslainan. 

UU 12.9.2009 & 14.9.2009 klo 22.49 – Uudenkaupungin kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Energiapuiston alkutaival ehdittiin siunata kaupunginhallituksessa jo kesäkuun alussa 150.000 euron osakepääomalla. Ensi maanantaina kaupunginhallitus aikoo esittää valtuuston hyväksyttäväksi 3,2 miljoonan euron omavelkaista takausta lainalle, jolla rakennetaan 2600 neliömetriä teollisuustoimitilaa laitilalaiselle sähkö- ja tietoliikennealan yritykselle Vertek Oy:lle.

Teollisuushalli rakennetaan Sannolle Poraajatien varrelle. Samalla alueella on oman rakennushankkeensa jo aloittanut biodieseliä tuottava Rovina Oy ja sen omistama Ramirakenne Oy. Uuteen halliin kaupungin neuvottelema Vertek monipuolistaa Uudenkaupugin elinkeinorakennetta. Miten, jää epäselväksi, sillä Vertek on jo toiminut Uudessakaupungissa varsin kauan. Yrityksen omistavat Vakka-Suomen Voima (73 prosenttia) ja Rauman Energia (27). Molemmat ovat sähkön jakelijoita, joilla on yhteinen sähkökauppaa käyvä yhtiö Lännen Omavoima Oy.

Vertek on valtakunnallinen tele- ja sähköverkkojen rakentaja, jolla on Laitilan päätoimipisteen lisäksi sivutoimipisteet Uudessakaupungissa, Raumalla, Porissa, Piikkiössä, Ylöjärvellä ja Vilppulassa. Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 100, heistä noin 20-30 Uudessakaupungissa.

”Tiloja koskeva vuokrasopimus on hyväksytty (kiinteistö)yhtiön hallituksessa ja se on myös jo allekirjoitettu”. Sannon alueelle aiotaan rakentaa lisäksi noin 1000 neliömetriä toimitilaa, sen kustannukset ovat noin 1 miljoonaa euroa. Tiloihin uskotaan löytyvän 4-5 muuta energia-alan yritystä, joiden kanssa neuvottelut ovat menossa.

Uudenkaupungin kaupungin talousosasto on kilpailuttanut tarvittavan lainan Kiinteistö Oy Uudenkaupungin Energiapuiston toimeksiannosta. Yhtiö on lainanottaja ja tekee lainapäätöksen. Kiinteistöyhtiö hakee kiinteistöön lainamääräisen kiinnityksen, jotka pantataan kaupungille omavelkaisen takauksen vakuudeksi.

Vaihtuvan korkomarginaalin laina otetaan Kuntarahoitus Oyj:tä 25 vuodeksi. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy hallituksen esityksen se saa lainamääräisen kiinnityksen Kiinteistö Oy Energiapuiston omistamiin rakennuksiin ja rakennelmiin sekä niiden tontteihin ja maa-alueisiin.

Uudenkaupungin edustaja sekä Vertekin pääomistajan Vakka-Suomen Voima Oy:n että Kuntarahoitys Oyj:n yhtiö- ja vuosikokouksissa on talousjohtaja Anne Takala.

Uusikaupunki ulkoistamassa puhelinpalvelut Helsinkiin, miksi ei saman tien Mumbaihin?

Tämä juttu perustuu kaikkine tietoineen Uudenkaupungin Sanomissa 12.9. olleeseen artikkeliin. Tutkivan journalismin sijaan US:n juttua pidetäänkin nyt (14.9.) tietovuotona kaupungin puhelinpalvelujen kilpailutuksesta. Kaupunginhallitus on keskustellut tapahtuneesta, mutta asia tullee julkisena (?) kh:n esityslistalle lähitulevaisuudessa. Pahimmassa mahdollisessa tapauksessa tietovuoto voi aiheuttaa kaupungin taholta tutkintapyynnön poliisille. Blogikirjoituksissa yksi kaupunginhallituksen jäsen on jo pohtinut kh:n jäsenten mahdollista korvausvelvollisuutta asiassa. Mediaan päätyneen tietovuodon lähteestä ei tunnu olevan kenelläkään vedenpitävää tietoa. Toimittajan lähdesuoja voidaan kuitenkin murtaa vain, jos lähdesuoja liittyy rikoksen tekijän henkilöllisyyteen.

UU 12.9.2009 – Viime maanantaina kaupunginhallituksessa ei-julkisena asiana käsitellystä puhelinvaihdepalvelujen ostosta syntyi – suuri haloo. Kysymys on kaupungin puhelinvaihdepalveluiden ulkoistamisesta, mutta puhelimen luuri on ainakin ensi maanantain kokouksen yli laskettu paikalleen. Ja siinä se pyysyy, kunhan ensin selvitetään, mistä sotkussa on kysymys.

Kaupunki myi vast'ikään sen puhelinvaihdepalveluja tähän asti hoitaneen Protone Oy:n osakkeet Vakka-Suomen Puhelin Oy:lle, joka osti Protonen koko osakekannan. Kun kaupunki oli jo aikaisemmin kilpailuttanut puhelinpalvelunsa, Vakka-Suomen Puhelimen havaittiinkin jääneen nuolemaan näppejään. Tarkkaan ottaen kaupungin puhelinkeskus on Protonen kontolla, mutta tietoliikenne lankapuhelimien ja kännyköiden osalta emokonsernin tytäryhtiön Innotele Oy:n hoivassa.

Kun kaupunki järjesti tarjouskilpailun koko teleliikenteestään puhelinvaihde- ja välitys mukaanlukien, kävikin niin, että edullisimman tarjouksen teki Telia Sonera Finland Oyj. Tarjouskilpailu annettiin tele- ja IT-alan asiantuntijapalveluja yrityksille ja yhteisöille tuottavalle konsulttitoimistolle (Learnpoint Oy), jolla riittää julkisen hallinnon referenssejä kolminumeroiseen lukuun asti, Uudenkaupungin kaupungin lisäksi muun muassa Taivassalon ja Vehmaan kunnat.

Konsulttiyhtiön valinta tarjouskilpailun järjestäjäksi oli luonnollinen seuraus siitä, että Uudenkaupungin ylimpää johtoa (hallinto- ja kehitysjohtaja Ossi Pelttari) on äänivaltaisina mukana Vakka-Suomen Puhelimen yhtiö- ja vuosikokouksissa. Lisäksi kaupunginjohtaja Kari Koski istuu VSP:n hallituksessa sen jäsenenä.

Uudenkaupungin puhelinpalvelupaketissa on kysymys noin 400.000 euron sopimuksesta kolmeksi vuodeksi, mutta epäonnekseen Vakka-Suomen Puhelin teki toisena tarjoajana noin 7.000 euroa Soneraa kalliimmman tarjouksen. VSP-konserni ja tytäryhtiö Protone miettivät nyt noin 100.000 euron vuotuisen menetyksen mahdollisuutta tilanteessa, jossa Protone on juuri ilmoittanut laajentavansa ja rekrytoivansa lisää väkeä Uuteenkaupunkiin.

Uudenkaupungin haloo-peli meni myös sikäli poskelleen, että viime kädessä konsulttiyhtiön käyttö mahdollisesti aiheuttaakin työntekijöiden irtisanomisia Protonessa.

KOMMENTIT

Miksi kolmivuotinen sopimus ja sen kilpailuttaminen? Eikö yksivuotinen leasing-sopimus puhelinvaihdepalveluista olis riittänyt? Siihenhän voi liittää vuoden optioita rajattomiin, samaan tapaan kuin kaupungissa koripalloa pelaavien ammattilaistenkin sopimuksiin. Tai ottaa leasing-rahoitus kuten meneteltiin kaupungin omistaman oppilaitoksen ohutlevykeskuksen laitteita hankittaessa. Myös Intiassa on niin paljon suomalaisia call center -työläisiä, että koko homma olisi voitu kenties ulkoistaa sinne, Mumbaihin!

Lopuksi: kaikenpuoliseen ja -laatuiseen potilaan tietosuojan säilymiseen vedoten olisi hyvin toivottavaa, ettei terveyskeskuksen puhelunvälitystä ulkoistettaisi terveyskeskuksen ulkopuolelle. -OH

Tampere on Pirkkalan ohella toinen Suomen pormestari-kunnista. Vuosi sitten kaikki pormestariehdokkaat Mikko Alatalo (kesk), Jari Heinonen (skp), Timo P. Nieminen (kok, valittiin pormestariksi), Leena Rauhala (kd), Irene Roivainen (vihr), Hanna Tainio (sdp), Pertti Virtanen (ps) ja Sirkkaliisa Virtanen (vas) keskustelivat muun muassa talouden turvaamisesta, Koukkuniemen vanhainkodista ja terveyspalveluista. Kuva: yle.fi.

Uusikaupunki valmistelee kantansa pormestariin uudelleen

Pormestarimallia koskevia lausuntoja valmisteltellessaan kunnat ovat yleisesti valinneet käytännön, että kunnanjohtaja sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja ovat asiaa käsiteltäessä esteellisiä. Uudessakaupungissa virkajohto esitti ”pormestarilausunnossaan” myös epäluottamuksensa poliittisten päättäjien kyvystä hoitaa asioista poikkeustilanteissa.

UU 11.9.2009 – Uudenkaupungin kaupunginhallitus pyörsi yllättäen kaupungin hallinto- ja kehittämiskeskuksen kielteisen kannan niin sanottuun pormestarimalliin siirtymisestä. Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoa sen selvityshenkilöiden loppuraporttiin Kunnan johtaminen - demokratia, työnjako ja vastuu.

Raportissa ehdotetaan kuntien nykyisen hallintomallin (kunnanhallitus - kunnanjohtaja) kehittämistä pormestarimalliksi, jossa kunnanhallituksen puheenjohtaja asema vahvistuisi. Muutos ei vaadi nykyiseen kuntalakiin suuria muutoksia.

Nykyistä pormestarijärjestelmää esitetään muutettavaksi niin, että kunnassa on pormestarin (kh:n puheenjohtaja) ohella myös virkamies-kuntajohtaja. Pormestari olisi Uudessakaupungissa valtuuston puheenjohtaja tai sekä valtuuston että kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Pormestari valittaisiin yleisellä vaalilla.

Uudenkaupungin kantaa ehdotuksista pyydettiin syyskuun lopuun mennessä. Jos Uusikaupunki olisi halukas kokeilemaan suoraa pormestarinvaalia, valtuuston täytyy tehdä siitä sitova päätös ja ilmoittaa se ministeriölle ensi helmikuun loppuun mennessä.

Kaupunginhallitus sai eteensä hallinto- ja kehittämiskeskuksen lausunnon, jossa pidetäään mahdollisena, että ”kaupunginhallituksen puheenjohtajan asemaa vahvistettaisiin poliittisen johtamisen ja edunvalvonnan suuntaan. Tällöin virkajohtaja voisi keskittyä kaupungin organisaation johtamiseen sovittujen tavoitteiden mukaisesti".

Lausunto oli myönteinen hallituksen puheenjohtajan poliittisen aseman vahvistamiselle, mutta itse pormestari-kokeiluun Uusikaupunki ei olisi valmis. Kun lausuntoaikaa on pari viikkoa jäljellä kaupunginhallitus päättikin palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Uudenkaupungin lausunto sisälsi myös selvän oireellisen kannanoton kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien välisestä luottamuspulasta. Virkamiesjohto pitää omaa kykyään tehdä tarvittavia muutoksia ”monijäsenistä poliittista päätöksentekoelintä” parempana, erityisesti ”talouden poikkeustilanteissa”.

Pormestarimallia koskevia lausuntoja valmisteltellessaan kunnat ovat yleisesti valinneet käytännön, että kunnanjohtaja sekä valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja ovat asiaa käsiteltäessä esteellisiä.

Ensi maanantaina kooontuva kaupunginhallitus aikoo päättää ilmoittaa valtionvarainministeriölle, että Uusikaupunki ei osallistu kokeiluun ollenkaan. Ratkaisu vahvistaa hallinnon ja poliittisten päätäjien ristiriitaa. Kaupunginvaltuuston on nyt oman kykynsä mitoissa ja suhteen oltava tarkoin valveilla siitä, mitä tarkoitetaan kunnallisella demokratialla ja sen toteumisella.

Lue myös : Uudenkaupungin virkamiesjohto ei usko poliittisten päättäjien kykyyn hoitaa asioita – Uutiset-Uki

Protonesta tuli Vakka-Suomen Puhelimen tytäryhtiö

Uusikaupunki myi 62.275 euron Protone-osakepottinsa VSP:lle. Muut osakkeistaan luopuneet osakkaat olivat Forssan Seudun Puhelin ja Protonen toimitusjohtaja Kari Heikkilä. Uudenkaupungin puhelinvaihteen ulkoistaminen siirtyi näin Vakka-Suomen Puhelimelle, joka oli aikaisemmin Protonen osaomistaja.

UU 9.9.2009 - Vakka-Suomen Puhelin Oy (VSP) on ostanut Protone Oy:n koko osakekannan. Kaupan jälkeen Protonesta on tullut Vakka-Suomen Puhelimen tytäryhtiö ja se kuuluu VSP-konserniin.

–Nyt muodostetulla tiiviillä yhteistyöllä uskomme olevan merkittäviä synergiahyötyjä asiakkaillemme ja koko konsernin kehitykselle, toteaa VSP:n toimitusjohtaja Seppo Kaskinen. Protonen toiminta tulee olemaan olennainen osa konsernin kehitystä ja kasvua.

Uusikaupunkilainen Protone jatkaa toimintaansa ja kehitystään oman kasvustrategiansa mukaisesti. Yhtiö on perustettu vuonna 2001.

-Tällä hetkellä Protone työllistää lähes sata henkilöä, kertoo sen toimitusjohtaja Kari Heikkilä. Protonella on toimipaikat Uudessakaupungissa (33 työntekijää), Hämeenlinnassa (40), Tampereella (7), Helsingissä (myynti) ja Forssassa (2). Yhtiö kaavailee 10-15 uutta työpaikkaa vuoden kuluessa.

Protonen liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan yli kolme miljoonaa euroa ja alkuvuoden kasvu on ollut lähes 70 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Nykyisessäkin suhdannetilanteessa ovat näkymät yhtiön kasvulle ja toiminnan laajentumiselle erittäin hyvät. Yhtiön noin 300 asiakasta muodostuvat erilaisista julkishallinnon organisaatioista ja yrityksistä, esimerkiksi Uudenkaupungin kaupunki, Vakka-Suomen Osuuspankki, Vakka-Suomen Voima, Lippupalvelu, Leaf, Finnvera, Iittala, Shell ja Kuurojen tekstipuhelinpalvelu.

Puhelinvaihdepalvelujen lisäksi Protone on erikoistunut vaativaan, yrityksiin kohdistuvaan telemarkkinointiin, tutkimushaastatteluihin sekä asiakas- ja help desk-palveluihin. Kuluttajiin kohdistuvaa telemarkkinointia tai puhelinmyyntiä yritys ei tee. Protone maksaa työntekijöilleen kunnollisen kiinteän tuntipalkan.

VSP on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä tietoliikenne- ja tietotekniikka-alan konserni, johon kuuluvat emoyhtiön lisäksi Innotele Oy, Teknomeria Oy, Kalantiväylä Oy, TDC Song Partners Oy ja uusin ostos Protone Oy. VSP-konsernin kuluvan vuoden liikevaihdoksi arvioidaan noin 16 miljoonaa euroa. Contact center palveluihin erikoistunut Protone Oy:n liikevaihdoksi on budjetoitu tälle vuodelle 3,0 miljoonaa euroa.

Puhelinvaihteensa Protonelle ulkoistanut Uusikaupunki myi 62.275 euron Protone-osakepottinsa Vakka-Suomen Puhelimelle. Muut osakkeistaan luopuneet osakkaat olivat Forssan Seudun Puhelin ja Protonen toimitusjohtaja Kari Heikkilä.

Katso puhelinvaihdepalvelua

http://www.protone.fi/inbound-video/

Jäteveden siirtoviemärin rakentaminen enää yhtä nuijankopautusta vailla

UU 9.9.2009 – Uudenkaupungin Vesi liikelaitos ja Kustavin kunta rakennuttavat jäteveden siirtoviemärin Kustavista Uuteenkaupunkiin. Rakentamis- ja käyttösopimus on enää Kustavin kunnanvaltuuston hyväksymistä vailla.

Jäteveden siirtoviemärin pituus on yhteensä 40 kilometriä ja se rakennetaan kahdessa vaiheessa. Kustavin kunnassa viemärin pituus on noin 14 kilometriä ja kuntannusarvio 930.000 euroa, josta kunta maksaa 600.000 euroa ja valtio loput. Siirtoviemärin kustannusarvio on yhteensä 3,3 miljoonaa euroa.

Jätevesiviemäri saa 35-prosenttisen valtionavun ja toteutuu valtion vesihuoltotyönä. Varsinainen rakennuttaja ja rakentamisen valvoja on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Siiroviemäri on käytössä vuonna 2012.

Nimikilpailu Makeanveden altaasta törmäsi kaupunginhallitukseen

Vesiliikelaitos ottaa esiin muun muassa terrori-iskun mahdollisuuden, eikä siksi halua pitää ”suurta meteliä” laitoksistaan, kuten raakaveden ottamosta.

UU 8.9.2009 – Uudenkaupungin matkailulautakunta ja senjälkeen Maanmittaushallituksen kartografit eivät lähde nimeämään Ruotsinveden ja Velhoveden vesialuetta uudelleen. Suomen vesialueilla ja isoissa järvissä on käytäntö, jossa vesialueen selät noudattavat entistä nimikäytäntöä, vaikka koko alue olisi muun niminen.

Uudenkaupungin Vesi liikelaitos piti lausunnossaan uuden houkuttelevamman nimen keksimistä paikallaan olevana ideana. Vetävä nimi olisi etu virkistyskäytölle, ja samalla etu myös vesihuollolle, koska ”tietoisuus altaan tilasta lisääntyy”, sanotaan liikelaitokssen lausunnossa.

Vesiliikelaitos ottaa kuitenkin esiin myös ”terrori-iskun mahdollisuuden”, eikä siksi halua pitää ”suurta meteliä” laitoksistaan, esimerkiksi juuri raakaveden ottamosta. Liikelaitos haluaa silti ottaa osaa nimiraatiin, ja palkita voittajia kirjapalkinnoin.

Vesiliikelaitos kertoo veden kulutuksen vaihtelevan ja olevan nyt noin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohti.

Peruskartan ja kymmenisen vuotta sitten tehdyn historiikin mukaan vesialueen nimi on Makeanveden allas. Matkailulautakunta lähti kannattamaan Pirjo Koskenroudan (kok) tekemää kuntalaisaloitetta ”historiallisesti ja maantieteellisesti” osuvamman nimen löytämiseksi. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén ehdotti palkinnoksi voittajalle 'vuoden vedet', eli vesilaskun kuittaamista kaupungin piikkiin, mikä vesiliikelaitoksen johtajan Kyösti Hallikaisen mukaan merkitsisi noin 250-300 euron ensipalkintoa.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, ettei asia etene matkailulautakuntaan. Makeanveden allas on omalla nimellään edelleen Uudenkaupungin raakavesilähde.

Kaupunkilaisilla oli varastossa ehdotuksia laidasta laitaan: esimerkiksi Raakavesi, Kokkarivesi, ja Koskisen kahluuallas. Viimemainittu ehdotus liittyy aikanaan tehtyyn veden kalkitusoperaatioon, jossa altaan veden alumiinipitoisuus ”pääsi” nousemaan tasolle, joka nykyisten mittapuiden mukaan täyttäisi kaikki ympäristörikoksen tunnusmerkit.

”Mä ainakin ostan ranskalaisen vuohenjuuston vasta kun se on alennuksessa ja punainen lappu kyljessä, muutoin se on sikamaisen kallista”.

Minä ostan alennusruokaa koska muuten se menee roskikseen

UU 8.9.2009 / Olli Haapala – Ruokakauppojen punaisista alennusmerkinnöistä syntyi myrsky vesilasissa, jonka pärskeet on mennä kuluttajan väärään kurkkuun. Päivättäistavarakauppiaat ry ja Kuluttajavirasto väätävät kättä siitä, pitääkö vähittäiskaupan merkitä päivämäärämerkinnän piakkoin (huomenna tai ylihuomenna) ylittävän ruuan osalta alennusprosentin osalta tuotteeseen alennusprosentin lisäksi hintamerkintä siitä, mitä tavara oikeasti maksaa.

-Hui ja hai, hölmöä, mä ainakin ostan ranskalaisen vuohenjuuston vasta kun se on alennuksessa ja punainen lappu kyljessä, muutoin se on sikamaisen kallista, sanoo mies Uudenkaupungin Euromarketissa. -Samalla yllätän eukon ja makkara kolmanneksen halvemalla yllättää koko perheen. Grillataan ja muuta sellaista. Ei siinä nenä se enempää tuhise.

Kuluttajavirasto myöntää, ettei ruokaa kannata päivämäärien takia rahdata roskikseen ja kaatopaikalle. Nykyaikainen pakkaustekniikka sallii päivämäärän ylityksen ”kuin vettä vain”. -Maitoa en osta päivämäärän yli, jos se ei mene keittämisen kautta ruuan valmistukseen, kertoo kolme maitolitraa päivittäin ostava kotirouva.

-Ongelman hintamerkinnöissä muodostavat vain ruoka, joka on alunperin tarjouksessa ja osa siitä siirretään normaalin joukkoon punaisin alennusetiketein varustettuna.

Hetkinen, siis mitä?

-Tarjousruokapakkauksissa on jokin vika, esimerkiksi siivutetussa makkarassa on siivutuskoneesta näkyviä rasvareunuksia jokaisessa siivussa. Mukulat panee hanttiin kun sellainen on aamulla leivän päällä. Niihin pakkauksiin ilmestyy alennusmerkinnät ennen priimatavaraa, jolloin ne voi panna priiman jatkeeksi. Samoin käy jos lauantaimakkaran pakettia ei saa auki kuin kirveellä, ei ainakaan äitini saa avatuksi kaikkia ostamiaan tarjouspaketteja. Tarjoustavarassa on aina jotakin epäilyttävää, puheet sisäänheittotuoteista on historiaa.

Myrsky vesilasissa alkaa toden teolla kun teini-ikäinen naisihminen toteaa makkaratiskin äärellä, etten ”mää tommosta ostais ees mun koiralle”. Ikävä kyllä neiti ei tiedä, että kaikki punaiset tarjoukset myydään lähes aina loppuun muutamassa tunnissa. Kaikki 'punaruuan' ostajat voivat toistaiseksi hyvin.

Nuorten työttömyys on vuodessa kaksinkertaistunut.

Vakka-Suomi selviytynyt kohtuullisen hyvin, odotukset talouden elpymisestä voimakkaammat kuin muualla

Varsinais-Suomessa suhdanteen pohja on saavutettu, talous lähtee kasvuun syksyn ja talven aikana, mutta työllisyys heikkenee edelleen, eikä parane ensi vuoden alkupuolella.

UU 7.9.2009 - Varsinais-Suomessa talouden yleiskuva on edelleen heikko verrattuna viime vuoden alkuun. Viennin arvo ja teollisuuden uudet tilaukset ovat 30-40 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Seutukunnissa arvioidaan, että investointilaman pohja saavutetaan syksyn aikana ja elpyminen on käynnissä ensi vuoden alussa, kerrotaan tänään julkaistussa Varsinais-Suomen TE-keskuksen aluetalouskatsauksessa.

Varsinais-Suomessa suhdannenäkymät arvioidaan hyvin samankaltaisiksi kuin yleensä seutukunnissa ympäri maata. Viime päivinä tutkimuslaitokset ovat raportoineet kansainvälisen talouden piristymisestä, minkä perusteella viennin voidaan arvioida kääntyvän kasvuun vielä syksyn aikana.

Kaikilla seuduilla teollisuus on joutunut sopeuttamaan toimintaansa heikossa kysyntätilanteessa, mutta pahiten investointilama on kohdistunut viennistä riippuvaiseen Salon seutuun. Toisaalta Loimaan seutu ja erityisesti Vakka-Suomi ovat selviytyneet kohtuullisen hyvin joustavamman tuotantorakenteen ja hajautetumman asiakaspohjan avulla. Vakka-Suomessa odotukset talouden elpymisestä ovat muita seutuja voimakkaammat. Turun seudulla talouden käänteen odotetaan tapahtuvan vasta tulevan talven aikana.

Uudisrakentamisen odotetaan elpyvän hitaasti syksyn aikana vuokra-asuntomarkkinoilla ja korjausrakentamisen jatkuvan vilkkaana. Kaupan ala uskoo myynnin laskun jo päättyneen ja positiivisia signaaleja on saatu muun muassa autokaupasta. Palveluiden kysyntä on laskenut eniten kuljetuksissa, teknisissä suunnittelupalveluissa sekä mainosalalla.

Työllisyystilanne myötäilee talouden kehitystä

Työllisyystilanne on vaikeutunut talouden kehitystä vastaavasti. Työttömien määrä kasvoi vuodessa 40 prosentilla työvoiman kysynnän laantuessa. Työttömien määrän kasvutahti on jonkin verran eronnut seutujen välillä, mutta kaikissa työttömien määrä kasvoi vähintään kolmanneksella vuodessa.Tähän mennessä tilanne on pysynyt myönteisimpänä Vakka-Suomessa ja Turunmaalla.

Turun seudulla tilanne ei ole yhtä hyvä kuin edellä mainituilla seuduilla. Loimaan ja Salon seuduilla työllisyystilanne on vaikeutunut jyrkimmin lomautusten yleistymisen ja työttömyyden kasvun myötä. Salon ja Loimaan seuduilla työttömyysaste on kohonnut 3-4 prosenttiyksiköllä vuodessa niin että Salon seudulla työttömyysaste on Varsinais-Suomen korkein.

Työttömyysaste on kesällä kohonnut Varsinais-Suomen seutujen keskuskaupungeissa 10 prosentin tasolle Turunmaata lukuun ottamatta. Turussa ja Salossa työttömyysaste on jo 12-13 prosentissa.

Kuntatalouden tilanne voi osaltaan vaikeuttaa työllisyystilannetta lomautusten yleistymisen kautta. Yhteistä Varsinais-Suomen seuduille on myös nuorten työttömyyden merkittävä vaikeutuminen. Monen vuoden ripeän supistumisen jälkeen nuorten työttömyys on vuodessa kaksinkertaistunut. Pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys ovat kiihtyvässä kasvussa Turun ja Salon seuduilla - sama on edessä lähikuukausina myös muualla Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomessa työllisyystilanne nähdään samaan tapaan kuin valtaosassa seutukuntia ympäri maata. Samankaltainen näkemys kuvastuu myös tuoreissa talousennusteissa työllisyyden kohdalla. Työttömyyden kasvun arvioidaan jatkuvan ensi vuonna. Työllisten määrä vähenee erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa sekä lomautettujen ja työttömien määrät kasvavat. Tähän mennessä työllisten määrä on kaikkiaan vähentynyt Varsinais-Suomessa kahdella prosentilla vuodessa.

Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomessa seutujen muutostrendit lähentyvät toisiaan. Vakka-Suomessa ja Turunmaalla tilanne suhteessa muuhun Varsinais-Suomeen pysyy parempana. Turun, Loimaan ja Salon seuduilla tilanne heikkenee, mutta uhkana on että Turun seudulla viennin tyrehtyminen johtaa nykyistä huomattavasti vaikeampaan tilanteeseen. Työllisyystilanne ei parane myöskään ensi vuoden alkupuolella.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan isossa yli 17-senttisessä silakassa dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuus ylittää EU:n määräämän raja-arvon, jonka Suomi ja Ruotsi voivat ylittää kauppasilakassaan. Kuvassa 29-senttinen vuonna 2005 litkalla saatu silakka. Kuva: uusikaupunki.fi.

Itämeren kalojen haitallisten aineiden pitoisuudet mitataan toistamiseen

UU 6.9.2009 - Itämeren kalojen haitallisten aineiden pitoisuudet tutkitaan nyt toistamiseen. Aiempi kartoitus tehtiin vuosina 2002-2003. Tulosten perusteella tarkistetaan, onko kuluttajille annettuja kalan syöntisuosituksia syytä muuttaa. Hanke on neljän laitoksen yhteisprojekti, jota koordinoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) kerää noin 1000 kalanäytettä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) analysoi kalan lihaksista ja maksasta dioksiineja, PCB -yhdisteitä, bromattuja palonestoaineita sekä perfluorattuja yhdisteitä. Suomen ympäristökeskus (Syke) ylläpitää näytepankkia, josta voidaan tarvittaessa tutkia samoja kalanäytteitä myöhemminkin.

Tutkimus palvelee myös Syken ympäristöseurantaa ja siihen liittyvää kansainvälistä toimintaa. Evirassa selvitetään kuluttajan altistumista kalojen ympäristömyrkyille tekemällä haitallisten aineiden saantilaskelmia, joita voidaan yhteisesti hyödyntää kalankäytön hyöty- ja riskinarvioinneissa.

Tutkimuksessa saadaan lisäksi uutta ja vertailevaa tietoa kalojen haitallisten aineiden pitoisuuksista EU:n lainsäädäntötyötä varten. Tulokset menevät komissiolle Suomen ja Ruotsin saaman kalan ja silakan dioksiinin enimmäispitoisuuden poikkeusäädöksen ehtojen mukaisesti.

Suomi ja Ruotsi voivat myydä alueellaan Itämeren alueelta pyydettyä kalaa, vaikka niiden dioksiini- ja PCB -pitoisuudet ylittäisivät kaloille EU:n asettamat enimmäispitoisuudet. Tämän säädöksen muutos tulee komission lainsäädäntötyöryhmän käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana.

Dioksiineiksi kutsutaan sekalaista joukkoa kemikaaleja, joihin kuuluu polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja (PCDD-yhdisteitä), polykloorattuja dibentsofuraaneja (PCDF-yhdisteitä) ja eräitä niin sanottuja dioksiininkaltaisia polykloorattuja bifenyylejä (PCB-yhdisteitä). Kaikilla niillä on samanlaisia vaikutuksia, jotka voivat olla voimakkuudeltaan hyvin erilaisia. Sen lisäksi niiden yhteisiä ominaisuuksia ovat kestävyys ympäristössä ja elimistössä sekä rasvaliukoisuus ja hyvin huono vesiliukoisuus.

Kalaravinnon dioksiinien riskeistä ihmiselle kiistellään. Ihminen ei ole yksipuolista ravintoa syövä hylje tai merikotka, mutta ihmisellä on tietotaitoa selvittää ravintonsa terveydellisiä riskejä. Ihminen ei salli itselleen ympäristö- tai ravintoperäisiä haittoja, joten hän haluaa tutkia dioksiinien esiintymisen ympäristössä ja ravinnossa. Myös dioksiinien syöpäriskiä ja kehityshäiriöriskiä tutkitaan.

Dioksiineja ei ole tehty tarkoituksellisesti, mutta niitä syntyy kaikissa kloorausprosesseissa ja epätäydellisen palamisen tuloksena. Suomessa suurimmat määrät dioksiineja on syntynyt kloorifenolien (käytettiin lahonestoaineissa, joihin dioksiini joutui epäpuhtautena) valmistuksessa, jonka seurauksena sadoilla sahoilla ja Kymijoen sedimentissä on edelleenkin kymmeniä kilogrammoja dioksiineja TEq- eli myrkyllisyysvaikutusten yksikköinä. Tämä on noin kymmenkertainen määrä verrattuna Seveson onnettomuudessa tapahtuneeseen dioksiinipäästöön. Polttoprosesseista ilmaan ja sitä kautta ympäristöön tapahtuva leviäminen on havaittu dioksiinien pääasialliseksi reitiksi ravintoketjuihin.

Suomessa dioksiineja saadaan pääasiassa kaloista, kun taas Keski-Euroopassa lehmän maidon rasva ja liha ovat merkittävimmät saantilähteet. Suomalaisten päivittäisestä dioksiinien saannista 80 prosenttia tulee kalasta. Päivittäinen saanti on 46 pikogrammaa myrkyllisyysvaikutusten yksikköinä.

Dioksiineja tavataan mitattavia määriä kaikissa rasvapitoisissa elintarvikkeissa myös Suomessa. Maito ja maitotuotteet, lihat, kananmunat sekä kalat sisältävät dioksiineja. Lypsylehmä erittää keräämänsä dioksiinit pääasiassa maitoon. Kalojen pitoisuuksissa on suuria alueellisia eroja. Itämeren kalat, tärkeimpänä lajina silakka, ovat pahasti saastuneet kun taas Suomen sisävesien kalat ja valtamerikalat, esimerkiksi silli, sisältävät dioksiineja vain murto-osan Itämeren silakkaan verrattuna. Kirjolohi rasvaisena kalana sisältää dioksiineja enemmän kuin sisävesikalat, mutta kuitenkin kertaluokkaa vähemmän kuin silakka tai villi lohi. Vihanneksissa, marjoissa ja viljoissa dioksiineja on hyvin vähän. Dioksiinien saanti eli altistuminen dioksiineille on Suomessa vähentynyt vuodesta 1994 vuoteen 1999 noin puoleen.

Dioksiinit kertyvät niin kaloihin kuin ihmiseenkin iän myötä. Ihmisellä eri dioksiinien puoliintumisaika (pitoisuuden vähentyminen puoleen ilman uutta altistusta) on hyvinkin erilainen, puolesta vuodesta aina 70 vuoteen. Vanhuksilla on elimistössään 3-4 kertaa enemmän dioksiinia kuin nuorilla aikuisilla. Kaloilla puoliintumisaikaa ei tunneta, mutta tärkeän kalaelintarvikkeen silakan osalta dioksiinipitoisuudet suurenevat iän mukana siten, että aivan pienessä yksivuotiaassa silakassa dioksiinin määrä on kymmenesosa ison 10-vuotiaan silakan dioksiinin määrästä suhteessa tuorepainoon.

Fileoitu silakka on 3-10 vuotiasta, mutta silakka saattaa elää 20-vuotiaaksi, jolloin pitoisuus nousee kolminkertaiseksi. Pieni kala on siis puhtaampaa kuin suuri kala.

Dioksiinipitoisuus äidin rasvakudoksessa, seerumin lipidiosassa ja rintamaidon rasvassa on likipitäen sama. Imetys ”vähentää” äidin dioksiinikuormaa, joka voi imetyksessä pienentyä jopa 25 prosenttia. Imetyksessä tämä sama määrä dioksiineja siirtyy pienempään lapsen elimistöön. Rintaruokinta altistaa lapsen ilmeisen suurelle dioksiinimäärälle. Äidinmaidosta saaduilla dioksiinimäärillä ei näyttäisi olevan haitallisia terveysvaikutuksia, joten rintaruokinnan terveysvaikutukset (ravintoarvo ja immunologisesti hyödylliset proteiinit) ylittävät moninkerroin äidinmaidon dioksiinien mahdolliset haitat.

Dioksiinien aiheuttamat biokemialliset ja myrkylliset vaikutukset vaihtelevat eläimen lajin, kannan, sukupuolen, iän ja kudostyypin, sekä ”dioksiinityypin” mukaan. Dioksiinien vaikutuksia on todettu lähinnä onnettomuustilanteissa: altistumista dioksiinille on tapahtunut saastunutta ruokaöljyä nautittaessa tai kemianteollisuuden tuotantolaitoksissa sattuneiden onnettomuuksien yhteydessä. Tunnetuin dioksiinien vaikutuksista ihmiseen on klooriakne.

Lähteet: Evira, THL, Rktl